Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Myöhäiskausi” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) |
Muokkaus |
||
Rivi 4:
[[Tiedosto:Nubian-Queen.jpg|thumb|Nuubialainen kuningatar]]
'''Myöhäiskausi:''' siirtymä faaraoiden ajasta muslimien aikaan
Uuden valtakunnan päätyttyä sekasortoon, egyptiläinen kulttuuri jatkoi kehitystään pääosin vieraiden valloittaien vallan alla, joita vastaan egyptiläiset ajoittain kapinoivat ja muutamaan otteeseen onnistuivat hetkellisesti palauttamaan perinteisen faaraoiden vallan.▼
▲Uuden valtakunnan päätyttyä sekasortoon, egyptiläinen kulttuuri jatkoi kehitystään pääosin vieraiden valloittaien vallan alla, joita vastaan egyptiläiset ajoittain kapinoivat ja muutamaan otteeseen onnistuivat hetkellisesti palauttamaan perinteisen faaraoiden vallan. Kauden alussa nubialaiset ja libyalaiset hallistivat maata. Sen jälkeen Assyria tunkeutui maahan. Sitten Sais-kaupungista tulleet faaraot nousivat valtaan. Tällöin faaraouden kulttuuri palautui vielä hetkeksi. Persia valtasi Egyptin. Sitten Aleksanteri Suuri kreikkalaisti egyptin valloitusretkellään..Näin nousivat ptolemaiokset valtaan. Rooma valtasi Egyptin. Muslimit saapuivat 600- luvulla jaa.
===Nuubialaisdynastia noin 770-665 eaa===▼
Nuubialaisdynastian eli 25. dynastian hallitsijat olivat peräisin Kushin valtakunnasta. Dynastia alkoi, kun Kahsta valloitti Egyptin, ja päättyi, kun assyrialaiset pakottivat nuubialaiset takaisin etelään. Nuubialaisdynastia lasketaan toisinaan osaksi kolmatta välikautta. Sen onnistui valloittaa egyptin alue keskinäistä jakautuneisuutta ja epävakautta hyödyntäen. Kushilaisten saapuessa Libyalaiset hallitsivat Egyptin suistoa. Nuubialaiset käyttivät aikansa palauttaakseen Egyptin aiemman kulttuurin kukoistuksen. Kushilaiset palvoivat egyptiläisiä jumalia aiemman egyptiläisvaikutuksen seurauksena.
Noihin aikoihin Egyptin kansainvälinen vaikutusvalta oli melkoisesti heikentynyt, koska suurin osa sen entisistä liittolaisista oli joutunut Assyrian vallan alle. Ole vain ajan kysymys, koska Egypti ja Assyria ottaisivat yhteen. Nuubialaiskauden loppua hallitsikin jatkuvat kamppailut Assyrian kanssa. Vuodesta 671 eaa Memfis ja koko suistoalue olivat jatkuvien hyökkäysten kohteena. Kaikki päättyi Memfiksen hävittämiseen ja Theban valloittamiseen. Assyrialaiset luovuttivat hankkimansa vallan vasallihallitsijoilleen.
[[Tiedosto:Bronze Saite era art of an Egyptian cat in the Gulbenkian Museum.jpg|thumb|left|Kissapatsas 26. dynastian ajalta]] 26. dynastia oli egyptiläinen hallitsijasuku, joka oli peräisin Sais-kaupungista. Kautta kutsutaankin saisilaiseksi. Vaikka suku oli saanut valtansa assyrialaisilta, se haki liittolaisia Assyriaa vastaan. 612 eaa nämä hallitsijat yrittivät palauttaa Egyptin vallan Lähi-Idässä, mutta joutuivat nousevien babylonialaisten karkottamiseksi. Kreikkalaisten palkkasoturien avulla heidän onnistui kuitenkin pysäyttää babylonialaisten valloitusyritykset, mutta he joutuivat kuitenkin nöyrtymään näitä seuranneiden persialaisten edessä.
Rivi 18 ⟶ 20:
Persialaisten ensimmäinen valtakausi päättyi noin 402 eaa. egyptiläisten kolmanteen kapinaan. Vuosina 404-343 eaa. maata hallitsi kolme hyvin lyhytikäistä kotoista hallitsijasukua, joista ensimmäiseen kuului vain yksi Saisista kotoisin ollut hallitsija. Jälkimmäiset hallitsijasuvut eivät enää olleet Saisista. Persialaiset onnistuivat Egyptin uudelleenvalloittamisessa 343 eaa. 332 eaa. Persian valtakunta joutui kuitenkin Aleksanteri Suuren vallan alle ja Egyptistä tuli osa hänen valtakuntaansa.
[[Tiedosto:Ptolemaeus I&Berenike I.jpg|thumb|Hallitsijasuvun perustaja Ptolemaios (I) vaimonsa Bereniken (I) kanssa. Molempia alettiin palvoa jumalina pian kuolemansa jälkeen.]]Ptolemaiokset olivat hellenistinen eli kreikkalaista alkuperää oleva hallitsijasuku, joka egyptiläistyi vahvasti. Ptolemaios I oli yksi Aleksanteri Suuren seitsemästä suuresta sotapäälliköstä. Hänestä tuli Aleksanterin kuoltua Egyptin satraappi eli käskynhaltija. Vuonna 305 eaa hän julistautui kuninkaaksi ja myöhemmin egyptiläiset hyväksyivät hänet myös faaraokseen. Kuuluisin hänen jälkeläisistään oli kuningatar Kleopatra VII, Rooman historian kohtalokas nainen.
Rivi 25 ⟶ 27:
Ptolemaios II:n kaudella Egyptistä tuli itäisen Välimeren alueen mahtivaltio, joka harritsi Kreikan saaristoa ja osia nykyistä Turkkia. Hän oli ensimmäinen, joka nai sisarensa, vaikka kreikkalaisten mielestä tällainen avioliitto oli vastenmielinen. Hän myös aloitti vanhempiensa palvonnan jumalina. Egyptiläinen laivasto hallitsi merta ja kuningas suosi egyptiläisten vanhoja jumalia. Jo aiemmin Aleksanteri Suurta oli alettu palvoa jumalana. Myöhemmin valtakunta alkoi kuitenkin rappeutua ja Egypti menetti Itä-Välimeren hallinan.
Aleksanteri suuri perusti 331 eaa Aleksandrian kaupungin Niilin suistoon. Myöhemmin Ptolemaioksen onnistui saada Aleksanteri suuren sargokafi Egyptiin, vaikka se oli tarkoitus viedä Makedoniaan. Ensimmäiset ptolemaiokset olivat taiteen ja tieteen suosioita ja heidän suojeluksessaan Aleksandriasta tuli korkeasti sivistynyt.
Rivi 34 ⟶ 36:
[[Tiedosto:Ægyptus SPQR.PNG|thumb|Aegyptuksen provinssi osana Rooman valtakuntaa]]
50-luvulla eaa. Egypti solmi ystävyyssuhteet Rooman kanssa ja sekaannuttuaan Ceasarin sisällissotaan, joutui pian sen vaikutusvallan alle. Kleopatran sotkeuduttua tämän perimyskiistoihin, Octavianus liitti Egyptin Roomaan provissina eli maakuntana. Egypti oli suoraan Rooman keisarin alaisuudessa ja siellä hallitsi hänen valitsemansa prefekti (käskynhaltija). Maan tärkein tehtävä oli tuottaa viljaa Roomaan ja kaupungin viljahuolto olikin miltei täysin egyptiläisen viljan varassa. Hallinto pysyi edelleen kreikkalaistuneena.
| |||