Ero sivun ”Fysiikan oppikirja/Suureet” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mzlla (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa.
 
SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.
 
SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen.
 
==Suureet==
 
<table border="1" cellspacing=0 cellpadding=5>
<caption>TAULUKKO - '''SI-järjestelmän perusyksiköt'''</caption>
<tr>
<th>Mitattava suure</th>
<th>Suureen tunnus</th>
<th>Yksikön nimi</th>
<th>Yksikön tunnus</th>
</tr>
<tr>
<td>pituus ja etäisyys</td> <td>s</td>
<td>metri</td> <td>'''m'''</td>
</tr>
<tr><td colspan=4>Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299&nbsp;792&nbsp;458 sekuntia. (1983, 17. CGPM)</td></tr>
<tr>
<td>massa</td> <td>m</td>
<td>kilogramma</td> <td>'''kg'''</td>
</tr>
<tr><td colspan=4>Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM)</td></tr>
<tr>
<td>aika</td> <td>t</td>
<td>sekunti</td> <td>'''s'''</td>
</tr>
<tr><td colspan=4>Sekunti on 9&nbsp;192&nbsp;631&nbsp;770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM)</td></tr>
<tr>
<td>sähkövirta</td> <td>I</td>
<td>ampeeri</td> <td>'''A'''</td>
</tr>
<tr><td colspan=4>Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2·10<sup>-7</sup> newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM)</td></tr>
<tr>
<td>termodynaaminen lämpötila</td> <td>T</td>
<td>kelvin</td> <td>'''K'''</td>
</tr>
<tr><td colspan=4>Kelvin on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM)</td></tr>
<tr>
<td>ainemäärä</td> <td>n</td>
<td>mooli</td> <td>'''mol'''</td>
</tr>
<tr><td colspan=4>Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM)</td></tr>
<tr>
<td>valovoima</td> <td>I</td>
<td>kandela</td> <td>'''cd'''</td>
</tr>
<tr><td colspan=4>Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·10<sup>12</sup> hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM)</td></tr>
</table>
 
== Kerrannaisyksiköt ==
 
SI-järjestelmässä on määritelty seuraavat suureiden kerrannaisyksiköt:
 
{{Matemaattiset kerrannaisyksiköt}}
 
== Lisätietoja ==
 
CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)
 
Lisää SI-järjestelmän yksiköitä löytyy Wikipediasta [[w:Kansainvälinen yksikköjärjestelmä|Kansainvälinen yksikköjärjestelmä]].
 
 
[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]