Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Mikä mahtoi olla romahduksen syy?: Muokkaus |
|||
Rivi 23:
Alussa paikalla oli pieni kylä. Kaupunkia alettiin rakentaa 300 eaa. ja viitisenkymmentä vuotta myöhemmin ylänkö-alueen väestö räjähti hurjaan kasvuun. Auringon pyramidia alettiin rakentaa n. 150 eaa. Tuolloin kaupungin alue muodostui muutamasta kylästä, jossa oli yhteensä ehkä noin 5000 asukasta. Seuraavan 150 vuotta Teotihuacán taisteli johtoasemasta läheisen Cuicuilcon kaupungin kanssa, joka kuitenkin tuhoutui tulivuoren purkauksessa.
Kaupunki laajeni nopeasti 100-200 jaa, jolloin suurin osa ylängön asukkaista pakkautui kaupunkiin. Seuraavina vuosisatoina se kasvoi ajan mittakaavaan nähden valtavaksi. Kukoistuskausi ajoittuu vuosiin 250-750 (jaa). Noin vuoden 500 tienoilla kaupunki oli koko maailman kuudenneksi suurin. Tämän jälkeen kaupunki kutistui hieman enen romahdusta.
====Mikä mahtoi olla romahduksen syy?====
ensin 70000, se kutistuikin äkkiä puoleen - neljäsosaan, ja asutus kaupungissa hajosi moneen osaan. Alueella kaukokauppa romahti, yhtenäisvaltio hajosi kaupunkivaltioiksi.
Tuhon yhteydessä aatelin kortteli
▲Teotihuacanin väestö romahti miltei äkkiä murto-osaansa joskus 550-900 jaa. Kun kaupungin vöestö oli
▲Tuhon yhteydessä aatelin kortteli paloi. Se saattoi johtua ulkoisesta hyökkäyksestä, kapinasta tai siitä, että kaupungin hylänneet polttivat paikan tarkoituksellisesti. Luurankojen hampaiden perusteella epäillään olleen nälänhädän.
Kaupungin romahduksen syy on arvoitus. Syynä saattoi olla kuivuus, kulkutauti, sisällissota, kapina tai vieraat valloittajat tai näiden yhdistelmä.
Seudulla vallitsi alussa ajan mukana paheneva kuivuus välillä 500-900 jaa. Kuivaa oli erityisesti 600 ja 800 jaa.Samoihin aikoihin hylättiin muitakin asutuskeskuksia ympäri Väliamerikkaa.
Usein on epäilty, että pohjoisen heimot olisivat kukistaneet Teotihuacanin. Nämä heimot olivat ehkä kikimeekkejä tai tolteekkeja. Ne olivat asteekkien sukuisia nahuatl-heimoja, joita oli vaeltanut pohjoisesta
Meksikon laaksoihin.
600-luvulta asti Meksikon laaksossa ja lähialueilla tehtiin aiemmasta eroavaa Coyotlatelco-keramiikkaa, jonka tekijät asuivat muutamia sukupolvia yleensä helposti puolustettavien vuorten huipulla. Uusi keramiikka oli joko paikallisten ja/tai maahan muuttaneiden pohjoisten kansojen tekemää.
Xochicalcon kaupunki näyttää nousseen kukoistukseensa kun Teotihuacan romahti. Näin se saattoi vallata ja tyhjentää kaupungin.▼
Teotihuacanin romahduksen jälkeinen asutus tuotti juuri tätä keramiikkaa.
Teotihuacanin tuhoutumisen taustalla oli ehkä useiden syiden yhdistelmä. On mahdollista, että kuivuuden seurauksena nälkäiset talonpojat kyllästyivät ylläpitämään pappeja, joiden rituaaleista ei ollutkaan hyötyä ja ryhtyivät kapinaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kuivuus olisi ajanut vielä kuivemmilta alueilta heimoja nälän heikentämän kaupungin kimppuun. Nälkä saattoi heikentää ihmisten vastustuskykyä tauteja vastaan. Erään teorian mukaan kaupungin vähäarvoisempi eliitti kapinoi rikkaampaa eliittiä vastaan. Tällöin myös ulkopuolisa tuli ryöstelemään kaupunkia.▼
▲Xochicalcon kaupunki näyttää nousseen kukoistukseensa kun Teotihuacan romahti. Näin se saattoi vallata ja tyhjentää kaupungin.
Teotihuacanin tuhoutumisen taustalla oli ehkä useiden syiden yhdistelmä.
▲
Kaupungin koko on saattanut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle.
Rivi 84 ⟶ 88:
kulkutauti = nopeasti leviävä sairaus, joka aiheuttaa epidemioita eli tautiaaltoja, jotka saattavat sairastuttaa ja jopa tappaa suuren osan väestöstä. Historiallisia kulkutauteja ovat olleet muun muassa rutto, tulirokko ja isorokko. Pelättyjä kulkutauteja meidän aikana ovat olleet SARS-epidemia, mahdollinen lintuinfluenssa ja koronavirustauti.
nahuatl = asteekkien ja tolteekkien sukuisia intiaanikansoja, joita muutti Etelä-Meksikoon pohjoisesta
pyramidi = kivestä tai maasta rakennettu tasaisesti ylöspäin kapeneva yleensä nelisivuinen rakennus tai rakennelma, mahdollisesti myös eräänlainen keinokukkula. Pyramideja on rakennettu yhtälailla Amerikoissa kuin Lähi-idän kulttuureissakin, eikä suinkaan sielläkään vain Egyptissä. Lähi-idän pyramidien esikuvana lienevät Sumerien temppelikukkulat eli Zikkuratit. Etelä-Amerikassa rakennuskulttuurilla on vähintään yhtä pitkät juuret.
| |||