Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 25:
Kaupunki laajeni nopeasti 100-200 jaa, jolloin suurin osa ylängön asukkaista pakkautui kaupunkiin. Seuraavina vuosisatoina se kasvoi ajan mittakaavaan nähden valtavaksi. Kukoistuskausi ajoittuu vuosiin 250-750 (jaa). Noin vuoden 500 tienoilla kaupunki oli koko maailman kuudenneksi suurin. Tämän jälkeen kaupunki kutistui hieman enen romahdusta.
 
==== Mikä mahtoi olla romahduksen syy?= ===
Teotihuacánin väestö romahti miltei äkkiä murto-osaansa joskus 550 - 750 jaa. Kun kaupungin väestö oli
ensin 70000, se kutistuikin äkkiä puoleen - neljäsosaan, ja asutus kaupungissa hajosi moneen osaan. Alueella kaukokauppa romahti, yhtenäisvaltio hajosi kaupunkivaltioiksi.
 
==== Mitä tiedossa ? ====
Tuhon yhteydessä aatelin kortteli ta temppelit paloivat tai rikkoutuivat. Asuinalueet säilyivät ehjinä. Se saattoi johtua ulkoisesta hyökkäyksestä, kapinasta tai siitä, että kaupungin hylänneet polttivat paikan tarkoituksellisesti. Luurankojen hampaiden perusteella epäillään olleen nälänhädän.
'''Teotihuacánin väestö romahti miltei äkkiä murto-osaansa''' joskus 550 - 750 jaa. Kun kaupungin väestö oli
ensin 70000, se kutistuikin äkkiä puoleen - neljäsosaan, ja asutus kaupungissa hajosi moneen osaan. Alueella'''Meksikon ylängöllä kaukokauppa romahti,'''. Luultavasti Teotihuacanin yhtenäisvaltio hajosi kaupunkivaltioiksi.
 
'''Tuhon yhteydessä aatelin kortteli taja temppelit paloivat tai rikkoutuivat.''' Asuinalueet''Mutta asuinalueet säilyivät ehjinä. Se saattoi johtua ulkoisesta hyökkäyksestä, kapinasta tai siitä, että kaupungin hylänneet polttivat paikan tarkoituksellisesti''. Luurankojen hampaiden perusteella epäillään olleen nälänhädän.
Kaupungin romahduksen syy on arvoitus. Syynä saattoi olla kuivuus, kulkutauti, sisällissota, kapina tai vieraat valloittajat tai näiden yhdistelmä.
 
Seudulla vallitsi alussa '''ajan mukana paheneva kuivuus''' välillä 500-900 jaa. Kuivaa oli erityisesti noin 600 ja 800 jaa. Samoihin aikoihin hylättiin muitakin asutuskeskuksia ympäri Väliamerikkaa.
Usein on epäilty, että pohjoisen heimot olisivat kukistaneet Teotihuacanin. Nämä heimot olivat ehkä kikimeekkejä tai tolteekkeja. Ne olivat asteekkien sukuisia nahuatl-heimoja, joita oli vaeltanut pohjoisesta
Meksikon laaksoihin. 600-luvulla näkyi nahuatl-nimistöä etelän maya-alueella asti.
 
600-luvulta asti Meksikon laaksossa ja lähialueilla tehtiin aiemmasta eroavaa uutta '''Coyotlatelco-keramiikkaa,'''. jonkaSen tekijät asuivat muutamia sukupolvia yleensä helposti puolustettavien vuorten huipulla. '''''Teotihuacanin romahduksen jälkeinen asutus tuotti juuri tätä keramiikkaa.''''' Uusi keramiikka oli joko paikallisten ja/tai maahan muuttaneiden pohjoisten kansojen tekemää.
 
Usein on epäilty, että pohjoisen heimot olisivat kukistaneet Teotihuacanin. Nämä heimot olivat ehkä kikimeekkejä tai tolteekkeja. Ne olivat asteekkien sukuisia '''nahuatl-heimoja''', joita oli vaeltanut pohjoisesta eteläisen Meksikon laaksoihin. 600-luvulla näkyi nahuatl-nimistöä etelän maya-alueella asti.
Teotihuacanin romahduksen jälkeinen asutus tuotti juuri tätä keramiikkaa.
Xochicalcon kaupunki näyttää nousseen kukoistukseensa kun Teotihuacan romahti. Näin se saattoi vallata ja tyhjentää kaupungin.
 
Xochicalcon kaupunki näyttää nousseen kukoistukseensa kun Teotihuacan romahti. Näin se saattoi vallata ja tyhjentää kaupungin.
Teotihuacanin tuhoutumisen taustalla oli ehkä useiden syiden yhdistelmä.
 
==== Teorioita ====
On mahdollista, että kuivuuden seurauksena nälkäiset talonpojat kyllästyivät ylläpitämään pappeja, joiden rituaaleista ei ollutkaan hyötyä ja ryhtyivät kapinaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kuivuus olisi ajanut vielä kuivemmilta alueilta heimoja nälän heikentämän kaupungin kimppuun. Nälkä saattoi heikentää ihmisten vastustuskykyä tauteja vastaan. Erään teorian mukaan kaupungin vähäarvoisempi eliitti kapinoi rikkaampaa eliittiä vastaan. Tällöin myös ulkopuolisia tuli ryöstelemään kaupunkia.
Kaupungin romahduksen syy on arvoitus. Syynäsyynä saattoi olla kuivuus, kulkutautikapina, sisällissota, kapina tai vieraat valloittajat, kulkutauti tai jokin näiden yhdistelmä.
 
Kuivuus vähensi vettä viljelylle, kuivatti lähteitä.
 
On mahdollista, että kuivuuden seurauksena nälkäiset talonpojat kyllästyivät ylläpitämään pappeja, joiden rituaaleista ei ollutkaan hyötyä ja ryhtyivät kapinaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kuivuus olisi ajanut vielä kuivemmilta alueilta heimoja nälän heikentämän kaupungin kimppuun. Nälkä saattoi heikentää ihmisten vastustuskykyä tauteja vastaan. Erään teorian mukaan kaupungin vähäarvoisempi eliitti kapinoi rikkaampaa eliittiä vastaan. Tällöin myös ulkopuolisia tuli ryöstelemään kaupunkia. Xochicalco saattoi hyökätä, nahuatlia puhuvat heimot tunkeutua.
 
Kaupungin koko on saattanut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle.
 
[[Kuva:Teotihuacan mask Branly 70-1999-12-1.jpg|thumb|200px|Kivinaamio. Arvoituksellisia naamioita on löydetty paljon. Mikä merkitys niillä mahtoi olla kaupunkilaisille? Luultavasti uskonnollisiakuolinnaamioita menojatai uskonnollisiin menoihin tarvittuja.]]Toisaalta Jotkut epäilevätkin tuhon syyksi liian tehokkaasta maanviljelystä seurannutta maaperän kulumistakulumisesta johtuvaa nälänhätää. Viljely ehkä suolaannutti tai kulutti maan ravinteita. Voi olla myös, että kaupunki oli kasvanut liian suureksi, eikä jätehuoltoa onnistuttu järjestämään, mikä edisti kulkutauteja. Kulkutautiajatusta vastaan puhuisi kuitenkin se, ettei esim Musta surma tuhonnut myöhempää eurooppalaista järjestystä, vaikak toki tappoi paljon ihmisiä.
 
==== Vaikutteet= ===
Teotihuacán sai muiden Väli-Amerikan kulttuurien tavoin vaikutteita olmeekeilta. Kehittyneisyydestään huolimatta kaupunkilaisten ei tiedetä tunteneen kirjoitustaitoa, jonka toiset samanaikaiset kulttuurit (Maya ja Monte Alba) tunsivat.