Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Amazonin alue” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Xingut: Muokkaus
Rivi 62:
[[Tiedosto:Parque Indígena do Xingu.jpg|pienoiskuva|Nykyinen kikurojen kylä on vain kalpea aavistus Xingu-joen esikolumbiaanisista suurista kylistä.]]
 
[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Xingut]]
Xingu-joen yläjuoksu sijaitsee Keski-Brasilian Mato Grosson alueella. Siellä intiaanit rakensivat ympyrämäisiä suuria asutuskeskuksia noin 1250 - 1650 jaa. Kulttuuri oli melko järjestynyt, muttei niin pitkälle kuin vaikkapa Casaraben alueella lännenpänä.
 
Xingut ovat intiaanikansoja, jotka elävät Keski-Brasiliassa. Enen Kolumbuksen tuloa alueella oli paljon enemmän ja suurempia intiaanikyliä. Xingu-joen kulttuuri oli melko järjestynyt, muttei ilmeiesti siinä määrin kuin lännenpänä vallinnut Casaraben kulttuuri, tai Marajon kulttuuri.
Kylät oli ympäröity paaluaidoin suojaksi vihollisia vastaan. Kylissä oli suuret keskusaukiot. Kylät yhdistyivät toisiinsa suorin, levein tein. Leveät tiet kulkitai tyleensä idästä länteen, kapeat pohjoisesta etelään. Monenlaisia muille Amazonin kulttuureille tyypillisiä rakenelmia oli: ramppeja, kanavia jne, monia käytetään nykyäänkin. Keskuskyliä ympäröi muutama pienempi kylä.
 
Keksittymät olivat kolmenlaisia: asuinpaikkoja, seuemoniakeskuksia ja rakennuksettomia keskuksia.
 
Suurimmassa kylässä asui jopa 5000 ihmistä. Koko seudulla asui 50 000 ihmistä, 30000 km2 alalla.
 
Kuhikugun seudulla on nykyään 3 intiaanikylää, joissa 500 asukasta. Mutta esikolumbiaanisen aikana alueella oli 20 kylää ainakin kahdessa ryppäässä. Suurin kylä oli 10x nykyisen Kuikuron kylän kokoinen.
 
Tyypillisessä kylässä päällikön talo oli keskellä, ja muita korkeassa asemissa olevia asui koillisessa tai lounaassa,
 
Kylien vaikutusala kattoi 400 km2. Seudun väentiheys oli esikuolumbiaanisen aikana 6-12.5 as/km2. Erään keskuskylän koko oli 50 ha. X6:ksi kutsutun tyyppisen kylän ala oli 40-80 ha, siinä asui 2500-5000 as. Kuhikugussa saattoi asua karibin sukuisia kikuroita.
 
Noin 500 - 1250 jaa alueella asui oli varhaista arawak- ja ehkä myös karib-intiaanien varhaista asutusta.
 
Tämän jälkeen nousi suurien ja pienien kylien verkosto ajalle 1250 - 1650 jaa.
 
Noin 1600-1700. alueen väkiluku romahti. Alueen metsä ei ole vieläkään palautunut luonnontilaan, vaikka suurin osa intiaanien asutuksesta on kadonnut. Eurooppalaisten tulo vähensi seudun intiaaniväestön jopa 1/20 osaan. Intiaanit muistavat suuruuden ajan tarinoissaan.
 
Nämä suuret kylät tai pienet kaupungit saattoivat antaa tutkimusmatkailija Percy Fawcettille syyn lähteä Mato Grosson aluetta tutkimaan. Mutta Fawcett katosi Xingu-joen jälkeen. Ehkä intiaanit tappoivat Fawcettin seurueineen, tai miehet kuolivat tauteihin.