Ero sivun ”Juhlakirja/Katsaus vuodenaikajuhliin” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Travel1515415 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Kevät: Järjestystä järkeistetty.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
 
Rivi 5:
== Kevät ==
 
=== Helluntai ja helajuhlaLaskiainen ===
 
Suomen luonto on kauneimmillaan alkukesästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/helluntai/helluntai.html | Nimeke=Helluntai | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/tanaan_vietetaan_helluntaita_1703819.html | Nimeke=Tänään vietetään helluntaita | Ajankohta=23.5.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=23.5.2010}}</ref>. Eteläisessä Suomessa on poltettu helavalkeita. Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkivat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/helatorstai.htm | Nimeke=Helatorstai ja helluntai | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=23.5.2010}}</ref>
 
Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”.<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Sivu=137–144 | Selite=24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 951-1-12544-3}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=1008 | Nimeke=Ajastaika: Helatorstai ja Helluntai | Ajankohta=3.3.2010 | Julkaisija=Taivaankannen takojat | Viitattu=23.5.2010}}</ref>
 
Vanhassa suomalaisessa uskonnossa kyläyhteisö järjesti keväällä vakkajuhlat. Ukon vakat -nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25.5.<ref name="Haavio">{{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Suomalainen mytologia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1967}}</ref>
 
=== Kevätpäiväntasaus ===
[[Kuva:Paasiaiskokko.jpg|thumb|right|150px|Pääsiäiskokko on näyttävä näky illan hämärässä.]]
Muinaiseurooppalainen vuodenvaihde sijoittui kevättalven laskiaisen tienoille.<ref name="SKS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/laskiainen.htm | Nimeke=Vuotuisjuhlat: Laskiainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa ''Vuotuinen ajantieto'', että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Talonpoikainen ilonpito keskittyi mäenlaskuun.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=8. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-1-13320-9}}</ref> Suomalaisen laskiaisen perinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Nykyisin laskiaisena hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ajasto.fi/ajastaika/2002-1/Laskiainen%20laulattaa,%20siansorkka%20naurattaa | Nimeke=”Laskiainen laulattaa, siansorkka naurattaa” | Tekijä=Nieminen, Kirsti | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Ajastaika 1/2002, Ajasto | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeitto ja laskiaispullat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/ruoka/juhlaruoka/laskiaispulla-on-keskitalven-herkku | Nimeke=Laskiainen on koko perheen talvijuhla | Tekijä=Tuomela, Laura | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Kotiliesi | Viitattu=13.2.2010}}</ref>
 
=== Kevätpäiväntasaus ja pääsiäinen ===
Suomessa sytytettiin aikaisemmin kokkoja, helavalkeita eli toukovalkeita pelloille ja muille avoimille paikoille ''helajuhlan'' eli ''toukojuhlan'' aikana.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kantalainen, Merja | Osoite=http://www.kantalainen.fi/sanottua.php?id=16 | Nimeke=Vappupuhe | Ajankohta=1.5.2005 | Viitattu=2.6.2009}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.6.2009}}</ref> Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2002-04-27,104:10:104570,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään | Tekijä=Hätönen, Paula | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=27.4.2002 | Viitattu=5.6.2009}}</ref> Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 (4. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-07190-0}}</ref>
 
Kevätjuhla on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Pääsiäinen on juhlapäivä luonnon heräämisen kunniaksi.<ref name="nic.funet.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Nimeke=”Pääsiäinen” | Tekijä=Grönroos, Marko | Viitattu=8.3.2010}}</ref> Pääsiäiseen kuuluvat vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen.<ref name="etkirja"/>
[[Kuva:Paasiaiskokko.jpg|thumb|right|150px|Pääsiäiskokko on näyttävä näky illan hämärässä.]]
Pääsiäinen on juhlapäivä luonnon heräämisen kunniaksi.<ref name="nic.funet.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Nimeke=”Pääsiäinen” | Tekijä=Grönroos, Marko | Viitattu=8.3.2010}}</ref>
[[Kuva:Easter witch Sk12 pääsiäisnoita C.jpg|thumb|150px|Pieni pääsiäisnoita on lähdössä kierrokselleen virpomisoksineen ja koreineen.]]
Pääsiäiseen kuuluvat vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen.<ref name="etkirja"/>
Kevätjuhla on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Pääsiäinen on juhlapäivä luonnon heräämisen kunniaksi.<ref name="nic.funet.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Nimeke=”Pääsiäinen” | Tekijä=Grönroos, Marko | Viitattu=8.3.2010}}</ref> Pääsiäiseen kuuluvat vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen.<ref name="etkirja"/>
 
Virvonta tai virpominen on lasten perinne, jossa käydään pääsiäisaikaan koskettamassa koristelluilla pajunkissavitsoilla toivottaen onnea ja terveyttä omaisille ja naapureille.<ref name="Nurmi">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Usein lapset ovat pukeutuneina pääsiäisnoidiksi<ref name="Nurmi"/>. Pojat voivat olla pääsiäispupuja. Myös Harry Potter -asuja on nähty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-03-13/paivaelamaa/Vitsa_sulle_palkka_mulle | Nimeke=Vitsa sulle, palkka mulle | Tekijä=Aho, Elisabet | Julkaisu=Vantaan Lauri | Ajankohta=13.3.2008 | Viitattu=8.3.2010}}</ref>
Rivi 27 ⟶ 22:
 
Pääsiäisen voi nähdä luonnonsuojelullisena teemapäivänä, joka tähdentää luonnon tasapainon, terveyden ja monimuotoisuuden tärkeyttä.<ref name="nic.funet.fi"/>
 
=== Helluntai ja helajuhla ===
 
Suomen luonto on kauneimmillaan alkukesästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/helluntai/helluntai.html | Nimeke=Helluntai | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/tanaan_vietetaan_helluntaita_1703819.html | Nimeke=Tänään vietetään helluntaita | Ajankohta=23.5.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=23.5.2010}}</ref>. Eteläisessä Suomessa on poltettu helavalkeita. Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkivat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/helatorstai.htm | Nimeke=Helatorstai ja helluntai | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=23.5.2010}}</ref>
 
Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”.<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Sivu=137–144 | Selite=24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 951-1-12544-3}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=1008 | Nimeke=Ajastaika: Helatorstai ja Helluntai | Ajankohta=3.3.2010 | Julkaisija=Taivaankannen takojat | Viitattu=23.5.2010}}</ref>
 
Suomessa sytytettiin aikaisemmin kokkoja, helavalkeita eli toukovalkeita pelloille ja muille avoimille paikoille ''helajuhlan'' eli ''toukojuhlan'' aikana.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kantalainen, Merja | Osoite=http://www.kantalainen.fi/sanottua.php?id=16 | Nimeke=Vappupuhe | Ajankohta=1.5.2005 | Viitattu=2.6.2009}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.6.2009}}</ref> Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2002-04-27,104:10:104570,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään | Tekijä=Hätönen, Paula | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=27.4.2002 | Viitattu=5.6.2009}}</ref> Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 (4. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-07190-0}}</ref>
 
Vanhassa suomalaisessa uskonnossa kyläyhteisö järjesti keväällä vakkajuhlat. Ukon vakat -nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25.5.<ref name="Haavio">{{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Suomalainen mytologia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1967}}</ref>
 
== Kesä ==