Ero sivun ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu/ 5. ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu”” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
||
Rivi 80:
Afrikkalaisten orjuuttamista on tutkittu myös Suomessa. Aiheeseen on hyvä perehtyä Afrikan historian kautta. Esimerkiksi Olli Kaikkosen, Seppo Rytkösen ja Seppo Sivosen kirjoittama ''Afrikan historia'' (Gaudeamus, 1989) on ajan kestänyt ja selkeä yleisesitys myös Länsi-Afrikan historiaan.
[[w:Jouko Aaltonen|Jouko Aaltonen]] ja [[w:Seppo Sivonen|Seppo Sivonen]] ovat tutkineet Ruotsi-Suomen atlanttisen orjakaupan osuutta ja jälkiä Uudella mantereella kirjassaan ''Orjia ja isäntiä – Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla'' (2019).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11017023|nimeke=Suomalaistehtaat käyttivät orjien kasvattamaa sokeriruokoa – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus huipentui orjakauppasatamaan Karibialla|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Matkaraudaksi (Voyage-Iron) kutsuttiin kapeaa ja litteää takorautaa, joka valmistettiin tietyn painoisiksi tangoiksi. Siitä tuli orjakauppaan
[[w:Kalle Kananoja|Kalle Kananoja]] tarkastelee perehtyneesti Atlantin yli ulottuneen orjakaupan näkökulmia kirjassa ''Kahlitut – Orjuuden historia Amerikan mantereella'' (2021).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirjavinkit.fi/kirjailijat/kananoja-kalle/|nimeke=Kalle Kananoja|julkaisu=Kirjavinkit|viitattu=2021-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
| |||