Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Aurinkokunnan synty” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muokkaus
Kuvia
Rivi 1:
[[Tiedosto:NASA-ExocometsAroundBetaPictoris-ArtistView-2.jpg|pienoiskuva|250x250px|Syntyvä aurinkokunta. Kaasu- ja pölykiekkoon on tiivistynyt planeettoja, joihin yhä törmää kappaleita. ]]
 
[[Kuva:Protoplanetary_disk.jpg|thumb|250px|Taiteilijan näkemys protoplanetaarisesta kiekosta.]]
 
Aurinkokunnan arvellaan syntyneen noin 4,6 miljardia vuotta sitten tähtienvälisestä aineesta, kaasusta ja pölystä tiivistymällä. Teleskoopeilla on hvaittu toisia syntyviä aurinkokuntia.
 
== Kutistuva pilvi ==
[[Tiedosto:A diamond in the dust.jpg|pienoiskuva|Juuri syntynyt tähti kaasu- ja pölypilven sisässä.|254x254px]]
Tähtien tiedetään syntyvän tiehissä, kylmissä pilvissä. Nissä on kaasua, ja villakoirien tapaan kasvavia pölyhitusia.

Kun pilven tiheys kasvoi kyllin suureksi, se alkoi kutistua painovoimansa ansiosta. Kaasun paine ei kyennyt kutistumista pysäyttämään. Alussa kutistunut alue lienee käsittänyt kymmeniä-satoja tähtiä. Kutistuva pilvi hajosi osiin, jotka jatkoivat kutistumistaan.
 
Kun osapilvi kutistui, se kuumeni. Tämä johtui kaasun sisäisestä kitkasta. Nyt tarkastelemme erään osapilven kehitystä pilven kehityksenä.
Rivi 19:
 
== Kaasukiekko ==
[[Tiedosto:Artist’s impression of the disc of dust and gas around a brown dwarf.jpg|pienoiskuva|257x257px|Ainekiekko ympäröi syntynyttä tähteä. Kiekon ulko-osat ovat tummia.]]
Pyörimisakselin suunnassa alkujaan pallomainen pilvi vajosi nopeasti kasaan, mutta pyörimisen aiheuttama keskipakovoima jarrutti kutistumista päiväntasaajan suunnassa. Auringon toiminnasta syntynyt aurinkotuuli puhalsi pois pölyä ja kaasua varsinkin napojen suunnassa.
 
Rivi 26 ⟶ 27:
 
== Kasautuminen ==
[[Tiedosto:Artist’s Impression of a Baby Star Still Surrounded by a Protoplanetary Disc.jpg|pienoiskuva|269x269px|Kasu- ja pölykiekon sisäosissa tapahtuu planetesimaalien ja protoplaneettojen kasautumista törmäyksissä.]]
Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset puolestaan pilkkoivat kappaleita ja synnyttivät pölyä, jota muun muassa törmäsi suurempiin kappaleisiin. Syntyi noin 1-10 km kokoisia planetesimaaleja, jotka kasvoivat ajan kuluessa yhä suuremmiksi. Laskujen mukaan noin miljoonassa vuodessa syntyi yli 100 kilometrin läpimittaisia kappaleita, jotka kasvoivat noin 60 oligarkiksi, suureksi planeetaksi, joiden välissä kiersi Aurinkoa pienempiä kappaleita. Aurinkokunnan synnyn loppuvaiheessa oligarkkeja törmäili toisiinsa. Kaukana toisistaan olevien oligarkkien radat muuttuivat pitkän ajan kuluessa kohti törmäyksiä, koska hyvinkin etäällä toisistaan olevat planeetat saattoivat häiritä toistensa ratoja. Osa oligarkeista sinkoutui kauas Auringosta keksinäisissä lähiohituksissa: pienempi ohittaja sai ohitettavan kappaleen vetovoimasta vauhtia.
Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset puolestaan pilkkoivat kappaleita ja synnyttivät pölyä, jota muun muassa törmäsi suurempiin kappaleisiin. Syntyi noin 1-10 km kokoisia planetesimaaleja, jotka kasvoivat ajan kuluessa yhä suuremmiksi. Loppuvaiheessa suuret kapaleet ihmivät pienempiä kuin pölynimurit.
 
[[Tiedosto:Massive Smash-Up at Vega.jpg|pienoiskuva|268x268px|Suuri törmäys.]]
Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset puolestaan pilkkoivat kappaleita ja synnyttivät pölyä, jota muun muassa törmäsi suurempiin kappaleisiin. Syntyi noin 1-10 km kokoisia planetesimaaleja, jotka kasvoivat ajan kuluessa yhä suuremmiksi. Laskujen mukaan noin miljoonassa vuodessa syntyi yli 100 kilometrin läpimittaisia kappaleita, jotka kasvoivat noin 60 oligarkiksi, suureksi planeetaksi, joiden välissä kiersi Aurinkoa pienempiä kappaleita. Aurinkokunnan synnyn loppuvaiheessa oligarkkeja törmäili toisiinsa. Kaukana toisistaan olevien oligarkkien radat muuttuivat pitkän ajan kuluessa kohti törmäyksiä, koska hyvinkin etäällä toisistaan olevat planeetat saattoivat häiritä toistensa ratoja. Osa oligarkeista sinkoutui kauas Auringosta keksinäisissä lähiohituksissa: pienempi ohittaja sai ohitettavan kappaleen vetovoimasta vauhtia.
 
== Lumiraja, jättiläisplaneetat ==
[[Tiedosto:Artist’s impression of the water snowline around the young star V883 Orionis.jpg|pienoiskuva|268x268px|Esiplaneteerisen kiekon lumiraja.]]
Aurinkoa lähimmät planeetat eivät kyenneet pitämään juurikaan kaasua ympärillään, sillä lämpötila oli siihen liian korkea.
 
Rivi 38 ⟶ 44:
 
== Planeetat vaeltelivat ==
[[Tiedosto:Peter Pan disk WISE J080822.18-644357.3.png|pienoiskuva|269x269px|Hyvin suureksi kasvanut planeetta on avannut kaasu- ja pölykiekkoon aukon.]]
Nykyteorioiden mukaan, syntyneet planeetat vaeltelivat jonkin verran alkuaurinkoa ympäröineessä kaasu- pöly- ja planetesimaalikiekossa. Tämä johtui kaasun ja pölyn vetovoimasta. Esimerkiksi suuri planeetta aiheutti kaasukiekkoon spiraalihaaroja, jotka yhdessä planeettojen vuorovesivoimien kanssa aiheuttivat hienoisia radan muutoksia. Jättiläisplaneettojen radat muuttuivat, kun niiden läheltä kulki tuhansia planetesimaaleja. Lisäksi aurinkokunnan alkuvaiheissa suurten, suhteellisen lähellä toisiaan olevien planeettojen keskinäiset vetovoimat aiheuttivat pitkällä aikavälillä ratojen muutoksia.