Wikikirjasto

Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kiinan esihistorialliset kulttuurit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jni (keskustelu | muokkaukset)
259 muokkausta
Muokkaus
Rivi 5:
Kiinalaisilla oli jo varhain mieltymys jadeen, joka on puolijalokivi. Kiinan sivilisaation synty tapahtui Keltaisen joen mutkassa sisämaastossa. Seutu on kuivaa lössialuetta. Kuivan alueen kosteisin jokilaaksoihin syntyneet kylät kilpailivat maasta keskenään noin 4000 eaa alkaen.
Silkkiä saatettiin kasvattaa jo 8000 eaa, mutta varmemmin joskus 3500 eaa.
Noin 3000-2600 eaa syntyi Longshanin kulttuuri, joka edelsi Kiinan dynastioita. Longshan-kauden lopussa pronssi yleistyi. Näihin aikoihin oli Taosin kaupunki, jossa oli erikseen ylimystön ja tavallisen kansan asuinalueet. Longshanin kulttuurin ei lopulta varhaisen kiinalaisen Erlitoun kulttuurin syntyyn. Vaikka Erlitoun ajalta ei ole löydetty kirjallisia lähteitä, paikan suuri koko paljastaa, että Erlitou oli kuningaskunnan pääkaupungista.▼
 
▲Noin 3000-2600 eaa syntyi Longshanin kulttuuri, joka edelsi Kiinan dynastioita. Longshan-kauden lopussa pronssi yleistyi. Näihin aikoihin oli Taosin kaupunki, jossa oli erikseen ylimystön ja tavallisen kansan asuinalueet. Longshanin kulttuurinkulttuuri eivei lopulta varhaisen kiinalaisen Erlitoun kulttuurin syntyyn. Vaikka Erlitoun ajalta ei ole löydetty kirjallisia lähteitä, paikan suuri koko paljastaa, että Erlitou oli kuningaskunnan pääkaupungista.
 
== Esi-ihmiset ja nykyihminen ==
Rivi 28:
 
[[Kuva:CMOC_Treasures_of_Ancient_China_exhibit_-_pottery_ding.jpg|thumb|Kolmijalka Yangshao kaudelta]]
===Yangshaon kulttuuri n. 5000 - 3000 eaa===
[[Kuva:Jiangzhai settlement model, Yangshao culture, Lintong, Shaanxi.jpg|thumb|right|350px|Nykyajan näkemys muinaisesta Juangzhain kylästä. Se kukuisti Yangshaon kulttuurin alkuvaiheessa.]]
[[Kuva:Yangshao map.svg|thumb|right|350px|Yagshao-kulttuurin ydinalue oli Wei-joen laaksossa. Wei on keltaisen joen sivuhaara. Seutu on kuivaa lössialuetta.]]
Rivi 43:
Tältä kaudelta on jo löydetty onttojalkaisia kolmijalkaisia savipatoja, jotka myöhemmin yleistyivät. Keramiikka on punaista ja siinä on mustat koristeet. Myöhemmin keramiikan valmistusta helpottanutta dreijaa ei vielä tunnettu. Talot olivat savella muurattua risupunosta ja yleensä pyöreitä. Tällä aikakaudella ei ainakaan alussa liene ollut suuria eroja eri kansanluokkien sekä rikkaiden ja köyhien välillä.
 
=== Yangshaon keskivaihe: kasvavia kyliä ==
 
Mutta noin 4000-3500 eaa. kylät olivat kasvaneet suuriksi. Kylien asukasluku oli paikoin ainakin 5-10 kertaa niin sio kuin Yangshao-kauden alussa.
Rivi 53:
Puristettu maa on tekniikka, jossa puulankuista tms. tehdään suuri muotti, ja syntyneeseen muottiin kannetaan maata. Vaikka syntynyt seinä ei olekaan yhtä vahvaa kuin kivi ja betoni, se on silti riittävän hyvä.
 
=== Yangshaon loppuvaihe_loppuvaihe: suuria päällikkökuntia ===
 
Yansgshaon loppuvaiheessa noin 3500-3000 eaa. Kiinassa kukoisti monia kulttuureja. Tällöin ilmasto kuivui, sademäärä puoliintui. Tämä keskitti paltoalaa.
Rivi 62:
Sen haudoista on löydetty varhaisia kiinalaisa "sikalohikäärmeitä", jotka ovat koukkumaisia jedeveistoksia. Niissä käärmeellä on sian pää. Tosin kuin läntisemmissä kulttuureissa, lohikäärme oli Kiinassa myönteinen eikä kielteinen.
 
===Longshan -kulttuuri n. 3000 - 1900 eaa.=: Kiina syntyy==
[[Kuva:Longshan eggshell thin cup.jpg|thumb|Longshan-kauden ohut saviastia.]]
[[Kuva:Eleven characters found at Dinggong in Shandong.svg|thumb|Kirjoitusta edeltäviä merkkejä Longshan kaudelta]]
Rivi 80:
Päällikkökunnista kehittyi varhaisia valtioita. Niissä kuningas oli kuin heimopäällikkö, mutta paljon tätä mahtavampi.
 
Keltaisen joen rannoilla viljeltiin hirssiä ja pidettiin koiria, sikoja, nautoja ja lampaita. Riisin viljely ja silkin valmistus eivät olleet vielä yleistyneet, vaikka ne tunnettiinkin jo. Linnoitettuja kaupunkeja kasvoi kymmenittäin aiempien pienien maatalouskylien tilalle ja niiden välit olivat sotaisat. Isojen keksustenkeskusten välimatka oli noin 40-50 km. Neliömäisissä kaupungeissa oli kehittynyt viemärijärjestelmä ja voimakkaasti kerrostunut yhteiskunta. Kuningas ja papisto pitivät uskonnon mukaan yhteyttä taivaaseen muun muassa erilaisten ennustusten avulla.
Saviastioissa oli kirjoitustaidon syntyä ennustelevia merkkejä.
 
Tunnettuja Longshanin suuria keskuksia on mm. Taosi. Paikka syntyi noin 2300 eaa., mutta kukoisti noin 2100-2000 eaa. Se oli noin 230 ha suuruinen kaupunki, jossa asui ehkä 11 000 asukasta. TaoisTaosi oli ympäröity puristetusta maasta tehdyllä paksulla muurilla. Taosi ei liene vielä ollut valtio, se oli valtion esiaste. Taosi lienee ollut 2-kerroksinen päällikkökunta, jossa kuninkaan käskyläisinä oli joukko alipäälliköitä.
 
Taosin suuri keskus hallitsi paria 10-20 km päässä olevaa suurta keskusta, Lisäksi oli pienempiä kyliä. Joskus 1900 eaa. nouseva Erlitou lienee kukistanut Taosin. Taosista löydettyä pyöreää tasannetta pidetään monesti varhaisena observatoriona.
Rivi 90:
 
2000-luvun alussa löytyi valtava muinaine kaupunki, joka kukoisti n. 1800-1600 eaa.
Tämä oli suuren valtakunnan pääkaupunki. Erlitoun vaikutusala oli ainakin 5000 km2. Monesti Erlitouta pidetään muinaisen '''Xia-dynastian''' pääkaupunkina. Eritou-kulttuuri on ehkä kehittynyt Longshan-kulttuurista, mutta se oli kuitenkin levinnyt edeltäjiään laajemmalle alueelle. Erlitou kävi kauppaa isolla alueella.
Muinaisten tekstien mukaisista paikoista on Henanin provinssissa löydetty kaupunkimaista asutusta, pronssiesineitä ja hautoja.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikijunior_Muinaiset_kulttuurit/Kiinan_esihistorialliset_kulttuurit”