Ero sivun ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu/ 5. ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu”” versioiden välillä

Länsi-Afrikan ja Beninin nykyiset asukkaat ovat tietoisia Orjarannikon traagisesta menneisyydestä, vaikka kansat, heimot ja alueet ovat noista ajoista muuttuneet ja vaihtuneet perusteellisesti. Kolonialismin pitkän vaikenemisen jälkeen Afrikassa voi tavata myös ylpeyttä ja iloa omien seutujen historian ja kulttuuriperinteen julkaisemisesta ja esittelystä.

 

Afrikasta Etelä- Väli- ja Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta orjakauppaa on kutsuttu maailmanhistorian suurimmaksi työvoiman pakkosiirroksi. Tutkijoita vaivasi pitkään kysymys siitä, kuinka paljon noin 350 vuotta jatkuneen orjakaupan aikana siirrettiin orjia Afrikasta uudelle mantereelle. Ongelman ratkaiseminen oli vaikeaa, koska siihen tarvittiin tietoja kaikkien kolmen mantereen maiden kymmenistä arkistoista ja arvioon piti lisätä myös tuhoutuneiden arkistotietojen osuus.

 

Orjien määrä ratkaistiin laatimalla laskentamalli, jossa otettiin huomioon erilaisia laivausasiakirjoja ja muita dokumentteja. Tämä loi perustan uudemmalle orjuuden tutkimuksille, joka on nykyisin oma tutkimusalansa. ”Follow the money” tutkimussuunnassa 2000-luvun alussa päästiin selville orjakaupan erilaisista taloudellisista vaikutuksista ja näkökulmista.

Eräs Länsi-Afrikan historian tunnettu tuntija on amerikkalainen Patrick Manning<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.historians.org/about-aha-and-membership/aha-history-and-archives/presidential-addresses/patrick-manning/patrick-manning-biography|nimeke=Patrick Manning Biography {{!}} AHA|julkaisu=www.historians.org|viitattu=2021-09-24}}</ref>, joka on tutkinut Länsi-Afrikan talouden, kulttuurin ja elämäntavan historiaa aina Dahomeyn itsenäisyysaikaan saakka. Hänen kirjansa ''Slavery, Colonialism and Economic Growth in Dahomey, 1640-1960'' (1982) on eräs alan perusteoksista. Manning kehitti kollegoidensa kanssa tilastollisen arviointimallin, jonka pohjalta hän tutki orjakaupan vaikutuksia Afrikan ja Afrikan diasporan talouteen, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Manningin mukaan orjakauppa kuormitti suuresti populaatiota ja talouden kehitystä, mutta Afrikan talous myös jatkoi laajenemista1600-1800-luvuilla. Varsinaisen siirtomaavallan rooli oli enemmän taloutta hidastava kuin elvyttävä.