Ero sivun ”Biokemia/DNA” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anssi (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
p Navigointikokeilu
Rivi 1:
<div id="toc"><small>[[Kaikki_kirjahyllyt|Kirjahyllyt]] > [[Tieteen_kirjahylly|Tiede]] > BIOTIETEET > [[Biokemia]] > [[Biokemia:DNA|DNA]]</small></div>
Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin. Eliön lisääntyessä geneettinen materiaali kopioituu ja välitetään jälkeläisille.
----
 
'''Deoksiribonukleiinihappo''' eli '''DNA''' on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin. Eliön lisääntyessä geneettinen materiaali kopioituu ja välitetään jälkeläisille.
 
Monisoluisissa eliöissä ja joissain bakteereissa olevat solut ovat eukaryoottisia eli aitotumallisia. Niissä DNA on kromosomeissa solun tumassa. Prokaryoottisissa, eli alkeistumallisissa soluissa DNA on soluliman seassa. Myös solussa olevissa soluelimissä, mitokondrioissa ja kloroplasteissa on oma DNA:nsa.
 
==Molekyylin rakenne==
 
DNA koostuu kahdesta makromolekyylistä, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa typpiemäsosien välisin vetysidoksin muodostaen kaksoiskierteen. Nämä molekyylit koostuvat kolmenlaisista yksiköistä:
 
Rivi 21 ⟶ 23:
 
==Geeni==
 
Geeni on perintötekijöitä, jotka periytyvät vanhemmilta lapsille lisääntymisessä. Suppeimmillaan geeni sisältää rakennusohjeet tietyn proteiinin rakentamiseen elimistössä. Geenit ja niiden aktivoituminen määräävät kaikkien eliöiden ulkoasun ja ominaisuudet. Ihmisellä geenit on tallennettu solun tumasta löytyviin kromosomeihin.
 
Rivi 33 ⟶ 34:
 
==RNA==
 
RNA on ribonukleiinihappo, jota käytetään solun sisällä tiedon siirtoon ja jossain tapauksissa geneettisenä materiaalina.
 
Rivi 45:
 
==Proteiinisynteesi ja kopioituminen==
 
Geenissä sarja DNA:n nukleotidejä muodostaa ohjeen proteiinin valmistamiseen. Kolmen peräkkäisen emäksen jakso on kodoni, se määrää proteiinisynteesissä käytettävät aminohapot. Kullekin aminohapolle on ainakin yksi tai useampia kodoneja. Lisäksi on aloitus- ja lopetuskodoneja, jotka kuvaavat geneettisen koodin alkua tai loppua.