Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historiaa: Muokkaus |
→Mitä on tiedossa?: Muokkaus |
||
Rivi 17:
[[Kuva:View from Pyramide de la luna.jpg|thumb|350px|Näkymä kuolleiden kujalle Kuun pyramidilta katsottuna. Vasemmalla näkyy Auringon pyramidi.]]
[[Kuva:Pirámide del Sol (02).jpg|thumb|350px|Auringon
Rivi 23:
'''Seudulla on lähteitä, mikä houkutteli asutusta.''' Alussa paikalla oli pieni kylä. Kaupunkia alettiin rakentaa 300 eaa. ja viitisenkymmentä vuotta myöhemmin ylänkö-alueen väestö räjähti hurjaan kasvuun. Auringon pyramidia alettiin rakentaa n. 150 eaa. Tuolloin kaupungin alue muodostui muutamasta kylästä, jossa oli yhteensä ehkä noin 5000 asukasta. Seuraavan 150 vuotta Teotihuacán taisteli johtoasemasta läheisen Cuicuilcon kaupungin kanssa, joka kuitenkin tuhoutui tulivuoren purkauksessa.
'''Kaupunki laajeni nopeasti 100-200 jaa, jolloin suurin osa ylängön asukkaista pakkautui kaupunkiin'''. Seuraavina vuosisatoina se kasvoi ajan mittakaavaan nähden valtavaksi. Kukoistuskausi ajoittuu vuosiin 250-750 (jaa). Joskus 400- 500-luvuilla kaupungin vaikutus ulottui maya-alueellakin. Sinne ilmestyi Teotihuacanin hallitsijoita ilmeiesti sotaretkien seurauksena. Noin vuoden 500 tienoilla kaupunki oli koko maailman kuudenneksi suurin. Tämän jälkeen kaupunki kutistui hieman ennen romahdusta.
=== Mikä mahtoi olla romahduksen syy? ===
Rivi 29:
==== Mitä on tiedossa? ====
'''Teotihuacánin väestö romahti miltei äkkiä murto-osaansa''' joskus 550 - 750 jaa. Kun kaupungin väestö oli
ensin 70000, se kutistuikin äkkiä puoleen - neljäsosaan, jopa vähemmäksi. Asutus kaupungissa hajosi moneen osaan. '''Meksikon ylängöllä kaukokauppa romahti'''. Luultavasti Teotihuacanin yhtenäisvaltio hajosi kaupunkivaltioiksi.
'''
Seudulla vallitsi alussa '''ajan mukana paheneva kuivuus''' välillä 500-900 jaa. Vuoden 536 tulivuorenpurkaus aiheutti monin paikoin vilenemistä, satojen menetystä ja nälänhätää maapallolla. '''''Uusien ajoitusten mukaan temppeli paloi jo tällöin'''''. Kuivaa oli erityisesti noin 600 ja 800 jaa. Samoihin aikoihin hylättiin muitakin asutuskeskuksia ympäri Väli-Amerikkaa.
600-luvulta asti Meksikon laaksossa ja lähialueilla tehtiin aiemmasta eroavaa uutta '''Coyotlatelco-keramiikkaa'''. Sen tekijät asuivat muutamia sukupolvia yleensä helposti puolustettavien vuorten huipulla. '''''Teotihuacanin romahduksen jälkeinen asutus tuotti juuri tätä keramiikkaa.''''' Uusi keramiikka oli joko paikallisten ja/tai maahan muuttaneiden pohjoisten kansojen tekemää.
Nämä heimot olivat ehkä kikimeekkejä
Xochicalcon kaupunki näyttää nousseen kukoistukseensa kun Teotihuacanin romahti.
Rivi 48:
Temppelien palaminen viittaa sisällissotaan, kapinaan, vieraan valloittajaan tai siihen, että papit kuivuuden takia hylätessään kaupungin määräsivät temppelit poltettavaksi.
On mahdollista, että kuivuuden seurauksena nälkäiset talonpojat kyllästyivät ylläpitämään veroillaan pappeja, joiden rituaaleista ei ollutkaan hyötyä ja ryhtyivät kapinaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kuivuus olisi ajanut vielä kuivemmilta alueilta heimoja nälän heikentämän kaupungin kimppuun. Nälkä saattoi heikentää ihmisten vastustuskykyä tauteja vastaan. Erään teorian mukaan kaupungin vähäarvoisempi eliitti kapinoi rikkaampaa eliittiä vastaan. Tällöin myös ulkopuolisia tuli ryöstelemään kaupunkia
Kilpaileva Xochicalco saattoi hyökätä, nahuatlia puhuvat heimot tunkeutua kaupunkiin.
Kaupungin koko on saattanut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle. ▼
▲Kaupungin koko on saattanut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle. Sen suurelta väestöltä nimittäin loppui ruoka nopeasti.
[[Kuva:Teotihuacan mask Branly 70-1999-12-1.jpg|thumb|200px|Kivinaamio. Arvoituksellisia naamioita on löydetty paljon. Mikä merkitys niillä mahtoi olla kaupunkilaisille? Luultavasti kuolinnaamioita tai uskonnollisiin menoihin tarvittuja.]]Jotkut epäilevät tuhon syyksi liian tehokkaasta maanviljelystä seurannutta maaperän kulumisesta johtuvaa nälänhätää. Viljely ehkä suolaannutti maata tai kulutti sen ravinteita. Voi olla myös, että kaupunki oli kasvanut liian suureksi, eikä jätehuoltoa onnistuttu järjestämään, mikä edisti kulkutauteja. Kulkutautiajatusta vastaan puhuisi kuitenkin se, ettei esim Musta surma tuhonnut myöhempää eurooppalaista järjestystä, vaikka toki tappoi paljon ihmisiä.▼
▲[[Kuva:Teotihuacan mask Branly 70-1999-12-1.jpg|thumb|200px|Kivinaamio. Arvoituksellisia naamioita on löydetty paljon. Mikä merkitys niillä mahtoi olla kaupunkilaisille? Luultavasti kuolinnaamioita tai uskonnollisiin menoihin tarvittuja.]]Jotkut epäilevät tuhon syyksi liian tehokkaasta maanviljelystä seurannutta maaperän kulumisesta johtuvaa nälänhätää. Viljely ehkä suolaannutti maata tai kulutti sen ravinteita.
Voi olla myös, että kaupunki oli kasvanut liian suureksi, eikä jätehuoltoa onnistuttu järjestämään, mikä edisti kulkutauteja. Kulkutautiajatusta vastaan puhuisi kuitenkin se, ettei esim Musta surma tuhonnut myöhempää eurooppalaista järjestystä, vaikka toki tappoi paljon ihmisiä.
=== Vaikutteet ===
Rivi 69 ⟶ 73:
===Uskonto===
[[Tiedosto:Tetitla Diosa de Jade.jpg|pienoiskuva|300x300px|Suurta
Kaupungin uskontoa ei tunneta tarkkaan. Tiedetään kuitenkin, että kaupungissa on uhrattu niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Uskotaan, että uskonto muistutti melkoisesti samalla alueella myöhemmin vaikuttaneiden asteekkien uskontoa.
Kaupungista on löydetty upeita '''seinämaalauksia''', joiden pääväri on punainen. Maalaukset kuvaavat usein kahta jumalaa: suurta jumalatarta ja sateen (tai myrskyn) jumalaa. Jumalattareen on liitetty kuvissa maankasvuun ja satoon liittyviä merkityksiä. Myrskyn jumalalla on yleensä kädessään salama. Heidän lisäkseen maalauksissa kuvataan myös eläimiä, erityisesti pöllöjä, kojootteja ja jaguaareja.
Tärkeita palvonnan kohde oli muinaisten väliamerikkalaisten yleisesti rakastama sulkakäärme. Vaikka kulttuuri ei perustunutkaan sodankäynnille, kaupunki pyrki kuitenkin laajenemaan ja lisäämään valtaansa. Sodanjumalaa onkin palvottu siellä jo varhain. Uskontoa harjoitetiin monenlaisin uhrirituaalein, joissa uhrattiin ihmisäkin. Nämä
===Elämää kaupungissa===
| |||