Ero sivun ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu/ 5. ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu”” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Orjuustutkimus: lis Afrikan historia
Rivi 77:
Toby Greenin ''A Fistful of Shells'', ''West Africa from the rise of the Slave Trade to the Age of Revolution'' (2019) on vaikuttava ja laaja katsaus Länsi-Afrikan kulttuuri- ja aatehistoriaan ennen kolonialismia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.theguardian.com/books/2019/mar/08/fistful-of-shells-west-africa-rise-of-slave-trade-toby-green-review|nimeke=A Fistful of Shells by Toby Green review – the west African slave trade|tekijä=Padraic Scanlan|julkaisu=the Guardian|ajankohta=2019-03-08|viitattu=2021-09-23|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Afrikan orjuutta on tutkittu myös Suomessa. Aiheeseen on hyvä perehtyä Afrikan historian kautta. Esimerkiksi Olli Kaikkosen, Seppo Rytkösen ja Seppo Sivosen kirjoittama ''Afrikan historia'' (Gaudeamus, 1989) on ajan kestänyt ja selkeä yleisesitys myös Länsi-Afrikan historiaan.
Afrikan orjuutta on tutkittu myös Suomessa. [[w:Jouko Aaltonen|Jouko Aaltonen]] ja [[w:Seppo Sivonen|Seppo Sivonen]] ovat tutkineet Ruotsi-Suomen atlanttisen orjakaupan osuutta ja jälkiä Uudella mantereella kirjassaan ''Orjia ja isäntiä – Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla'' (2019).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11017023|nimeke=Suomalaistehtaat käyttivät orjien kasvattamaa sokeriruokoa – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus huipentui orjakauppasatamaan Karibialla|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Matkaraudaksi (Voyage-Iron) kutsuttiin kapeaa ja litteää takorautaa, joka valmistettiin tietyn painoisiksi tangoiksi. Siitä tuli orjakauppaan liittyvä vaihtotavaraa ja "valuuttaa", jota vietiin Afrikkaan pääasiassa Ruotsin rautakaivoksista englantilaisten välittämänä. Matkarauta vaikutti maatalouden lisääntymiseen ja metsien häviämiseen varsinkin Länsi-Afrikan rannikkoseuduilla.<ref>https://academic.oup.com/past/article/239/1/41/4791264?login=true</ref>
 
Afrikan orjuutta on tutkittu myös Suomessa. [[w:Jouko Aaltonen|Jouko Aaltonen]] ja [[w:Seppo Sivonen|Seppo Sivonen]] ovat tutkineet Ruotsi-Suomen atlanttisen orjakaupan osuutta ja jälkiä Uudella mantereella kirjassaan ''Orjia ja isäntiä – Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla'' (2019).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11017023|nimeke=Suomalaistehtaat käyttivät orjien kasvattamaa sokeriruokoa – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus huipentui orjakauppasatamaan Karibialla|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Matkaraudaksi (Voyage-Iron) kutsuttiin kapeaa ja litteää takorautaa, joka valmistettiin tietyn painoisiksi tangoiksi. Siitä tuli orjakauppaan liittyvä vaihtotavaraa ja "valuuttaa", jota vietiin Afrikkaan pääasiassa Ruotsin rautakaivoksista englantilaisten välittämänä. Matkarauta vaikutti maatalouden lisääntymiseen ja metsien häviämiseen varsinkin Länsi-Afrikan rannikkoseuduilla.<ref>https://academic.oup.com/past/article/239/1/41/4791264?login=true</ref>
 
[[w:Kalle Kananoja|Kalle Kananoja]] tarkastelee perehtyneesti Atlantin yli ulottuneen orjakaupan näkökulmia kirjassa ''Kahlitut – Orjuuden historia Amerikan mantereella'' (2021).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirjavinkit.fi/kirjailijat/kananoja-kalle/|nimeke=Kalle Kananoja|julkaisu=Kirjavinkit|viitattu=2021-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>