Ero sivun ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
|||
Rivi 19:
==Jatkosota==
Jatkosota alkoi 25.6.1941, kun Neuvostoliitto pommitti Suomea. Saksa oli muutamaa päivää aiemmin hyökännyt Neuvostoliittoon. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Saksalaiset olivat rintamavastuussa Pohjois-Suomessa. Suomi valtasi menetetyn Karjalan ja muut luovutetut alueet ja ison osan Neuvosto-/Itä-Karjalasta. Asemasota alkoi joulukuussa, ja se kesti 2½ vuotta. Britannia julisti Suomelle 6.12.1941 sodan, mutta varsinaisia sotatoimia ei Suomen ja Britannian välillä ollut. Ratkaiseva käänne toisessa maailmansodassa tapahtui, kun saksalaiset hävisivät Stalingradin taistelun talvella 1943. Suomessa tämä johti siihen, että J. W Rangelin hallitus vaihtui Edvin Linkomiehen hallitukseen, jonka tavoitteena oli irroittaa Suomi sodasta. Rauhanneuvottelut alkoivat talvella 1944. Neuvostoliiton rauhanehdot olivat seuraavat: vuoden 1940 raja ja lisäksi Petsamon luovuttaminen Neuvostoliitolle, sotakorvauksia 600 miljoonaa dollaria ja saksalaisten karkottaminen Lapista. Suomessa ehtoja pidettiin liian kovina, ja rauhantunnustelut kariutuivat. Kesäkuun 9. päivänä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella Suomea vastaan. Suomalaiset joutuivat vetäytymään myös Itä-Karjalasta ja menettivät osan talvisodassa menetettyä Karjalaa. Karjalan kannaksella pääasema ja ns. VT-asema murtuivat. VKT-asema taipui ja hyökkäys Kannaksella pysäytettiin Tali-Ihantalaan. Hallitus erosi ja Mannerheim valittiin presidentiksi elokuun alussa. Moskovan välirauhansopimus allekirjoitettiin
Vuoden 1940 raja, Petsamon luovuttaminen Neuvostoliitolle, Porkkalan vuokraus, 300 miljoonaa dollaria sotakorvauksia, saksalaisten karkottaminen, jos he eivät poistu 15.9.1944 mennessä Suomen alueelta, sotasyyllisten tuomitseminen ja tiettyjen järjestöjen lakkautus. Rauhanehtojen täyttämistä valvoi Suomeen saapunut liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomissio.
| |||