Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Aurinkokunnan synty” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muokkaus
Muokkaus
Rivi 2:
[[Kuva:Protoplanetary_disk.jpg|thumb|250px|Taiteilijan näkemys protoplanetaarisesta kiekosta.]]
 
Aurinkokunnan arvellaan syntyneen noin 4,6 miljardia vuotta sitten tähtienvälisestä aineesta, kaasusta ja pölystä tiivistymällä. Teleskoopeilla on hvaittu toisia syntyviä aurinkokuntia.
 
== Kutistuva pilvi ==
[[Tiedosto:A diamond in the dust.jpg|pienoiskuva|Juuri syntynyt tähti kaasu- ja pölypilven sisässä.]]
Teorian mukaan painovoiman vaikutuksesta tähtienvälinen aine alkoi hiljalleen kasaantua ja pyöriä keskipisteensä ympäri kuumentuen samalla. Kuumeneminen olisi johtunut kaasun putoamisliikkeen, pyörimisen ja pyörteisyyden aiheuttamasta kitkasta. Pilvi ylitti kriittisen massan, jolloin pyörimisen keskihakuvoima ja kaasun lämpöliike eivät pysäyttäneet kutistumista.
Tähtien tiedetään syntyvän tiehissä, kylmissä pilvissä. Kun pilven tiheys kasvoi kyllin suureksi, se alkoi kutistua painovoimansa ansiosta. Kaasun paine ei kyennyt kutistumista pysäyttämään. Alussa kutistunut alue lienee käsittänyt kymmeniä-satoja tähtiä. Kutistuva pilvi hajosi osiin, jotka jatkoivat kutistumistaan.
 
Kun osapilvi kutistui, se kuumeni. Tämä johtui kaasun sisäisestä kitkasta. Nyt tarkastelemme erään osapilven kehitystä pilven kehityksenä.
 
Samalla pilven pyöriminen kiihtyi. Pilvi litistyi keskipakoisvoiman takia.
 
Varsinkin pilven sisäosat kuumenivat kaasun pyörteisyyden takia.
 
Pilven tiheä keskiosa kutistui nopeammin kuin ulko-osa. Kun se oli kyllin kutistunut, se alkoi loistaa näkyvää valoa.
 
Pilven ulok-oast säilyivät litteähkönä kiekkona, joka ympäröi vastasyntynyttä Aurinkoa.
 
== Kaasukiekko ==
Pyörimisen aiheuttaman keskihakuvoiman johdosta varhainen Aurinkokunta litistyi protoplanetaariseksi kiekoksi. Pyörimisakselin suunnassa alkujaan pallomainen pilvi vajosi nopeasti kasaan, mutta pyörimisen aiheuttama keskipakovoima jarrutti kutistumista päiväntasaajan suunnassa. Suurin osa alkuperäisen kaasupilvenmateriasta tiivistyi keskelle. Pilven keskusta kuumeni voimakkaasti kaasuosasten putoamisliikkeen aiheuttamasta kitkasta ja kriittisen lämpötilan ja tiheyden ylittyessä siellä käynnistyi ydinreaktio, jolloin syntyi Aurinko. Auringon toiminnasta syntynyt aurinkotuuli puhalsi pois pölyä ja kaasua varsinkin napojen suunnassa. Aurinkoa ympäröivään kiekkoon putosi edelleen kaasua. Kaasukiekko oli lähellä syntynyttä aurinkoa kuumempi kuin kauempana, missä myös vesi ja hyvin kaukana jopa metaani esiintyi kiinteänä.
 
Ne näkyivät kauas valtavina ainesuihkuina.
 
Aurinkoa ympäröivään kiekkoon putosi edelleen kaasua. Kaasukiekko oli lähellä syntynyttä aurinkoa kuumempi kuin kauempana, missä myös vesi ja hyvin kaukana jopa metaani esiintyi kiinteänä. Kaasu- ja pölykiekon aine virtasi hitaasti sisäänpäin.
 
== Kasautuminen ==
Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset puolestaan pilkkoivat kappaleita ja synnyttivät pölyä, jota muun muassa törmäsi suurempiin kappaleisiin. Syntyi noin 1-10 km kokoisia planetesimaaleja, jotka kasvoivat ajan kuluessa yhä suuremmiksi. Laskujen mukaan noin miljoonassa vuodessa syntyi yli 100 kilometrin läpimittaisia kappaleita, jotka kasvoivat noin 60 oligarkiksi, suureksi planeetaksi, joiden välissä kiersi Aurinkoa pienempiä kappaleita. Aurinkokunnan synnyn loppuvaiheessa oligarkkeja törmäili toisiinsa. Kaukana toisistaan olevien oligarkkien radat muuttuivat pitkän ajan kuluessa kohti törmäyksiä, koska hyvinkin etäällä toisistaan olevat planeetat saattoivat häiritä toistensa ratoja. Osa oligarkeista sinkoutui kauas Auringosta keksinäisissä lähiohituksissa: pienempi ohittaja sai ohitettavan kappaleen vetovoimasta vauhtia.
 
== Lumiraja, jättiläisplaneetat ==
== Eri lämpötilat ==
Aurinkoa lähimmät planeetat eivät kyenneet pitämään juurikaan kaasua ympärillään, sillä lämpötila oli siihen liian korkea. Kauempana kylmemmällä alueella muodostuneet jättiläisplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus sen sijaan jäivät kaasukehän peittoon, joka kasvoi ajan myötä niin paksuksi, että alimmat kerrostumat nesteytyivät. Kaukana Auringosta myös jäästä saattoi syntyä kappaleita, kuten monet kaasuplaneettojen kuut, komeetat ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleet.
 
Sinne syntyi kivi- ja rautapitoisia kappaleita, joista aikaa myöten kehittyivät sisäplaneetat. Tämä vie melko kauan aikaa.
 
Siellä vain rauta, kivimineraalit jne saattoivat tiivistyä. Mutta nykyisen asteroidivyöhykkeen. Jupiterin radan seuduilla myös vesi saattoi tiivistyä jääksi. Jäiset pienkappaleet saattoivat kasvaa kivisiä nopeammin planeetoiksi. Nämä kivestä ja jäästä koostuneet planeetat kasvoivat niin suuriksi, että saattoivat kerätä kaasu- ja pölykiekosta myös keveitä vetyä ja heliumia, jotka karkaavat Maasta avaruuteen. Varsinkin HJupiter ja Saturnus saivat paksun vetyvaipan, joka on alaosastaan nestemäinen.
 
Myös jäiset pienkappaleet, kuten monet kaasuplaneettojen kuut, komeetat ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleet.
 
== Planeetat vaeltelivat ==
Nykyteorioiden mukaan, syntyneet planeetat vaeltelivat jonkin verran alkuaurinkoa ympäröineessä kaasu- pöly- ja planetesimaalikiekossa. Tämä johtui kaasun ja pölyn vetovoimasta. Esimerkiksi suuri planeetta aiheutti kaasukiekkoon spiraalihaaroja, jotka yhdessä planeettojen vuorovesivoimien kanssa aiheuttivat hienoisia radan muutoksia. Jättiläisplaneettojen radat muuttuivat, kun niiden läheltä kulki tuhansia planetesimaaleja. Lisäksi aurinkokunnan alkuvaiheissa suurten, suhteellisen lähellä toisiaan olevien planeettojen keskinäiset vetovoimat aiheuttivat pitkällä aikavälillä ratojen muutoksia.
 
Jupiterin oletetaan synnyttyään vaeltaneen lähelle Marsin rataa, asteroidivyöhykkeen halki. Se harvensi asteroidivyöhykettä ja esti suuren planeetan synnyn siellä. Se myös aiheutti sen, että Mars on pieni. Jupiterin sisäänpäin tapahtuneen vaelluksen arvelleen pysähtyneen sattumalta, kun peräsäs tullut pienempi Saturnus lukitsi sen sopivaan rataresonanssiin. Tämän jälkeen Jupiter ja Saturnus vaelsivat ulospäin nykyisille sijoilleen.
 
Uranuksen ja Naptunuksen ajatelleen vaeltaneen syntysijoiltaan ulospäin. Jotkut tutkijat epäilevät, että olis ollut ainakin yksi jättiläisplaneetta, joka olisi kaoottisessa syntyvaiheessa karannut avaruuteen.
 
Jupiterin vaelluksen yksi seuraus oli se, että lähellä aurinkoa ollut ainekiekko kutistui 2 AU läpimittaiseksi.
 
Maa ja Venus ilmeiesti vaihtoivat paikkaansa.
 
== Mitä teoria selittää? ==