Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Mikä mahtoi olla romahduksen syy?: muokkaus |
→Mitä tiedossa ?: Muokkaus |
||
Rivi 21:
Seudulla on lähteitä, mikä houkutteli asutusta. Alussa paikalla oli pieni kylä. Kaupunkia alettiin rakentaa 300 eaa. ja viitisenkymmentä vuotta myöhemmin ylänkö-alueen väestö räjähti hurjaan kasvuun. Auringon pyramidia alettiin rakentaa n. 150 eaa. Tuolloin kaupungin alue muodostui muutamasta kylästä, jossa oli yhteensä ehkä noin 5000 asukasta. Seuraavan 150 vuotta Teotihuacán taisteli johtoasemasta läheisen Cuicuilcon kaupungin kanssa, joka kuitenkin tuhoutui tulivuoren purkauksessa.
Kaupunki laajeni nopeasti 100-200 jaa, jolloin suurin osa ylängön asukkaista pakkautui kaupunkiin. Seuraavina vuosisatoina se kasvoi ajan mittakaavaan nähden valtavaksi. Kukoistuskausi ajoittuu vuosiin 250-750 (jaa). Joskus 400- 500-luvuilla kaupungin vaikutus ulottui aaya-alueellakin. Noin vuoden 500 tienoilla kaupunki oli koko maailman kuudenneksi suurin. Tämän jälkeen kaupunki kutistui hieman
=== Mikä mahtoi olla romahduksen syy? ===
==== Mitä
'''Teotihuacánin väestö romahti miltei äkkiä murto-osaansa''' joskus 550 - 750 jaa. Kun kaupungin väestö oli
ensin 70000, se kutistuikin äkkiä puoleen - neljäsosaan,
'''
Seudulla vallitsi alussa '''ajan mukana paheneva kuivuus''' välillä 500-900 jaa. Kuivaa oli erityisesti noin 600 ja 800 jaa. Samoihin aikoihin hylättiin muitakin asutuskeskuksia ympäri
600-luvulta asti Meksikon laaksossa ja lähialueilla tehtiin aiemmasta eroavaa uutta '''Coyotlatelco-keramiikkaa'''. Sen tekijät asuivat muutamia sukupolvia yleensä helposti puolustettavien vuorten huipulla. '''''Teotihuacanin romahduksen jälkeinen asutus tuotti juuri tätä keramiikkaa.''''' Uusi keramiikka oli joko paikallisten ja/tai maahan muuttaneiden pohjoisten kansojen tekemää.
Rivi 39:
Nämä heimot olivat ehkä kikimeekkejä tai tolteekkeja. Ne olivat asteekkien sukuisia '''nahuatl-heimoja''', joita oli vaeltanut pohjoisesta eteläisen Meksikon laaksoihin. 600-luvulla näkyi nahuatl-nimistöä etelän maya-alueella asti.
Xochicalcon kaupunki näyttää nousseen kukoistukseensa kun
==== Teorioita ====
Rivi 45:
Kuivuus vähensi vettä viljelylle, kuivatti lähteitä.
Temppelien palaminen viitata sisällissotaan, kapinaan, vieraan valloittajaan tai siihen, että pappit kuivuuden takia hylätessään kaupungin määräsiovät temppelit poltettavaksi.
On mahdollista, että kuivuuden seurauksena nälkäiset talonpojat kyllästyivät ylläpitämään pappeja, joiden rituaaleista ei ollutkaan hyötyä ja ryhtyivät kapinaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kuivuus olisi ajanut vielä kuivemmilta alueilta heimoja nälän heikentämän kaupungin kimppuun. Nälkä saattoi heikentää ihmisten vastustuskykyä tauteja vastaan. Erään teorian mukaan kaupungin vähäarvoisempi eliitti kapinoi rikkaampaa eliittiä vastaan. Tällöin myös ulkopuolisia tuli ryöstelemään kaupunkia. Xochicalco saattoi hyökätä, nahuatlia puhuvat heimot tunkeutua.
Rivi 95 ⟶ 97:
pyramidi = kivestä tai maasta rakennettu tasaisesti ylöspäin kapeneva yleensä nelisivuinen rakennus tai rakennelma, mahdollisesti myös eräänlainen keinokukkula. Pyramideja on rakennettu yhtälailla Amerikoissa kuin Lähi-idän kulttuureissakin, eikä suinkaan sielläkään vain Egyptissä. Lähi-idän pyramidien esikuvana lienevät Sumerien temppelikukkulat eli Zikkuratit. Etelä-Amerikassa rakennuskulttuurilla on vähintään yhtä pitkät juuret.
uhrata = antaa lahjaksi jumalalle; antaa jotakin arvokasta, saadakseen vastineeksi jotakin kaivattua. Ihmis- ja eläinuhreissa yleensä uhrattu tapetaan. Uhraus voi olla ihmisen kohdalla myös vapaaehtoinen ja kunnioitettu, mutta tämä lienee harvinaista. Monesti Keski-Amerikassa uhrattiin sotavankeja, ja sotia käytiin ihmisuhrien saamiseksi.
[[Luokka:Wikijunior Muinaiset kulttuurit|{{SUBPAGENAME}}]]
| |||