Ero sivun ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu/4. Asutus leviää” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Meri: kh tark
→‎Meren kultti: lis video
Rivi 8:
 
=== Meren kultti ===
[[File:GbekonGbegon, merenBenin palvontaAdoration of the Sea.jpgwebm|thumb|Meren palvontaa vodun-rituaalissa Gbeconissa, Grand-Popossa.]]
Kansojen saavuttua rannikoille Ewe-Fon-Gun -kulttuurien piirissä syntyi meren kultti. Meri oli itsessään täydellinen maailma ja kansoilla oli hyvin määritelty näkemys meren maailmasta ja sen asukeista. Fonien parissa ”meren omistajaa” kutsuttiin nimellä Hu. Hänen uskottiin asuvan meren pohjalla olevassa palatsissa ja – kuten meren kuninkailla useissa mytologioissa – hänellä oli seuranaan merenneitoja vaimoinaan, pienempiä ylhäisyyksiä, sekä ihmisiä ja kalan kaltaisia olentoja. Kovan merenkäynnin ajateltiin olevan jumalan vihanpitoa ja hänelle omistettuja uhrauksia heitettiin mereen, yleensä siipikarjaa ja eläimiä, aikaisemmin erityistilaisuuksissa uhrattiin ihmisiä. Hän on kalastajia suojeleva kuningas.
 
Hu oli myös lähtöisin kansallisesta jumaluudesta, joka yhdistetään erityisesti Grand-Popon hula- kansaan. Kun hulat asuttivat rannikkoa Grand-Poposta itäänpäin, Hu -kultti siirtyi heidän mukanaan. Eurooppalaiset lähteet mainitsevat meren palvonnan, ei vain Grand-Popossa, vaan myös Ouidahissa ja Alladassa. Kulttia pitivät yllä myös Dahomeyn kuninkaat heidän valloitettua rannikon 1720-luvulta alkaen. Robin Law arvelee, että kultti on tullut tärkeäksi eurooppalaisten kaupankäynnin kehittämisessä, koska siinä tarjottiin uhreja meren tyynnyttämiseksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Emmanuel Kwaku Akyeampong|Nimeke=Between the Sea and the Lagoon|Vuosi=2001|Sivu=108|Julkaisija=James Currey Publishers}}</ref>
 
Kuningas Kpossi siis perusti hula-asutuksia, kuten Glehue ja Godomey Grand-Poposta itään laguunin rannoille. Vaikka hula-asutukset ilmestyivät rannikolle ennen portugalilaisten tuloa, heidän vaikutuksensa oli suuri, ja se kehitti myös hula-kansan omaa identiteettiä. Robin Lawn mukaan meren palvonta hula-kansan erityisenä kansalliskulttina suuntautui pääasiassa eurooppalaisen kanssa käytävän kaupan suotuisten edellytysten turvaamiseen. Varhaisimman viittauksen meren palvontaan teki Barbot Grand-Popossa vuonna 1648, kun hän raportoi eurooppalaisten laivojen siellä tekemistä kaupoista. Orjien noustessa laivaan pois vietäviksi laivojen henkilökuntaa velvoitettiin antamaan lahjoja papeille merimatkan onnistumiseksi. Bosman viittaa tavaroiden heittämiseen mereen uhrina hyvän sään takaamiseksi ja myös eurooppalaisten alusten houkuttelemiseksi Ouidahiin ja Alladaan. Dahomeyn valloituksen jälkeen myös Dahomeyn kuninkaat pitivät yllä meren kulttia. On tietoja esimerkiksi ihmisen uhraamisesta merelle Jakinin kuninkaan määräyksestä vuonna 1727, ja ihmisiä uhrattiin silloin tällöin Ouidahin satamassa Glehuéssa vielä 1800-luvulla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Robin Law|Otsikko=Between the Sea and the Lagoons: The Interaction of Maritime and Inland Navigation on the Precolonial Slave Coast|Julkaisu=Cahiers d'Études africaines|Ajankohta=1989|Numero=114|Sivu=209–237|Doi=10.3406/cea.1989.1643|www=https://www.persee.fr/doc/cea_0008-0055_1989_num_29_114_1643}}</ref>
 
=== Meri ja laguunit ===