|
Useita Länsi-Afrikan rannikon paikkakuntia kutsuttiin satamiksi, mutta vasta 1800-luvun lopulla alettiin rakentamaan muutamia satamarakenteita. Cotonoun satama valmistui vuonna 1899, jonka jälkeen kauppa keskittyi sinne. Muualla kaupankäynti väheni ja Ouidahin ja Grand-Popon suorat globaalit kauppasuhteet vähenivät.
Rannikon paikkakuntien satamissa laivat tulivatankkuroitiin muutaman kilometrin päähän rantaviivasta. Lastin purkaminen ja lastaaminen tehtiin kanooteilla ja tämän vaativan työn tekivät ”kanoottimiehet”. He olivatsaattoivat olla sekä orjia, että vapaita miehiä ja avainasemassa, kuten myös laguunien vesiliikenteen kuljettajat.
Afrikkalaiset kuninkaat perivät tulli- ja satamamaksuja ja jossain määrin valvoivat tavaraliikennettä. Brittiläiset myönsivät OuidahilleOuidahin kanssa sopimuksen vapaasatamaksi vuonna 1704.<ref name= "deffner">{{Kirjaviite | Tekijä = Deffner, Helen | Nimeke = Agency in the Slave Trade: The ‘Portal of Globalization’ Ouidah (1704 to 1866) | Vuosi = 2017 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Leiptzig | Julkaisija = Oxford University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://www.researchgate.net/publication/320303314_Agency_in_the_Slave_Trade_-_The_'Portal_of_Globalization_'_Ouidah | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>
Grand-Popossa oli sekä meri- että laguunisatamia. Laguunisatamat palvelivat sekä itä- että länsisuuntaan tapahtuvaa henkilö- ja tavaraliikennettä. Merikuljetusta varten pakatut tavarat, kuten suuret palmuöljytynnyrit kuljetettiin laguunisatamien kautta kanooteilla rannikon lähelle ankkuroituihin laivoihin.
=== Tehtaat ===
Tehtaiksi kutsuttiin eurooppalaisten yhtiöiden kauppa-asemia, jotka samalla edustivat yhtiöiden eurooppalaisia maita. TehtaassaTehtaan olijohtajaa johtajakutsuttiin elifaktoriksi faktori,ja kauppa-asemassa oli sekä konttori, jaettä varastoja. Ne olivat aidoitettuja ja usein linnamaisia alueita, ja joskussuurimmat niistä olivat linnoituksia. Tehtaat rakennettiin joskus yhteistyössä afrikkalaisten kuninkaiden kanssa.
Tehtaissa valmisteltiin ja pakattiin tavarat merimatkaa ja kauppaa varten. Orjakaupan aikana (noin vuoteen 1866 asti) niissä otettiin vastaan orjat sisämaasta ja säilytettiin jälleenmyyntiä ja laivausta varten.<ref name= "deffner" />
== Kalastus ==
Hula-yhteisön talous perustui kalastukseen ja suolan valmistukseen. Kalojen lisäksi saatiin rapuja, katkarapuja ja ostereita. Kalat kuivattiin ja lähetettiin sisämaahan. Vaikka hula-sana merkitsee merta, heillä ei ollut kiinnostusta tai teknologiaa merikalastukseen., koska Laguunissalaguuneissa ja joessa oli runsaasti erilaisia kaloja. Merikalastus otettiin käyttöön vasta 1800-luvulla. Joinakin vuodenaikoina myöslaguuniin merivesituli ulottuimyös laguuneihinmerivettä, jolloin sen vesi tuli suolaiseksi tarjoten myös meren kaloja. Kalastusvälineitä olivat kanooteista käsin heitettävät verkot, puuvillanarusta ja koripunoksista tehdyt kalapadot, sekä myöhemmin erilaiset keihäät, trooliverkot ja vavat, sekä käsinkalastus.<ref>Strickrodt, s. 52–53</ref>
=== Kalastus ja kalojen käsittely ===
== Maanviljelys ja karjanhoito ==
Maanviljelykseen Grand-Popon luontoranta-alue sopi huonosti ja työvälineitä oli vähän. 1840-luvulla seudulla kasvatettiin [[W:Jamssit|jamssia]] tai [[W:Maniokki|maniokkia]], sekä [[W:Puuvilla|puuvillaa]] ja [[W:Väri-indigo|indigoa]]. [[W:Maissi|maissi]] oli grandpopolaisten pääruoka kalan ohella. Alueella kasvatettiin lisäksi [[W:Bataatti|bataattia]], [[W:Keittobanaani|ruokabanaania]], [[W:Banaani|banaania]], [[W:Lablab-papu|lablab-papua]] (''Lablab purpureus'') ja [[W:Linssit|linssejä]], [[W:Okra|okraa]], [[W:Salottisipuli|salottisipulia]], [[W:Cashew-pähkinä|cashew-pähkinää]], [[W:Maapähkinä|maapähkinää]], [[W:Kurpitsa|kurpitsaa]], [[W:Ananaskasvit|ananasta]], [[W:Limetti|limettiä]] ja [[W:Inkivääri|inkivääriä]]. Alueella kasvoi [[W:Pippuri|pippuria]] ja [[W:Palmukasvit|öljypalmuja]] ja 1800-luvulle tultaessa niitä alettiin viljellä. Useimmat viljelykasvit tulivat Afrikan ulkopuolelta ja saivat alkunsa transatlanttisen orjakaupan aikana. Suurin osa niistä tuli Amerikoista.
[[File:Cows in Heve Jan 2018.jpg|thumb|Karjalauma Heven kylän rannalla.]]
| 