Ero sivun ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu/ 5. ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu”” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 66:
 
Orjien määrä ratkaistiin laatimalla laskentamalli, jossa otettiin huomioon erilaisia laivausasiakirjoja ja muita dokumentteja. Tämä loi perustan uudemmalle orjuuden tutkimuksille, joka on nykyisin oma tutkimusalansa. ”Follow the money” tutkimussuunnassa 2000-luvun alussa päästiin selville orjakaupan erilaisista taloudellisista vaikutuksista ja näkökulmista.
[[Tiedosto:Altar Staff (Asen) MET DP-14818-003.jpg|pienoiskuva|Edna G. Bay tutki Dahomeyn kuninkaiden hovikulttuuriin liittyvien metallisten alttareiden, asenienn käytön historiaa. Kuvassa a''ladasen''-tyylinen asen 1800-luvulta.]]
 
Eräs Länsi-Afrikan historian tunnettu tuntija on amerikkalainen Patrick Manning<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.historians.org/about-aha-and-membership/aha-history-and-archives/presidential-addresses/patrick-manning/patrick-manning-biography|nimeke=Patrick Manning Biography {{!}} AHA|julkaisu=www.historians.org|viitattu=2021-09-24}}</ref>, joka on tutkinut Länsi-Afrikan talouden, kulttuurin ja elämäntavan historiaa aina Dahomeyn itsenäisyysaikaan saakka. Hänen kirjansa ''Slavery, Colonialism and Economic Growth in Dahomey, 1640-1960'' (1982) on eräs alan perusteoksista. Manning kehitti kollegoidensa kanssa tilastollisen arviointimallin, jonka pohjalta hän tutki orjakaupan vaikutuksia Afrikan ja Afrikan diasporan talouteen, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Manningin mukaan orjakauppa kuormitti suuresti populaatiota ja talouden kehitystä, mutta Afrikan talous myös jatkoi laajenemista1600-1800-luvuilla. Varsinaisen siirtomaavallan rooli oli enemmän taloutta hidastava kuin elvyttävä.