Ero sivun ”Juhlakirja/Uskonnottomat juhlat” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Palautettu Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
p Käyttäjän 2001:14BB:51:13EA:D90D:33CB:5B95:C508 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Travel1515415 tekemään versioon. Merkkaus: Takaisinpalautus |
||
Rivi 31:
=== Talvi ===
Suomen
Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Voittamattoman auringon päivä. Kirkko yhdisti päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Puhdasoppisuuteen pyrkivät kristilliset ryhmät ovat voineet vastustaa joulun viettoa epäkristillisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref>
Rivi 45:
Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti. Lapsi puetaan juhlamekkoon. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen. Äiti julkistaa lapsen nimen ja isä laskee vauvan päähän kukkaseppeleen. Vieraat allekirjoittavat onnentoivotuksen lapselle. Lapselle voidaan myös istuttaa oma puu. Kahvitarjoilu ja pienet lahjat ovat yleisiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2006}}</ref>
Vanhemmat saattavat haluta lapselle nimen, joka ei viittaa kristinuskoon. Alkuperäinen suomalainen nimiperinne katkesi kristinuskon valtakaudella. Omakielisiä etunimiä alettiin ottaa uudestaan käyttöön 1800-luvulta alkaen. Kristillisten nimien taustalla on usein pakanallinen historia. Monilla nimillä on myös useita eri kantamuotoja.<ref name="Aurejärvi-Karjalaine88">
== Aikuistuminen ==
Rivi 98:
=== Suvilaulu ===
''Jo joutui armas aika'' tunnetaan myös nimellä ''Suvivirsi''. Sen säveltä pidetään yleisesti kansansävelenä.<ref name="Sohlman">”Jo joutui armas aika”,
Kolme ensimmäistä säkeistöä lauletaan Suomessa ja Ruotsissa joka vuosi koulujen kevätjuhlissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=639&a=5600 | Nimeke=Suvivirsi | Tekijä=Rytsä, Paavo | Julkaisupaikka=Ylen Elävä arkisto | Viitattu=29.9.2009}}</ref> Koska suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena sovi kaikkien koululaisten yhteisenä laulettavaksi, siitä on tehty sanoitukseltaan uskontoriippumaton muunnelma, Suvilaulu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/suvivirsi.html | Nimeke=Suvivirrestä neutraali suvilaulu | Ajankohta=28.11.2004 | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=29.9.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/suvivirsi.html | Tekijä=Ollikainen, Marketta | Nimeke=Jo joutui armas aika | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=29.9.2009}}</ref> Ehdotuksen Suvilaulun sanoiksi on tehnyt sanoittaja Miiroskari vuonna 2003.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/suvivirsi.phtml | Nimeke=Jo joutui armas aika – tasa-arvoisesti kaikille kevätjuhlaan osallistujille! | Julkaisija=Prometheus-seremoniat Oy | Viitattu=29.9.2009}}</ref>
Rivi 126:
mun valtahansa saa,<br>
oot vehmastoista kaunein,<br>
sä kesäöiden maa!
== Katso ==
| |||