Ero sivun ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu/ 5. ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu”” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Orjuustutkimus: vo korj tark
Rivi 46:
'''Bruce Chatwin'''
[[Tiedosto:Bruce Chatwin 5.jpg|pienoiskuva|Bruce Chatwin.]]
Englantilainen [[w:Bruce Chatwin|Bruce Chatwin]] kertoo romaanissaan ''The Viceroy of Ouidah'' (1980) brasilialaissyntyisestä Francisco Manuel da Silvasta, joka toimi Orjarannikon kauppiaana. Päähenkilön esikuvana on tunnistettavasti legendaarinen [[w:Francisco Félix de Sousa|Francisco Félix de Sousa]]. Chatwin kuvaa romaanissaan myös eräitä kokemuksiaan [[w:Beninin kansantasavalta|Beninin kansantasavallasta]] [[w:Mathieu Kerekou|Mathieu Kerekoun]] aikana 1970-luvulla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bruce Chatwin|Nimeke=The Viceroy of Ouidah|Vuosi=1988-06-07|Julkaisija=Penguin|www=https://books.google.cm/books/about/The_Viceroy_of_Ouidah.html?hl=fr&id=AKC9BK7RQsoC&utm_source=gb-gplus-shareThe|Viitattu=2021-09-24|ietf-kielikoodi=en|isbn=978-1-101-50321-8}}</ref><blockquote>''"Everstiluutnantti Zossungbo Patrice kuuli huudot toimistostaan Kansalliseen turvallisuuskeskukseen. Hän oli väsynyt ja läpimärkä hiestä. Hän lopetti mahdollisten pettureiden luettelon laatimisen. Presidentti oli päättämässä radiolähetyksen:''
 
''Voitto kansalle!''
Bruce Chatwin auttoi käsikirjoittamaan [[w:Werner Herzog|Werner Herzogin]] ohjaaman elokuvan ''Cobra Verde'' (1987), jonka pääosassa on [[w:Klaus Kinski|Klaus Kinski]]. Elokuva kuvattiin Brasiliassa, Kolumbiassa ja Ghanassa. Chatwinin kirjan tavoin ''Cobra Verde'' kertoo legendan tien Brasilian sokeriplantaasilta Länsi-Afrikan orjakauppiaaksi unohtamatta kuuluisia [[w:Dahomeyn amatsonit|Dahomeyn amatsonejakaan]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.imdb.com/title/tt0094888/|nimeke=Cobra Verde|ajankohta=1987-12-03|viitattu=2021-09-24}}</ref> Osittain Chatwinin tarinat ovat peräisin Paul Hazoumén romaanista ''Dahomeyn verisopimus'', ja niistä on tullut osa Beninin [[w:Kansalliseepos|kansallista sankarieeposta]].
 
''Kunnia kansalle!''
 
''Valta kansalle!''
 
''Valmiina vallankumoukseen!''
 
''Valmiina tuotantoon!''
 
''Ja taistelu jatkuu!''
 
''Seinään oli kiinnitetty käsiraudat ja särkynyt kitara. Siinä oli myös täytetty kissa, joka oli naulattu ristiinnaulitsemista pilkaten takajaloista ja hännästä yhteen, sen etujalat oli vedetty eroon toisistaan.''
 
''Pöydän yläpuolella riippuivat presidentin naarmuiset kasvot.''
 
''Eversti nousi ja teki eleen, joka, jos joku olisi sen nähnyt, olisi heittänyt hänet vankilaan.''
 
''Sitten hän asteli edestakaisin, heiluttaen kuvitteelliselle ihmisjoukolle, narisutti lattialautoja ja murskasi torakan maihinnousukenkänsä koron alle."''</blockquote><ref>Bruce Chatwin, ''The Viceroy of Ouidah'', 154-155, Penquin Books 1980, suomennos Heikki Kastemaa.</ref>
 
Bruce Chatwin joutui kokemaan omakohtaisesti Mathieu Kerekoun autoritaarisen hallinnon sotilaiden raakoja otteita. Hän sattui oleskelemaan Cotonoussa juuri tammikuussa 1977, ollessaan juuri poistumassa maasta Togoon. Silloin Beninissä tapahtui [[wikipedia:1977_Benin_coup_d'état_attempt|"Opération Crevette"]] eli väkivaltainen sotilasvallankaappausyritys, jonka sekasortoisissa jälkitunnelmissa kaikki maassa tavatut ulkomaalaiset pidätettiin. Mitä sitten tapahtui, siitä kertoo Chatwin novellissaan "A Coup, A Story", joka on julkaistu Chatwinin antologiassa ''What am I doing here'' (1989).[https://granta.com/a-coup/]
 
Bruce Chatwin auttoi käsikirjoittamaan [[w:Werner Herzog|Werner Herzogin]] ohjaaman elokuvan ''Cobra Verde'' (1987), jonka pääosassa on [[w:Klaus Kinski|Klaus Kinski]]. Elokuva kuvattiin Brasiliassa, Kolumbiassa ja Ghanassa. Chatwinin kirjan tavoin ''Cobra Verde'' kertoo legendan tien Brasilian sokeriplantaasilta Länsi-Afrikan orjakauppiaaksi unohtamatta kuuluisia [[w:Dahomeyn amatsonit|Dahomeyn amatsonejakaan]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.imdb.com/title/tt0094888/|nimeke=Cobra Verde|ajankohta=1987-12-03|viitattu=2021-09-24}}</ref> Osittain Chatwinin tarinat ovat peräisin Paul Hazoumén romaanista ''Dahomeyn verisopimus'', ja niistä on tullut osa Beninin [[w:Kansalliseepos|kansallista sankarieeposta]].
 
=== '''Orjuus taiteessa''' ===