Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Bolivia” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Romahdus: Teksti |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Bolivian vuoristoisella ylängöllä syntyi noin 100 jaa kylä, josta kasvoi suuri Tiwanakun kaupunki. Kaupunki oli suuren intiaanivaltakunnan keskus. Tiwanakun keskustaan rakennettiin suuria temppeleitä. Niissä palvottiin muun muassa maaäitiä, taivaanjumalaa ja ukkosenjumalaa. Tiwanakun asukkaat elivät muun muassa viljelemällä perunoita ja muita kasviksia. Lähellä on suuri Titicaca-järvi.
Tiwanakun alue hajosi kilpaileviin aimara-heimoihin.
Rivi 10:
Tiwanaku oli yksi merkittävimmistä inkoja edeltäneistä kulttuureista.
Temppelit ja pyramidit olivat muinaisen Tiwanakun keskus. Pääkaupunki oli alaltaan
Kivenkäsittely oli taitavaa. Kovaakin kiveä osattiin muokata. Rakennukset olivat monumentaalisia ja upeaa kivityötä. Uskonto toimi suurisuuntaisen rakentamisen innoittajana.
Rivi 28:
[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Tiwanakun edeltäjät|Tiwanakun edeltäjät]]
Tiwanakua edelsi pitkä kehitys Andeilla ja rannikolla. Nykymittojen mukaan
Rannikolla alkoi noin 3500-2500 eaa suurten temppelikeskusten synty: tehtiin pyramideja ja upotettuja aukioita. Näiden koko kasvoi aikaa myöten. Tämä kulttimenoihin liittynyt perinne levisi aikaa myöten Andeille.
Titicacajärven seudun kiihtyvä kulttuurikehitys alkoi noin 1500 eaa ensimmäisten temppelikeskusten synnyllä. Näihin aikoin vallitsi vielä suhteellinen tasa-arvo ja sodat eivät olleet vielä yleisiä. Noin 800 eaa viljely laajeni koko Andien alueella, kun otettiin käyttöön terassiviljelmät. Tämä ajoi Titicaca-järven lähistön alueen väkiluvun nousuun. Väestön kasvun myötä syntyi pulaa voimavaroista, ja kilpailua niistä, mikä
varhempi Chiripan keskus.
▲eaa viljely laajeni koko Andien alueella, kun otettiin käyttöön terassiviljelmät. Tämä ajoi Titicaca-järven lähistön alueen väkiluvun nousuun. Väestön kasvun myötä syntyi pulaa voimavaroista, ja kilpailua niistä, mikä vei sotiin. Noin 500 eaa oli näkyvissä kamppailu eri kasvavien valtakeskusten välillä. Tiwanakua edelsi alueella
▲varhempi Chiripan keskus. Kaukana pohjoisessa vuorilaaksossa sijainneen Pucaran mahtivaltion vaikutus saattoi ulottua tännekin. Pucara kukisti kilpailijansa Taracon tulipalon jäänteistä päätellen sodalla .Pucarankin vaikutus himmeni noin 100-300 jaa ilmeisesti Tiwanakun ja Warin takia.
Tiwanakun nousu saattoi perustua siihen, että alueella oli paljon
== Synty ja laajeneminen ==
Tiwanakun kaupunki alkoi kasvaa
Aikaa myöten Tiwanaku kukisti
Suurvaltakaudella 350-400 jaa. vaikutus levisi jonkin matkaa Titicaca-järven laakson ulkopuolellekin. Noin 450-550 jaa muut alueen suuret keskukset hylättiin, tämä viittaa Tiwanakun valloittaneen ne ja siirtäneen niiden väestön rakentamaan mahtikeskustaan. Noin 600 jaa alkaen kaupunki alkoi kasvaa nopeasti.
[[Tiedosto:Gold Tiwanaku Pendant Bolivia (27754879705).jpg|pienoiskuva|259x259px|Kultainen sauvajumala-riipus]]
Loistokaudella
Paikan väkiluku lienee vaihdellut nopeaankin tahtiin vuodenaikojen mukaan. Tiettyinä päivinä kun järjestettiin suuria uskonnollisia juhlia joihin tultiin kaukaa.
Pohjoisempana Andeilla oli [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Wari|Warin valtio]].
Rivi 55 ⟶ 51:
== Romahdus ==
Tiwanakun mahti katosi noin 950-1000 jaa. Ainakin osasyynä lienee ollut samanaikainen kuivuus, joka vallitsi noin 900-1250 jaa. Tällöin järven pinta laski jopa 12-17 metriä.
Kuivuus johtui siitä, että pohjoisen pallonpuoliskon ilmasto lämpeni keskiajan lämpökauteen. Lämpeneminen kehitti vahvempiin pohjoisen matalapaineisiin liittyviä tuulia, jotka ihmivät ilmaa pohjoiseen. Pohjoiseen vievät tuulet estivät päiväntasaajan sadevyöhykkeen kulun etelään Titicaca-järven kohdalle. Näin vuoret eivät saaneet kyllin sadetta, joka olisi virrannut tasangolle kastelemaan peltoja. Tiwanakun tuhoon saattoi myös vaikuttaa niin sanottu Oortin auringonpilkkuminimi, johon kytkeytyi laajaa kuivuutta eri puolilla maailmaa.
Ajoitettujen löytöjen mukaan noin vuoden 930 jälkeen ei enää rakennettu tai
Noin 1200 eaa alueen saviastiatyyli vaihtui.
Nyt seudulla oli kilpailevia, pieniä, aimaroiden kuningaskuntia. Alueella oli yhä oli paljon väkeä, mutta vain ehkä puolet Tiwanakun huippukaudesta.
Rivi 68 ⟶ 64:
== Keitä tiwanakulaiset olivat ==
Tiwanakun rakentajat olivat ehkä aimara-, pukina- ja uru-intiaaneja. Näitä kaikkia saattoi olla mukana monikansallisessa imperiumissa. Geenitutkimusten mukaan Tiwanakussa asui melko nykyisenlaisia intiaaneja.
==Fuerte de Samaipata==
[[Kuva:JscFuerteSamaipata1.jpg|thumb|250px]]Samaipatan linnoitus on Unescon maailmanperintökohde Bolivian ylänköalueella, Andien itärinteillä. Se ei suinkaan ole sotilaallinen linnoitus. Mutta se on inkoja edeltäneen kauden uskonnollinen keskus alkaen 300-luvulta (jaa). Jotkut
Alue käsittää yli 40 hehtaaria. Se koostuu kahdesta osasta. Kallioista, joihin on kaiverrettu geometrisiä
==Aimara-kuningaskunnat (1000-1400-luvuilla)==
[[Kuva:Mujeres aymara con siku y caja - flickr-photos-micahmacallen-85524669 (CC-BY-SA).jpg|thumb|Aimaraintiaaneja nykyään.]]Aimara-kuningaskunnat aloittivat Bolivian historiallisen kauden. He asuivat linnoitetuissa kaupungeissa
Yhteiskunnan rakenne oli monimutkainen. Kukin klaani (allu) jakautui ylempään (hanansaya) ja alempaan (urinsaya) puoliskoon. Ylempi puolisko käsitti aateliston ja alempi puolisko tavallisen kansan. Kukin klaani omisti maan yhteisesti eli omia maita ei ollut. Sen sijaan paikallispäälliköt (cacique) saattoivat omistaa omaakin maata ja palkata klaaneistaan työväkeä pelloilleen.
Rivi 83 ⟶ 79:
==Sanasto==
*klaani = perhettä huomattavasti suurempi sukulaisten joukko, johon kuuluu erilaisia serkkuja (pikkuserkkuja ja heitäkin kaukaisempia serkkuja)▼
*pyramidi = kivestä tai maasta rakennettu tasaisesti ylöspäin kapeneva yleensä nelisivuinen rakennus tai rakennelma, mahdollisesti myös eräänlainen keinokukkula. Pyramideja on rakennettu yhtälailla Amerikoissa kuin Lähi-idän kulttuureissakin, eikä suinkaan sielläkään vain Egyptissä. Lähi-idän pyramidien esikuvana lienevät Sumerien temppelikukkulat eli Zikkuratit. Etelä-Amerikassa rakennuskulttuurilla on vähintään yhtä pitkät juuret.▼
▲jaa = jälkeen ajanlaskumme alun
*terassiviljelmät = jyrkähköön rinteeseen rakennettuja porrasmaisia terasseja, joilla viljellä vaakatasossa ja estää eroosiota eli maaperän kulumista viettävillä rinneviljelmillä▼
*uudisasukkaat = villiin maastoon tai erämaahan viljelmiä raivaavat ja uusia alueita asuttava väestö▼
▲klaani = perhettä huomattavasti suurempi sukulaisten joukko, johon kuuluu erilaisia serkkuja (pikkuserkkuja ja heitäkin kaukaisempia serkkuja)
▲pyramidi = kivestä tai maasta rakennettu tasaisesti ylöspäin kapeneva yleensä nelisivuinen rakennus tai rakennelma, mahdollisesti myös eräänlainen keinokukkula. Pyramideja on rakennettu yhtälailla Amerikoissa kuin Lähi-idän kulttuureissakin, eikä suinkaan sielläkään vain Egyptissä. Lähi-idän pyramidien esikuvana lienevät Sumerien temppelikukkulat eli Zikkuratit. Etelä-Amerikassa rakennuskulttuurilla on vähintään yhtä pitkät juuret.
▲terassiviljelmät = jyrkähköön rinteeseen rakennettuja porrasmaisia terasseja, joilla viljellä vaakatasossa ja estää eroosiota eli maaperän kulumista viettävillä rinneviljelmillä
▲uudisasukkaat = villiin maastoon tai erämaahan viljelmiä raivaavat ja uusia alueita asuttava väestö
[[Luokka:Wikijunior Muinaiset kulttuurit|{{SUBPAGENAME}}]]
|