Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Bolivia” versioiden välillä

Kivenkäsittely oli taitavaa. Kovaakin kiveä osattiin muokata. Rakennukset olivat monumentaalisia ja upeaa kivityötä. Uskonto toimi suurisuuntaisen rakentamisen innoittajana.

Viljelyä harrastettiin sekä terasseilla että järviviljelynä. Järviviljelyssä viljelypenkereiden eli -kumpujen välisiä kanavia käytettiin lämpöpattereina hallan (eli yöpakkasten) varalta. Vesi varastoi auringon lämpoä päivisin ja luovuttaa sitä öisin. Lisäksi lähellä jäätyessään vesi luovuttaa lämpöä, joka nousee sen yläpuolisille kummuille ja näin lämmittää niitä. Tätä viljelytapaa intiaanit kutsuivat nimellä '''suka collu''' . Sitä kutsutaan myös kohotetuiksi pelloiksi. [[Tiedosto:Tiwanako les marches du Temple Kalasasaya.jpg|pienoiskuva|Kalasasayan temppeli]]

Tiwanakua edelsi pitkä kehitys. Andeilla ja rannikolla. Joskus noin 5000-4000 laama kesytetiinkesytettiin, puuvilla omaksuttiin.

uhrikulttimenoihinkulttimenoihin liittynyt perinne levisi aikaa myöten Andeille.

TiticcajärvenTiticacajärven seudun kiihtyvä kulttuurikehitys alkoi noin 1500 eaa ensimmäisten temppelikeskusten synnyllä. Näihin aikoin vallitsi vielä suhteellinen tasa-arvo ja sodat eivät olleet vielä yleisiä. Noin 800

eaa viljely tehostuilaajeni koko Andien alueella, kun otetiinotettiin käyttöön rerassiviljelmätterassiviljelmät. Tämä ajoi Titicaca-järven lähistön alueen väkiluvun nousuun. Syntyi pulaa voimavaroista, ja kilpailua niistä, mikä vei sotiin. Noin 500 eaa oli näkyvissä sotainen kilpailu eri kasvavien valtakeskusten välillä. Tiwanakua edelsi alueella

varhempi Chiripan keskus. Ilmeisesti Tiwanaku kilpaili mm lähistön Lukurmatan kanssa. Merkittäviä etelän keskuksia olivat mm. Kaukana pohjoisessa vuorilaaksossa sijainneen Pucaran mahtivaltion vaikutus saattoi ulottua tännekin. Pucara kukisti kilpailijansa Taracon tulipalon jäänteistä päätellen sodalla. SenPucarankin vaikutus himmeni noin 100-300 jaa ilmeisesti Tiwanakun takia.

Kulttuuri romahti n. 1000 - 1100 tuntemattomasta syystä. Ainakin osasyynä lienee ollut samanaikainen kuivuus. Ihmisiä siirtyi asumaan suurista keskuksista pieniin kyliin.

Rakennemia rikkoutui ja syntyi tulipaloja. Ei tiedetä miksi. Rakennelmien rikkoutuminenhajoaminen saattoi johtua maanjäristyksestä. Mutta yhtä hyvin neromahdus saattoivatsaattoi olla olla kapinoijien vieraiden valloittajien syytä.

Tiwanakun rakentajat olivat ehkä aimara- pukina- ja uru-intiaaneja. Näitä kaikkia saattoi olla mukana monikansallisessa imperiumissa. GeenituutkimustenGeenitutkimusten mukaan Tiwanakussa asui melko nykyisen laisianykyisenlaisia intiaaneja.

[[Kuva:JscFuerteSamaipata1.jpg|thumb|250px]]Samaipatan linnoitus on Unescon maailmanperintökohde Bolivian ylänköalueella, Andien itä-rinteilläitärinteillä. Se ei suinkaan ole sotilaallinen linnoitus,. vaanMutta se on inkoja edeltäneen kauden uskonnollinen keskus alkaen 300-luvulta (jaa). Jotkut ufo-intoilijat ovat väittäneet sitä lentävien lautasten laskeutumisalustaksi, mitä se tuskin kuitenkaan on. Sen sijaan tietyt kaiverrukset vuoren seinämissä on yhdistetty HaileynHalleyn komeetan vierailuun 1066.

Alue käsittää yli 40 hehtaaria. Se koostuu kahdesta osasta. Kallioista, joihin on kaiverrettu geometrisiä kuvio, käärmeitä, jaguaareja ja muita eläinhahmoja. Vuoren seinämässä on myös 12 kivistä istuinta, joita kutsutaan nykyään tietäjien valtaistuimiksi. Alueella on ollut viitisen temppeliä, joista vain perustukset ovat säilyneet sekä vesisammio. Etelässä sijaitseva raunioalue, joka on ilmeisesti ollut hallinnollinen keskus ja asuinalue. 1400-1600-luvuilla alue oli Inkojeninkojen hallussa.