Ero sivun ”ET5 Todellisuuskäsitykset” versioiden välillä

 

 

 

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

 

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

 

 

 

 

Toisinaan myytillä tarkoitetaan yleistä, virheellistä uskomusta (esim. "On pelkkä myytti, että paino automaattisesti nousee tupakoinnin lopettamisen jälkeen"). Sanan perinteisempi käyttö liittyy suurempiin tapahtumiin: myytti on tarina tai uskomus, joka selittää jumalia, yliluonnollisia olentoja, maailman syntyä, ts. asioita joista ei ole ensikäden tietoa tai joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa. Myytti voi olla totta tai sepitettä, mutta siihen uskotaan tai ainakin on joskus uskottu. Satu eroaa myyttisestä kertomuksesta juuri siinä, että satuun ei uskota.

 

Myytit selittävät mm. miten maailmassa ilmenevät tosiasiat ovat saaneet alkunsa, kertovat muinaisen ajan sankareista, esittelevät koko ihmiskuntaa koskevan yliluonnollisen pelastustapahtuman tai sitten kuvauksen maailman viimeisistä tapahtumista. Myytit voivat myös kertoa pahuuden alkuperästä kuten Pandoran lippaan myytti.

 

 

===Myytit esitieteellisellä ajalla===

 

Ihminen on narratiivisesti identiteettiään rakentava olento. Siksi kulttuurin perusmyytit vaikuttavat meihin voimakkaasti eräänlaisina kertomuksellisina malleina.

 

== Uskonnon ja uskonnollisuuden olemus ==

===Uskonnon määrittelemisestä===

Uskonnon käsite on uskontotieteessä perinteisesti herättänyt monenlaista keskustelua. Määrittely on yllättävän vaikeaa. Uskontoihin tuntuu liittyvän tietynlaista perheyhtäläisyyttä, mutta ei yhtä kaikille uskonnoille yhteistä, ne muista ilmiöistä erottavaa määrettä.

 

 

===Uskonnollisuuden vaikutuksia tutkimusten mukaan===

Mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhteista yksilötasolla on tehty lukuisia, osin ristiriitaisia tutkimuksia. Niiden perusteella voidaan päätellä, että mielenterveyden häiriöt muuttavat uskonnollisuutta ristiriitaisempaan suuntaan. Uskonnollinen herääminen voi myös joillakin yksilöillä liittyä henkisen kuormituksen lisääntymiseen. Monilla uskonnollisilla ihmisillä uskonto suojaa psyykkistä tasapainoa, jolloin se ilmenee mielenterveyttä tukevana. Kristillisten tutkijoiden mukaan, mitä ulkokohtaisempaa uskonnollisuus on, sitä enemmän siihen liittyy ahdistunutta kuolemanpelkoa. Jotkut tutkimukset liittävät uskonnollisuuden kuolemanpelon vähenemiseen. Myös uskontoihin usein liittyvä vapaaehtoistyö korreloi useissa tutkimuksissa yksilön onnellisuuden kanssa.

 

 

===Uskontojen syntyteorioita===

"Uskonto on syntynyt hölmön ja veijarin kohtaamisesta." (Ludwig Feuerbach)

 

 

== Uskontokritiikki ==

=== sosiologinen ===

 

 

=== moraalinen ===

"On aina, kaikkialla ja kaikille ihmisille väärin uskoa mitään, mikä ei ole riittävästi perusteltu", kirjoitti ''William Kingdon Clifford'' vuonna 1871. Niinpä todistustaakka on tämän ajattelutavan mukaan uskovilla, ei ateisteilla.

 

 

=== antropologinen===

''Ludwig Feuerbachin'' mukaan antropologia voi paljastaa teologian kätketyimmät salaisuudet. Filosofinen antropologia tarkoittaa Feuerbachille yritystä selittää maailmaa ihmisestä ja tämän havainnoista käsin. Ihminen oli muinoin riippuvainen luonnosta, ja kuolemanpelossaan loi mielikuvituksellaan jumalat oikeuttamaan uskoaan kuolemattomuuteen. Feuerbachin mukaan on luovuttava fantasioista, jotka estävät ihmistä kehittämästä tätä elämää. Filosofia velvoittaa meidät luopumaan uskonnosta, joka on järjenvastainen voima.

 

 

=== Valistuksen uskontokritiikki ===

[[kuva:Temple of Reason Strasbourg 1793-1794.jpg|thumb|Järjen temppeli]]

Valistusajattelu sai erityisesti Ranskassa 1700-luvulla voimakkaita kirkonvastaisia muotoja. Valistusfilosofit kuten Diderot kritisoivat Ensyklopediassaan esimerkiksi ehtoollisoppia, joka rinnastettiin kannibalismiin.

 

== Ateismi ja agnostismi ==

===käsitteiden määrittelyä===

Ateisti (atheistos) tarkoitti aluksi henkilöä, joka kielsi perinteisen kreikkalaisen uskonnon. Ensimmäisiä kristittyjä syytettiin siten juuri ateismista, samoin Sokratesta. Nykyisin sanan ensisijainen käyttö kuvaa henkilöä, joka kieltää jumalien olemassaolon.

 

 

== Sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ==

'''Humanismin historia''' (Pohjana paljolti Barbara Smokerin kirja Humanismi)

 

=== Antiikin Kreikka===

Humanismin katsotaan syntyneen antiikin Kreikassa. ''Protagorasta'' sanotaan usein ensimmäiseksi humanistiksi. Hän sanoi: ”Ihminen on kaiken mitta.” Tämä on perusta modernille humanismille. Tässä tehdään pesäero (sekulaarin) humanismin ja uskonnollisen uskon välille. Protagoraan jälkiä seurasi ''Demokritos'', joka kehitti atomioppia. Hän hylkäsi uskonnolliset käsitykset ja lähti tutkimaan luontoa. Samoin kuin nykytiede, hän katsoi, että kaikki koostuu aineellisista pienistä osasista, atomeista.

 

 

=== Keskiaika ===

Keskiaika on sekulaarin humanismin kannalta pimeää aikaa. Renessanssinkin humanistit olivat vielä kristillisiä (''Erasmus'' ja ''Thomas More''). Suuret taiteilijat kuten ''Leonardo'' ja ''Michelangelo'' kuvasivat kristillisiä aiheita, mutta inhimillisen näköisesti. Tänä aikana rakkaus taiteisiin yhdistyikin sanaan ”humanismi”. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita musiikista, kirjallisuudesta ja kuvataiteista, kutsuvat itseään humanisteiksi, vaikka todelliseen humanismiin kuuluu myös kiinnostus tieteestä ja sen menetelmistä. Tieteellinen menetelmä on humanistinen tapa saada selville, kuinka asiat ovat. Sekä tiedemiesten että humanistien on oltava valmiita muuttamaan ajatuksiaan, jos ne eivät vastaa tosiasioita.

 

=== Uusi aika ===

Uuden ajan tieteenfilosofia (''Locke, Berkeley, Hume''), empirismi oli tärkeä askel kohti humanismia, vaikka useimmat 1600-luvun empiristeistä olivat vielä kristittyjä. Ranskassa kirjailija ''Voltaire'' ja ensyklopedisti ''Diderot'' aloittivat ei-kristillisen liikkeen, jota kutsuttiin valistukseksi. Liike levisi muuallekin Eurooppaan ja maailmalle, eikä kirkko pystynyt patoamaan uskonnottomuuden tulvaa. 1700-luvulla nämä ihmiset käyttivät itsestään nimityksiä naturalisti, rationalisti ja vapaa-ajattelija. Kristityt kutsuivat heitä epäilijöiksi (skeptikoiksi) tai epäuskoisiksi.

 

=== 1800-luku ===

1800-luvulla humanismin kehitykseen liittyivät utilitaristit ''Jeremy Bentham'', ''James'' ja ''John Stuart Mill'', ''Herbert Spencer'' ym. Utilitaristit palasivat epikurolaiseen ajatteluun, ja hakivat moraalilaille perusteet hyödystä ja mielihyvästä. Vuosisadan puolessa välissä Darwin tutkimuksineen edisti tieteellistä käsitystä ihmisestä. 1840 vapaa-ajattelija ''G. J. Holyoake'' keksi sanat ”sekularismi” ja ”sekularisti” ranskan kielen maallista tarkoittavasta sanasta. Näitä sanoja käytetään vieläkin. Nykyään radikaalimmilla humanisteilla on tapana kutsua itseään ateisteiksi, vapaa-ajattelijoiksi tai sekularisteiksi. Sovittelevammat taas kutsuvat itseään humanisteiksi tai agnostikoiksi.

 

=== 1900-luku ===

[[kuva:russell.jpg|thumb|B.Russell]]

1900-luvun alkupuoliskon suurimmaksi humanistiksi nousi ''Bertrand Russell''. Filosofina toimimisen lisäksi Russell lähti kansalaisaktivistiksi, kirjoitti, aloitti kampanjan ydinaseriisunnan puolesta, otti osaa mielenosoituksiin. Sokrates siirrettynä nykymaailmaan, tuomittuna kansalaistottelemattomuudesta. 1900-luvun tieteessä DNA-tutkimus on ollut tärkeää. Se on osoittanut, että luojajumalalle ei jää mitään tekemistä. Tutkija ''Jacques Monodin'' kirjan otsikko on lainaus Demokritokselta 2400 vuoden takaa: ”Kaikki mitä maailmankaikkeudessa on olemassa on sattuman ja välttämättömyyden tulosta.” Nyt näiden ajatusten takana oli jo vankkoja tieteellisiä tosiasioita .

 

===Suomalaisen vapaa-ajattelun historiaa===

Suomeen vapaa-ajattelu rantautui 1800-luvun lopulla. Sen ensimmäisiä merkkejä oli älymystön vaatimus siviilivihkimisen sallimisesta, koska kirkollisen vihkimisen edellytys oli ehtoollisen vietto. 1900-luvun alussa vapaa-ajattelua tuki voimakkaasti työväenliikkeen johto. Forssan kokouksessa 1906 vaadittiin kirkon ja valtion eroa. Työväestön ruohonjuuritaso ei Tyäväenarkiston käsinkirjoitettujen lehtisten mukaan näyttäydy kuitenkaan niin uskonnonvastaisena kuin sen ajan agitaattorien julistus. Suomen itsenäistyttyä ensimmäisiä perustuslakimuutoksia oli uskonnonvapauden toteuttaminen. Kirkosta eronneiden määrä oli alkuun pieni, ja koski eniten vakaumuksellisia kommunisteja ja vapaiden suuntien kannattajia. Nykyisin luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee tasaisesti. Vuoden 2005 lopussa 83,1% suomalaisista kuului ev.lut. kirkkoon. Helsingissä kirkon jäsenmäärä putosi jo alle 70%:n.

 

 

== sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun nykysuuntauksia ==

===Humanismi===

Humanismi on elämänasenne. Humanisti pitää jokaista yksityistä ihmistä itsessään arvokkaana. Humanistit ovat rationalisteja, koska pitävät ihmisjärkeä parhaana oppaana elämän ongelmia kohdatessa. He ovat sekularisteja, koska haluavat vapauttaa yhteiskunnan uskonnollisten uskomusten kuristusotteesta. He ovat vapaa-ajattelijoita, koska eivät halua jättää ymmärrystään minkään instituution haltuun. He ovat materialisteja metafyysiseltä kannaltaan, empiristejä tiedonhankinnassaan, utilitaristeja moraalissa ja epikurolaisia elämäntaidossa.

 

 

=== Suomen humanistiliiton toiminta ===

Humanistiliitto edistää vapaata keskustelua ja maailmankatsomuksellista pohdintaa ja tuo samalla esille uskontokuntiin sitoutumattomien kannan. Liitto pyrkii edistämään katsomuksellista tasa-arvoa ja tuomaan esille humanistista tapakulttuuria. Humanistit ovat suvaitsevaisia, ihmisyyttä kunnioittavia, kriittisiä ja keskustelulle avoimia. Kansainväliselle humanistiliikkeelle ja myös Suomen humanisteille ovat tärkeitä ihmisen arvo ja vastuu: humanisti uskoo elämään ennen kuolemaa. Liitto julkaisee ''Humanisti''-lehteä.

 

*Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1994.

 

 

==Sanasto==

transsendenssi = tuonpuoleinen

 

[http://www.feto.fi FETOn sivut]