Ero sivun ”Japanin kieli/Kielioppi” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TeemuN (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
===Taivutus===
Japanin kielessä sekä verbit että adjektiivit taipuvat, mutta eivät persoonamuodoissa. Japania kirjoittaessa on huomattava, etta kanjeilla kirjoitettu sanavartalo ei koskaan muutu, vaan taivutusmuodot kirjoitetaan sanan perään kana-merkeillä (''okurigana'' eli "saattava ''kana''").
 
Kuten suomen kielessä, futuuria ei tunneta ja japanissa on vain preesens (''-u'') ja imperfekti (''-ta''). Taivutukset voivat silti olla varsin monimutkaisia: 食べる ''taberu'' (syödä) voi taipua muotoon 食べさせられた ''tabesaserareta'' (syötätettää), ts. kausatiivin passiivin imperfekti, ja apuverbejä käytetään runsaasti. Erityisesti puhekielessä onkin yleistä, että lause koostuu yksinomaan verbeistä: ''motte kite iru'', kirj. "ottaen-tullen-on" olisi tyypillinen tapa ilmaista "otin mukaani", jos tekijä ja kohde on määritelty jo aiemmin.
 
Adjektiivit taasen eivät taivu suomen lailla substantiivin mukaan, vaan verbien lailla mm. kielteiseksi ja aikamuodon mukaan: 赤い ''akai'' (punainen) > 赤くない ''akakunai'' (ei punainen) > 赤くなかった ''akakunakatta'' ([ei ollut] punainen - adjektiivi on menneessä muodossa, joten sille ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta).
 
Japanin substantiivit eivät taivu koskaan. Suomen kielen substantiivien taivutuksia vastaavia merkityksiä saadaan aikaan liitepartikkeleilla. Liitepartikkelit kirjoitetaan hiraganalla sanan loppuun.
 
Yleisimpiä liitepartikkeleita ovat
 
* は ''ha'' - äännetään ''wa'', käytetään lauseen teeman merkkinä, ks. edellä
* が ''ga'' - käytetään subjekti- ja objektityyppisiin merkityksiin
* の ''no'' - käytetään genetiivin tyyppisiin merkityksiin
* を ''wo'' - äännetään ''o'', käytetään yleensä objektin muodostamiseen
* に ''ni'' - perusmerkitys "jossakin", "jonnekin"
* へ ''he'' - äännetään ''e'', perusmerkitys "jonnekin"
* で ''de'' - perusmerkitys "jossakin", "jollakin"
 
Esimerkiksi 人は バスで 東京へ 行く , ''hito wa basu de Tookyoo he iku'' = Bussilla Tokioon menevä ihminen.
 
Japanin kielessä ei ole varsinaista monikkoa. Sanoista käytetään samoja muotoja riippumatta siitä, onko puheen kohteita yksi vai useampia.
 
Lukumääriä ilmoittaessa on käytettävä erityisiä laskusanoja: "kolme kurkkua" on japaniksi ''kyuuri san-pon'', kirjaimellisesti "kurkku kolme-(pitkulainen)", kun taas "kolme paperia" on ''kami san-mai'', "paperi kolme-(litteä)". Käytettävä laskusana riippuu laskettavien kohteiden laadusta. Esimerkiksi Akira Kurosawan elokuva Seitsemän samuraita on japaniksi ''Shichi-nin-no samurai'' (七人の侍) eli Seitsemän (ihmistä) samuraita, mutta eläinsatu Seitsemän samuraita on ''Shichi-hiki-no samurai'' (七匹の侍) eli Seitsemän (eläintä) samuraita.
 
Monikollisia ilmaisuja voidaan lisäksi tietyissä tapauksissa muodostaa muutamilla liitepartikkeleilla kuten ''-ra'', ''-tachi'' ja ''-gata'' sekä toistamalla sana kahteen kertaan. Toistossa sanan jälkimmäisen kerran aloittava konsonantti usein muuttuu soinnilliseksi. Esimerkkejä: ''watashi'' = minä, ''watashitachi'' = me, minun seurueeni;
''hito'' = ihminen, ''hitobito'' = ihmiset
 
===Kohteliaisuus===
Japanin kielessä käytetään runsaasti ilmaisuja, jotka määrittelevät puhujan ja kuulijan välisiä '''kunnioitus- ja kohteliaisuussuhteita'''. Niitä ilmaistaan muun muassa nimien ja henkilöä tarkoittavien substantiivien jälkiliitteillä, substantiivien etuliitteillä ja monilla verbimuodoilla.
 
Esimerkiksi isää tarkoittava sana ''otoosan'' sisältää kaksi kunnioitusta ilmaisevaa osaa, etuliitteen ''o-'' ja jälkiliitteen ''-san''. Jälkiliite ''-san'' voidaan lisätä lähes aina henkilön nimeen häntä puhuteltaessa. Sitä voimakkaampia kunnioituksen ilmaisuja ovat esimerkiksi ''-sama'' (tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin mestari, herra tai rouva) ja ''-sensei'' (opettaja, lääkäri). Tuttavalliset jälkiliitteet ''-kun'' (miehille) tai ''-chan'' (naisille ja pienille lapsille) puolestaan kertovat, että kuulija on samalla tasolla tai alempana kuin puhuja.
 
Verbimuodoista esimerkiksi desu-verbin ja verbin masu-muodon käyttö lisäävät ilmaisun kohteliaisuusastetta. Kun sanotaan että ruoka oli hyvää (oishii), on kohteliaampaa sanoa ''oishii desu'' kuin pelkästään ''oishii''. Kiitos taas on kohteliaampi, kun sanotaan ''arigatoo gozaimasu'' eikä pelkästään ''arigatoo''.
 
[[Luokka:Japani]]