Ero sivun ”Biokemia/Hormoni” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18:
Glukagoni säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittyy haiman hangerhansin saarekkeesta. Sitä tuotetaan koko eliniän ajan. Glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja. Kun verensokeri on alhaalla, glukagoni lisää glukoosia vereen.
==Melatoniini==
Melatoniini on ihmisen elimistön tuottama ns. "pimeähormoni", jota erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta.
Melatoniini toimii kehon biologisena kellona, eli säätelee unta ja auttaa unensaantia. Melatoniini toimii myös tehokkaana antioksidanttina, koska se pääsee helposti solujen sisälle solukalvon läpi. Se säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vahvistaa puolustusjärjestelmää, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tulevia muutoksia elimistössä. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä.
Melatoniinia erittyy aika tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti: Öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity ollenkaan. Kehon biologinen kello elää todellisuudessa n. 25h vuorokausirytmiä, jota maapallon vuorokausirytmi "hienosäätää". Siltikään biologinen vuorokausirytmi ei häviä, vaikka ihminen eläisi jatkuvasti hämärässä.
Tavallisesti melatoniinia erittyy eniten lapsena (7—12 -vuotiailla), ja iän myötä eritys vähenee (yli 70-vuotiaalla eritys on jo runsaasti vähentynyt).
| |||