Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Mitä tiedossa ?: Muokkaus |
→Historiaa: Muokkaus |
||
Rivi 21:
'''Seudulla on lähteitä, mikä houkutteli asutusta.''' Alussa paikalla oli pieni kylä. Kaupunkia alettiin rakentaa 300 eaa. ja viitisenkymmentä vuotta myöhemmin ylänkö-alueen väestö räjähti hurjaan kasvuun. Auringon pyramidia alettiin rakentaa n. 150 eaa. Tuolloin kaupungin alue muodostui muutamasta kylästä, jossa oli yhteensä ehkä noin 5000 asukasta. Seuraavan 150 vuotta Teotihuacán taisteli johtoasemasta läheisen Cuicuilcon kaupungin kanssa, joka kuitenkin tuhoutui tulivuoren purkauksessa.
'''Kaupunki laajeni nopeasti 100-200 jaa, jolloin suurin osa ylängön asukkaista pakkautui kaupunkiin'''. Seuraavina vuosisatoina se kasvoi ajan mittakaavaan nähden valtavaksi. Kukoistuskausi ajoittuu vuosiin 250-750 (jaa).
=== Mikä mahtoi olla romahduksen syy? ===
Rivi 31:
ensin 70000, se kutistuikin äkkiä puoleen - neljäsosaan, jopa vähemmäksi. Asutus kaupungissa hajosi moneen osaan. '''Meksikon ylängöllä kaukokauppa romahti'''. Luultavasti Teotihuacanin yhtenäisvaltio hajosi kaupunkivaltioiksi. Taotihuacan säilyi yhä merkittävänä paikkana, mutta sillä oli monta kilpailijaa joista yksi oli '''Xochicalco'''. Teotihuacan hylättiin lopullisesti noin 950 jaa.
'''
Seudulla vallitsi alussa '''ajan mukana paheneva kuivuus''' välillä 500-900 jaa. Kuivaa oli erityisesti noin 600 ja 800 jaa. Samoihin aikoihin hylättiin muitakin asutuskeskuksia ympäri Väli-Amerikkaa.
Rivi 44:
Kaupungin romahduksen syynä saattoi olla kuivuus, kapina, sisällissota, vieraat valloittajat, kulkutauti tai jokin näiden yhdistelmä.
Kuivuus vähensi vettä viljelylle, kuivatti lähteitä. Tämän takia ihmisiä kuoli nälkään ja ehkä muutti pois.
Temppelien palaminen
On mahdollista, että kuivuuden seurauksena nälkäiset talonpojat kyllästyivät ylläpitämään veroillaan pappeja, joiden rituaaleista ei ollutkaan hyötyä ja ryhtyivät kapinaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kuivuus olisi ajanut vielä kuivemmilta alueilta heimoja nälän heikentämän kaupungin kimppuun. Nälkä saattoi heikentää ihmisten vastustuskykyä tauteja vastaan. Erään teorian mukaan kaupungin vähäarvoisempi eliitti kapinoi rikkaampaa eliittiä vastaan. Tällöin myös ulkopuolisia tuli ryöstelemään kaupunkia. Kilpaileva Xochicalco saattoi hyökätä, nahuatlia puhuvat heimot tunkeutua kaupunkiin.
Kaupungin koko on saattanut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle.
[[Kuva:Teotihuacan mask Branly 70-1999-12-1.jpg|thumb|200px|Kivinaamio. Arvoituksellisia naamioita on löydetty paljon. Mikä merkitys niillä mahtoi olla kaupunkilaisille? Luultavasti kuolinnaamioita tai uskonnollisiin menoihin tarvittuja.]]
=== Vaikutteet ===
Rivi 64:
Kaupungin keskuksena toimivat kaksi suurta pyramidia, joita nykyään kutsutaan auringon ja kuun pyramideiksi. '''Auringon pyramidi''' on 63 metriä korkea ja '''Kuun pyramidi''' ehkä parikymmentä metriä matalampi. Vain yksi maya pyramideistä on Auringon pyramidia korkeampi.
'''Kuolleiden bulevardi''' oli kaupungin pääkatu, joka lähti Kuun pyramidin aukiolta. Se oli 2,5 kilometriä pitkä ja 40 metriä leveä. Sitä reunustivat yläluokan asuinpyramidit tasaisesti molemmin puolin.
Keskeisin osa katua päättyi valtavalle '''Ciudadela-aukiolle''', jolle on arvioitu helposti mahtuneen 100 000 henkeä. Aukion reunalla sijaitsi '''Sulkakäärmepyramidi''' ja kaksi palatsia. Pyramidi oli yksi kaupungin näyttävimmistä rakennuksista valtavine käärmeenpäineen, joista useimmat on kuitenkin myöhemmin tuhottu.
Rivi 77:
===Elämää kaupungissa===
Myöhemmistä Mesoamerikan kulttuureista päätellen kaupungissa kuningas, papit ja muu ylimystö hallitsivat tavallista kansaa. Näihin kuului sotilaita, käsityöläisiä, viljelijöitä ja orjia. Liike-elämä lienee ollut kukoistavaa, torilla ostettiin ja myytiin tavaroita. Luultavasti myös
nuoret kävivät koulua, jossa opetettiin muun muassa sotataitoja ja uskontoa.
Kaupungin asukkaiden tiedetään syöneen ainakin maissia, kurpitsaa ja chiliä. Lihan he saivat peuroista, kaniineista ja kasvattamistaan koirista. Kaupunkilaisten tiedetään peseytyneen saunomalla. Kaupunki oli monikansallinen ja siellä oli omat asuinalueensa ainakin mayoille, misteekeille, sapoteekeille ja nahua-kansalle.
| |||