Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Bolivia” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 19:
 
== Tiwanakun maatalous ==
Tiwanakussa viljeltiin lähinnä perunaa ja muita mukulakasveja, lisäksi kuivemmilla seuduilla amarantin tyyppisiä. Rannikolla yleisempi maissi ei kasva niin korkealla: ilmeisesti maissia kuitenkin tuotiin muualta Tiwanakuun.
Viljelyä harrastettiin sekä terasseilla että järviviljelynä. Järviviljelyssä viljelypenkereiden eli -kumpujen välisiä kanavia käytettiin lämpöpattereina hallan (eli yöpakkasten) varalta. Vesi varastoi auringon lämpoä päivisin ja luovuttaa sitä öisin. Lisäksi lähellä jäätyessään vesi luovuttaa lämpöä, joka nousee sen yläpuolisille kummuille ja näin lämmittää niitä. Tätä viljelytapaa intiaanit kutsuivat nimellä '''suka collu''' . Sitä kutsutaan myös kohotetuiksi pelloiksi. [[Tiedosto:Tiwanako les marches du Temple Kalasasaya.jpg|pienoiskuva|Kalasasayan temppeli]]
 
Viljelyä harrastettiin sekä terasseilla että järviviljelynä. Järviviljelyssä viljelypenkereidentehtiin elisuuria -kumpujenkasvimaan välisiäpenkkejä kanaviamuistuttavia käytettiinpitkulaisia lämpöpattereinakumpuja, joiden välissä oli vettä. Viljelykumpujen välinen vesi toimi kasveille veden lähteenä. Se myös toimi yöllä lämpöpattereiden tavoin. Vuoristossa on hallannäet (eliyöllä yöpakkasten)usein varaltahallaa. Vesi varastoi auringon lämpoä päivisin ja luovuttaa sitä öisin. Lisäksi lähellä jäätyessään vesi luovuttaa lämpöä, joka nousee sen yläpuolisille kummuille ja näin lämmittää niitä. Tätä viljelytapaa intiaanit kutsuivat nimellä '''suka collu''' . Sitä kutsutaan myös kohotetuiksi pelloiksi. Se oli nykyistä viljelyä tuottavampi. [[Tiedosto:Tiwanako les marches du Temple Kalasasaya.jpg|pienoiskuva|Kalasasayan temppeli]]
 
== Edeltäjät ==
Rivi 26 ⟶ 28:
[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Tiwanakun edeltäjät|Tiwanakun edeltäjät]]
 
Tiwanakua edelsi pitkä kehitys Andeilla ja rannikolla. Nykymittojen mukaan eitsestään selvien asioiden käyttöön otto muutti kulttuuria. JoskusPuuvillan viljely alkoi noin 3500-15004000 eaa, laama kesytettiin seudulla noin 3500-1500 eaa, puuvillasaviastiat omaksuttiinyleistyivät noin 40002000-1500 eaa.
 
Rannikolla alkoi noin 3500-2500 eaa suurten temppelikeskusten synty: tehtiin pyramideja ja upotettuja aukioita. Näiden koko kasvoi aikaa myöten. Tämä
kulttimenoihin liittynyt perinne levisi aikaa myöten Andeille.
Titicacajärven seudun kiihtyvä kulttuurikehitys alkoi noin 1500 eaa ensimmäisten temppelikeskusten synnyllä. Näihin aikoin vallitsi vielä suhteellinen tasa-arvo ja sodat eivät olleet vielä yleisiä. Noin 800
eaa viljely laajeni koko Andien alueella, kun otettiin käyttöön terassiviljelmät. Tämä ajoi Titicaca-järven lähistön alueen väkiluvun nousuun. SyntyiVäestön kasvun myötä syntyi pulaa voimavaroista, ja kilpailua niistä, mikä vei sotiin. Noin 500 eaa oli näkyvissä sotainen kilpailukamppailu eri kasvavien valtakeskusten välillä. Tiwanakua edelsi alueella
varhempi Chiripan keskus. Ilmeisesti Tiwanaku kilpaili mm lähistön Lukurmatan kanssa. Merkittäviä etelän keskuksia olivat mm. Kaukana pohjoisessa vuorilaaksossa sijainneen Pucaran mahtivaltion vaikutus saattoi ulottua tännekin. Pucara kukisti kilpailijansa Taracon tulipalon jäänteistä päätellen sodalla .Pucarankin vaikutus himmeni noin 100-300 jaa ilmeisesti Tiwanakun ja Warin takia.
 
Tiwanakun nousu saattoi perustua siihen, että alueella oli paljon viljelykelposta maata ja mahdollisuus elättää suuri väestö.