Ero sivun ”Koristehampun kasvatusopas/Liitteet” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
palautettu (vandalisointia) |
||
Rivi 1:
{{hupu2}}
==Mittayksiköitä ja kertoimia ==
<code>
Lämpötila:<br>
Fahrenheit -> Celsius: C=((F-32) * 5) / 9<br>
Celsius -> Fahrenheit: F=((9 * C) / 5) + 32<br>
<br>
PITUUS:<br>
tuuma (inch, in, ")_________________ 1 in = 25,4 mm = 2,54 cm<br>
senttimetri (cm) ___________________ 1 cm = 0,394 in<br>
jalka (foot/feet, ft) ______________ 1 ft = 12 in = 0,3048 m<br>
metri (m) __________________________ 1 m = 3,281 ft<br>
jaardi (yard, yd) __________________ 1 yd = 0,9144 m<br>
maili (mile) _______________________ 1 mile = 1609 m<br>
<br>
MASSA:<br>
unssi (ounce, oz) __________________ 1 oz = 28,35 g<br>
gramma (g) _________________________ 1 g = 0,035 unssia (oz)<br>
naula, pauna (pound, lb, lbs) ______ 1 lbs = 16 oz = 453,6 g<br>
kilogramma ("kilo", kg) ____________ 1 kg = 1000 g = 2,205 lbs<br>
<br>
PINTA-ALA:<br>
neliömetri _________________________ 1 m<sup>2</sup> = 10,76 neliöjalkaa (ft<sup>2</sup>)<br>
neliöjalka _________________________ 1 ft<sup>2</sup> = 0,093 neliömetriä (m<sup>2</sup>)<br>
<br>
TILAVUUS:<br>
millilitra (milliliter, ml) ________ 1 ml = 1 cm<sup>3</sup> = 0,001 l<br>
litra (liter, l) ___________________ 1 l = 1000 ml = 1 dm<sup>3</sup> = 0,001 m<sup>3</sup><br>
kuutiojalka (ft<sup>3</sup>) __________________ 1 ft<sup>3</sup> = 0,028 kuutiometriä (m<sup>3</sup>) = 28 l<br>
kuutiometri (cubic meter, m<sup>3</sup>)_______ 1 m<sup>3</sup> = 1000 dm<sup>3</sup> = 1000 l<br>
gallona, US (gal) __________________ 1 gal (US) = 3,785 l<br>
gallona, UK (gal) __________________ 1 gal (UK) = 4,546 l<br>
kuppi, US (cup) ____________________ 1 cup = 0,225 l<br>
teelusikallinen (teaspoon,tsp) _____ 1 tsp = 5 ml<br>
ruokalusikallinen (tablespoon,tbs) _ 1 tbs = 15 ml<br>
<br>
VIRTAUS (esimerkiksi tuulettimien):<br>
litraa minuutissa ____________________________________ 1 l/min = 0,06 m<sup>3</sup>/h<br>
kuutiojalkaa minuutissa (cubic feet per minute, cfm) _ 1 cfm = 28,3 l/min = 1,70 m<sup>3</sup>/h<br>
kuutiometri tunnissa _________________________________ 1 m<sup>3</sup>/h = 0,589 cfm<br>
kuutiojalkaa tunnissa (cubic feet per hour, cfh) _____ 1 cfh = 0,47 l/min = 0,028 m<sup>3</sup>/h<br>
kuutiometri minuutissa _______________________________ 1 m<sup>3</sup>/min = 35,34 cfm
</code>
==Laskutoimituksia==
<!-- TODO: Tähän esim. vesiviljelyyn liittyviä (EC, ppm-arviot) laskuja. <br>
TULOSSA: Mahdollisesti suht pian olisi tulossa yksi uusi kaava tuon alla olevan lisäksi, jolla voisi laskea Cooltuben/lämpökilven antaman hyödyn. -Entalpia <br>-->
; Arvioitu lämpötila, ilmanvaihto ja valaistus :
Kaava on tarkoitettu laskettavaksi ilman Cool tubea tai ns. lämpökilpeä. Kaavalla voi laskea helposti lähtötiedoista kolmen tyyppisiä vastauksia.<br>
Kaava on suhteellisen tarkka ja käyttö helppoa, täytät vain kaavan kohdat ja tämän jälkeen lasket ohjeiden mukaisesti. Tämä on vain kasvatustilan suunnittelua helpottava väline, ei suinkaan absoluuttinen totuus. <!-- (Kaava muutettu reilusti yksinkertaisemmaksi 17.11.2005)<br> -->
Lasketaan helposti kaavalla:
'''V = (3 x P) / ΔT'''
{|style="background-color:#F0F8FF; border: solid 1px #B9D3EE; padding: 1em;" valign=top|
!Selitteet
|-
|V = Ilmanvaihdon nopeus (m³/h)
|-
|P = Valoteho Watteina (W)
|-
|ΔT = Kasvatustilan ja korvausilman välinen lämpötilaero (Celsius)
|-
|Ilmanvaihto:
|-
|m<sup>3</sup>/h = 0.588 CFM
|-
|CFM = 1.7 m<sup>3</sup>/h
|}
; 1. Mikä lämpötila kasvatustilassani tulee olemaan? :
Esimerkki: valaistus = 400 W, ilmanvaihto = 240 m<sup>3</sup>/h ja kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta.
V = (3 x P) / ΔT
=> ΔT = (3 x P) / V
=> ΔT = (3 x 400) / 240 = 5
=> T = 5 + 21 = 26 astetta
Tulos tarkoittaa täysin ilmamassaltaan sekoittuneen kasvatustilan lämpötilaa.<br>
; 2. Kuinka paljon tarvitsen ilmanvaihtoa? :
Esimerkki: valaistus = 400 W, kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi.
V = (3 x P) / ΔT
=> V = (3 x 400) / (26-21)
=> V = 1200 / 5
=> V = 240 m<sup>3</sup>/h
Ilmanvaihtoa rakennettaessa täytyy ottaa huomioon ilman virtauksen vaimentuminen, esim. aktiivihiilen tai pitkän ja mutkaisen ilmastointiletkun toimesta.
; 3. Mikä on sopivin SpNa-valaisin kasvatustilaani? :
Esimerkki: ilmanvaihto 240 m<sup>3</sup>/h, kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi.
V = (3 x P) / ΔT
=> P = (V x ΔT) / 3
=> P = (240 x (26-21)) / 3
=> P = 400 W
==Hamppusanastoa ==
===Kasvatussanasto===
; Bubbler, "Kuplittaja" : Englannin sanasta bubble eli kuplia. Vesiveljelyjärjestelmä, jossa kasvin juuret ovat ravinneliuoksessa jota hapetetaan ilmapumpun avulla. Pumpun käydessä ravinneliuos siis kuplii, josta järjestelmän nimi juontaa juurensa
; Cooltube : Kaasupurkauspolttimon ympärille asennettu ilmajäähdytetty lasiputki, joka alentaa valaisimen tuottamaa lämpöä jopa 40 %. Lisäksi viileämpää valaisinta voi pitää lähempänä kasveja ilman latvojen palamista.
; DWC : Deep Water Cultivation.<br>
; SWC : Shallow Water Cultivation. Sama järjestelmä kuin bubbler, mutta nimellä viitataan kasvatusastian syvyyteen. Matalia SWC-järjestelmiä käytetään usein pienissä tiloissa tapahtuviin kasvatuksiin.
; Dripper, Drip Feed, "Etola" : Engl. tippua, pisaroida. Vesiviljelyjärjestelmä, jossa ravinneliuos pumpataan vesipumpulla kasvatusastian yläosaan ja valutetaan pisaroina väliaineen päälle, josta se tihkuu alas kasvien juurien kautta.
; Ebb & Flow, Vuoksi ja luode (vuorovesi) : Vesiviljelyjärjestelmä, jossa kasvatusastia pumpataan täyteen erillisestä astiasta ravinneliuoksella. Järjestelmästä riippuen vesi valuu itsekseen pois kasvatusastian alaosasta tai se pumpataan takaisin ravinneliuossäiliöön.
; ESL : Energiansäästölamppu, tunnetaan myös loistelamppuina ja miniloisteputkina. Sopii kasvivaloksi spektrinsä ja valo/sähkönkulutus/lämmöntuotto -suhteensa vuoksi. Soveltuu varsinkin pieniin tiloihin, joihin ei pystytä järjestämään tarpeeksi tehokasta tuuletusta isommille lampuille. Valon tyyppi soveltuu parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen.
; Haku, search : [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumin] [http://www.hamppu.net/forum/search.php/ hakukone]. Uutta aihetta tehdessä kannattaa ensin katsoa, onko aiheesta keskusteltu aiemmin tai onko ongelmaasi jo vastattu aiemmin.
; Hermafrodiitti, hermis, "transu", friikki : Usein valojakson häiriintymisen aiheuttama tila kasvissa, jolloin se kasvattaa sekä uros- että naaraskasvin osia. Hemafrodiitit voivat pölyttää itsensä tai muut samassa tilassa olevat naaraskasvit, jolloin kukinnoista voi löytyä siemeniä. Hemafrodiitit yleensä hävitetään pian niiden huomaamisen jälkeen.
; Hupu : '''Hu'''llu '''Pu'''utarhuri. Hampunkasvatuksen suomalainen perusteos. Tämä tulisi kaikkien aloittavien kasvattajien lukea ainakin pariin kertaan läpi ennenkuin tulee kyselemään [http://www.hamppu.net/forum/ hamppuforumilta] apuja. Alkuperäinen, vuonna 1995 julkaistu Hullu Puutarhuri -koristehampun kasvatusopas on luettavissa [http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ täällä]. Nyt luet Hullu Puutarhuri 2 -koristehampun kasvatusoppaan wikibooks-versiota, keskeneräinen julkaisu löytyy [http://www.hamppu.net/hupu2/hupu2.html täältä].
; Kivivilla, vuorivilla, engl. rockwool : Yksi suosituimmista väliaineista vesiviljelyssä. Kivivillaa myydään usein erikokoisina valmiina kuutioina kasvatustarvikeliikkeissä. Käytetään useimmiten siementen idätykseen ja pistokkaiden juurrutukseen. Ei pidä sekoittaa lasivillaan vaikka molempia eristyksessä käytetäänkin.
; Kukitus : Kasvin kukkimisvaihe. Kukkimis- ja kasvuvaiheen välillä vaihdetaan muuttamalla kasvien saamaa valomäärää. Kasvuvaiheessa kasvit saavat valoa 24-18h/vrk ja kukkimisvaiheessa 12h/vrk.
; Lekasora, Lecasora, lecamurske, hydrosora : Ruskeita, paahdetusta savesta valmistettuja huokoisia papanoita, joita käytetään mullan korvikkeena vesiviljelyssä sekä multakasvatuksessa maanparannukseen ja salaojitukseen. Erittäin kevyttä, kelluvaa ja huokoisuutensa vuoksi hyvin kosteutta pitävää materiaalia. Saatavana erikokoisina rakeina useimmista marketeista. Huoltoasemilta, rautakaupoista ja vastaavista saa erittäin edullisesti isoja säkkejä. Hydrosora vastaa tavallista lecasoraa, mutta se on usein isorakeisempaa.
; Monimetalli-, metallihybridi, MH-valaisin : SpNa:n kaltainen erikoislamppu, joka soveltuu myös kasvatuskäyttöön. Lampun spektri sopii parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen.
; Natikka, SpNa (engl. HPS, High Pressure Sodium) : Suurpainenatriumvalaisin soveltuu kasvien kasvatukseen, koska se lähettää pääosin kasveille sopivaa spektriä. Suurpainenatriumvalaisin kuitenkin sopii parhaiten kukkimisvaiheeseen, mutta sitä voi myös huoletta käyttää kasvuvaiheessa. Kannabiskasvit, kuten muutkin viherkasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi, sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat enemmän valoa. SpNa-valaisimet tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten kun niitä käytetään ahtaissa tiloissa, tulee tuuletus ja paloturvallisuus olla kunnossa. Valaisimia löytyy hyvin monen tehoisia, kokoisia ja hintaisia. Tehot lähtevät 70 watista jatkuen aina useampaan kilowattiin asti. Yli 1000W lamput ovat kuitenkin erittäin harvinaisia kotikäytössä. Edullisia valaisimia saa hankittua postitse esimerkiksi Saksasta tai hieman vaivattomammin suomalaisistakin alan liikkeistä.
; Overgrow, OG : [http://www.overgrow.com/ Overgrow] eli kanadalainen, maailman suurin kannabisaiheinen sivusto. Sieltä löytyvät mm. laajat [http://www.overgrow.com/growfaq/ FAQ-], [http://www.overgrow.com/strainguide/ Strainguide] (lajiketietokanta) ja [http://www.overgrow.com/edge/index.php keskustelualueet] sekä rekisteröityneille käyttäjille ilmainen [http://www.overgrow.com/edge/gallery.php kuvagalleria].
; Pistokas, pistari, klooni, "poikanen" : kasvista otettu taimi, jolla on samat geenit ja muut ominaisuudet kuin emokasvillaan. Pistokkaita otetaan yleensä varmistuneista ja hyviksi havaituista naaraskasveista, jolloin myös pistokkaasta kasvava kasvi on naaras.
; ScrOG - Screen of green ("vihreä verkko") : Ahtaan tilan kasvatusmenetelmä, jossa kasvien latvoja taivutellaan läpi vaakatasossa olevasta verkosta, jolloin kasvi tuottaa useita latvuksia ja näin useita pieniä kukkaterttuja.
; SOG - Sea of Green ("vihreä meri") : kasvatusmenetelmä, jossa kasveille annetaan vain lyhyt kasvuvaihe. Kasveista tulee lyhyempiä ja pienempiä, jolloin satokin jää kasvia kohden pienemmäksi, mutta kasvit saadaan valmiiksi nopeammin ja niitä saa pieneen tilaan useampia.
; Stealth : Hyvin naamioiduista sisäkasvatustiloista käytetty termi. Kasvatustiloja on rakennettu mm. kaiutinlaatikoihin, kirjahyllyihin ja muihin huonekaluihin. Hyvin toteutettua stealth-ratkaisua on usein erittäin vaikea, tai jopa mahdoton huomata.
; Vege, vegetys, vegetatiivinen vaihe : Hampun kasvatuksessa kasvin kasvuvaihe. Englanninkielisistä sanoista vegetative state.
===Polttelusanasto===
Kannabiksen käyttöön liittyviä slangisanoja on valtava määrä ja uusia keksitään jatkuvasti — tässä on muutamia yleisimpiä, kaikkia ei ole yritettykään listata.
; Agentti, venäläinen, hylsy : Tavallisen kaupan tupakan kuoriin rakennettu kannabissavuke, jota voi poltella melko huomaamattomasti julkisillakin paikoilla. Tyhjiä kuoria ja täyttökoneita näkee ainakin ulkomaisissa kaupoissa jonkin verran. Niitä voi kysellä myös tupakkatarvikeliikkeistä ja isompien markettien tupakkaosastolta.
; Bluntti (engl. blunt): Sikarilehteen kääritty hamppusätkä.
; Bongi, vesipiippu, vesibongi : Englannin sanasta "bong". Kannabiksen poltteluun tarkoitettu väline, usein lasinen, muovinen tai keraaminen. Vesibongissa on vesitila jonka läpi savu suodattuu viilentäen savuja sekä jättäen osan tervasta veteen. Vesipiippuja on melko helppo rakentaa myös itse helposti saatavista ja edullisista tarvikkeista. Erilaisia variaatioita löytyy runsaasti, mm. jääbongi, jossa on erillinen tila jääpaloja tai -murskaa varten, sekä hookah.
; Cannabutter, butter : Hampun vaikuttavien aineosien rasvaliukoisuutta voidaan käyttää hyväksi liuottamalla sitä voihin, jolloin voidaan helposti valmistaa erilaisia leivonnaisia.
; Charas : Fingerhash, "sormihasis", esimerkiksi nepalilainen hasis. Valmistetaan hankaamalla ensin käsien välissä kukintoja, ja tämän jälkeen pyörittämällä hartsista palloja.
; Chilu, chilumi : Hampun poltteluun tarkoitettu väline. Chilu on kuin tavallinen piippu mutta suora. Yksinkertaisimmillaan vain toisesta päästä kapeneva putki. Usein puuta tai keramiikkaa.
; Fikti, putki : vaaka (joskus viitataan yleisiin Pesola-merkkisiin jousivaakoihin)
; Filtteri, filsu, pahvi, roach, tippi, breitti : sätkän imukkeena käytettävä osa. Filtteri voi olla kaupasta hankittu sätkäfiltteri tai pahvista rullattu. Myös uudelleen käytettäviä pahvista ja puusta tehtyjä filttereitä on olemassa. Pahvifiltterin ei ole tarkoitus suodattaa mitään, vaan estää huulien palaminen poltettaessa sekä kasvimateriaalin tuleminen suuhun. Ks. jointti. Myös Martikais-piippujen varsina käytettäviä kaisloja voi käyttää imukkeenä, jolloin sätkä kääritään osittain varren ympärille.
; Ganja : mm. Keski-Amerikassa ja Intiassa käytettävä termi kannabiksesta.
; Green Dragon : Hamppuviina. Vahvoihin alkoholijuomiin voi liuottaa kannabista, jolloin saadaan vähän absintin kaltaista hamppuviinaa.
; Hasis, hasa, "hassis" : englannin sanasta "hash". Kannabiksesta saadusta hartsista puristettu valmiste. Vaihtelee mustasta vaalean ruskeaan ja kivikovasta sormiin tarttuvan löysään. Hyvä "oikea" hasis on usein erittäin voimakasta vahvuudeltaan, Suomessa laadukasta hasista ei juurikaan saa kuin itse tekemällä, kaduilla myytävästä hasiksesta voit lukea lisää kohdasta "PL"
; Hitti [ottaa hitit] : (engl. hit = isku, lyönti, osuma) savut jotka imaistaan poltteluvälineestä, eli yhdet henkoset, myös paukku [ottaa paukut], pajarit, pajautukset [pajauttaa] hiisata, hiisinki, hiisailla, pössytellä, savut = kaikilla viitataan vähän asiayhteydestä riippuen kannabiksen polttamiseen tai kannabikseen yleensä. ["tuliko pajarit mukaan?" tai "tuutko meille hiisaamaan?"]
; Hithole, hitti : Usein bongeissa oleva reikä, joka päästetään irti samalla imien kun bongin savutilassa on tarpeeksi savua. Tällöin bongin savutilassa oleva savu tulee nopeasti keuhkoihin ja hitholen kautta savutilaan tulee tilalle ilmaa.
; Hookah, shisha : eräs vesipiippuvariaatio. Hookaheilla on pitkä perinteet idässä, joten hienoja hookaheja voi nähdä esimerkiksi paikallisen kebab-puljun ikkunassa :) Idea on sama kuin bongissa (eli vesipiipussa) mutta savu imetään keuhkoihin letkun avulla. Hookahissa saattaa olla useitakin letkuja, jolloin sitä voi käyttää monta ihmistä yhtäaikaa. Shisha-nimeä käytetään myös itämäisesta hedelmä-/makutupakasta.
; Jointti, joonas, jopo, jojo, jones, jouni, sätkä, spliffi... : Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tulee englannin sanasta "joint" ja tarkoittaa kannabissätkää. Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä usein kartiomaisen muotonsa ansiosta; jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Lisäksi hamppusätkä on usein huomattavasti pidempi kuin tavallinen tupakka. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua pahvi- tai paperisiivua. Tavallinen filtteri on kuitenkin suositeltavampi, sillä vaikuttavien ainesosien lisäksi siihen jää mm. tervaa enemmän kiinni kuin paperista rullattuun filtteriin. Paperifilttereillä on kuitenkin oma fanaattinen kannattajajoukkonsa.
; Kaboom : Yleensä lasinen putki jossa pesä päällä(itsekyhätyissä on tehty havaintoja jopa tukevien(juliste tms.) pahviputkien käytöstä). Polttelu tapahtuu imemällä putki täyteen pidellen toista kättä putken päässä. tämän jälkeen käsi otetaan pois ja imetään putki tyhjäksi.
; Kannabis : ks. marihuana
; Keuhko, läpsy, (engl "lung") : Eräs variaatio "älystä". Usein 1-2L pullosta ja muovipussista rakennettu poltteluväline. Pullosta poistetaan pohja, johon teipataan ilmatiivis pussi. Pullon suuhun laitetaan pesä ja pesään poltettava materiaali. Vetämällä pussia ulos pullosta, savua tulee pulloon. Pesä irroitetaan ja pussia sisäänpäin työntämällä "pakotetaan" savu keuhkoihin.
; Lehti, "ruoho", heinä (engl. weed tai grass) : Kannabiskasvin lehtiosa. Jenkit käyttävät "weed" sanaa myös kukinnosta. Huonoa heinää sanotaan usein kenkäheinäksi.
; Knaster : Melko yleinen kuituhampusta tai muista yrteistä tai kasveista valmistettu jatkeaine ja palamisen parantaja esimerkikse tehokkaan kukinnon polttamiseen sätkästä, ks. mikseri
; Kukka, kuku, kukinto, ququ, sinsemilla, simsemilla, qq jne. : Tarkoittaa naaraspuolisen kannabiskasvin hedelmöittämätöntä kukintoa, joka on kannabiskasvissa eniten huumaavia aineita sisältävä osa.
; Marihuana, marijuana, "mari", dulla, myssy, pilvi : Marihuanalla tarkoitetaan kannabiskasvien huumaavia osia, eli esimerkiksi lehtiä ja naaraskukintoja. Ks. hitti.
; Martikainen :, legendaarinen käsinvalmistettu lasipiippu, joka koostuu lasisesta pesästä ja siihen liitettävästä kaislaruo'osta. Uusia kaisloja saa ilmaiseksi rannoilta. Alkuperäiset Martikaiset ovat numeroituja ja signeerattuja eikä niitä enää saa uutena. Ks. filtteri
; Mikseri : Kannabikseen joukkoon sekoitettu kasvimateriaali, jolla laimennetaan poltettavaa seosta ja parannetaan palamisominaisuuksia sekä makua. Yleensä miksereinä käytetään Knasteria, hampun lehtiä, tupakkaa, nokkosta, minttua jne. Vaikka moni hampunpolttaja polttaa myös tupakkaa, ei tupakan lisääminen varsinkaan paahtamattomana ole monien tupakoimattomien mieleen. Ks. Knaster ja Paahtaminen
; Mässyt, mäiskeet, mätöt : engl. "munchies" Kannabiksen nauttimisesta usein seuraava akuutti lähes kyltymätön nälkä, jolloin tulee usein syötyä ihan uskomattomia määriä ruokaa. Mässyruokaa on useimmiten kaikki rasvainen, sokerinen jne mahdollisimman epäterveellinen. Mässyillä tarkoitetaan myös välillä "hyvyyksiä" eli herkkuja. ["mennään hakemaan kaupasta vähän mässyjä" tai "huh, mitkä mässyt oli, söin kolme pussia sipsejä, 2 litraa kolaa ja paketin karjalanpiirakoita appelssiinimarmeladilla voideltuna, mitähän sit söisin?]
; Paahtaminen, riistäminen : Usein mikserinä käytetyn tupakan "liekittäminen" niin, että suuri osa nikotiinista ja muista myrkyistä palaa pois. Mikserinä käytettävän tupakan paahtaminen on erityisen suositeltavaa varsinkin tupakoimattomien hampunpolttajien läsnäollessa. Ks. Mikseri
; Pesä, beissi : Piipun tulipesä. Siis osa, johon poltettava tavara laitetaan. Pesä löytyy mm. piipusta ja bongeista.
; PL, lätkä, läpy, läpykkä, laatta, kiekko, kömy, nippi, sniiba, eki, hasa, biitti, kengänpohja, paskalätkä, peruslätkä... jne. : PL:llä viitataan kadulla liikkuvaan, useimmiten melko huonolaatuiseen hasikseen. Briteissä PL tunnetaan mm. nimellä "soap" tai "soapbar" eli saippua. Huonolaatuinen hasis voi käytännössä sisältää lähes mitä vain, ei ole kovin harvinaista, että lisäaineena on käytetty esimerkiksi pihkaa, vanhentuneita lääkkeitä, liuottimia, opiaatteja, lantaa, hiekkaa, kenkälankkia, moottoriöljyä, kumia, muovia, kahvia ym vain joitakin mainitakseni. Kadulta ostetusta hasiksesta on siis lähes mahdoton tietää mitä se sisältää kannabiksesta saadun hartsin lisäksi. PL on melko eurooppalainen (lähinnä pohjoismaat ja britannia) ilmiö, rapakon takana siitä ei ole kuultukaan.
; Raakis, raakkis, "raakkikset" : raaka, esim. pelkän kukinnon polttaminen "raakkikset kukkaa"
; Säätö, säätäminen : yleisnimitys kaikelle poltettavan hankintaan liittyvälle toiminnalle, esim myyjille tai tutuille kasvattajille tehty soittokierros on säätämistä. "Saatko säädettyä viikonlopuksi paukut?", "se viikonlopun säätö kusi, mitäs nyt?"
; Vajarit : övereiden vastakohta, eli tila jossa ei ole polttanut tarpeeksi haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi.
; Vaporisaattori, vapo, "kräkipiippu" : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyryämään ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle.
; Väsäri, väspi : paperi, kortti, kulho tai vastaava jonka päällä poltettavat sekoitetaan ja kääritään jointiksi tai täytetään pesä. Paperi/korttiväsärissä on yleensä yksi tai useampi taitos helpottamaan poltettavien paikallaanpysymistä. Taitoksen avulla saa myös helposti ja tarkasti kaadettua poltettavat suoraan pesään. Helpommillaan väsärin voi tehdä vaikkapa postikortista taittamalla sen pituussunnassa kahtia.
; Väsätä : tehdä, koota, ~valmistella, valmistaa. ["Väsäänkö meille savut?"]
; Äly, älyämpäri, kyykkä (engl. gravity bong) : Alipainetta hyväksi käyttävä yksinkertainen laite, jossa ensin imetään savua (useimmiten) pulloon, josta on pohja leikattu pois. Tämän jälkeen savu imetään painetta hyväksi käyttäen keuhkoihin. Kokomattomalle polttelijalle äly voi helposti aiheuttaa liiankin vahvan pilven. Myös useita variaatioita kuten esimerkiksi vesiputous. Toimintaperiaate on kuitenkin lähestulkoon sama kaikissa.
; Överit : Engl. od eli overdose (ruots. över eli yli). Vähän harjaanjohtava termi, koska hampulla ei voi oikeasti yliannostusta saada. Övereillä tarkoitetaan kuitenkin sellaista pistettä, että olo ei enää tunnu hyvälle. Överit menee usein ohi parissa tunnissa, minkä aikaa kannattaa ottaa ihan rauhallisesti vaikka sängyllä maaten. Överit ottanutta kaveria on joko hyvä rauhoitella ja puhua mukavia, tai antaa hänen olla rauhassa, tilanteen ja henkilön mielentilan arvioiden. Mitään hetkessä toimivaa parannuskeinoa tilaan ei kuitenkaan ole.
1g = gemmi, g, gee, ykkönen<br>
2g = kakkonen, sorsa<br>
5g = vitonen, femma<br>
10g = kymppi<br>
100g = heikki, hekta (hehto)<br>
== SpNa-osasetin kokoaminen ==
TODO: Tekstin muokkausta?
{|style="background-color: #FFFFFF; border: solid 1px #CDC9C9; padding: 1em;" valign=top|
!Tarvikkeet
|-
| — kuristin/sytytinpaketti
|-
| — E40-lampunkanta
|-
| — suojamaadoitettu pistotulppa (SUKO)
|-
| — sopivaa sähköjohtoa (esim. 3 x 1.5 mm<sup>2</sup> monisäikeinen kaapeli)
|-
| — työkaluja, vähintään ruuvimeisseli ja sakset
|}
Johdosta leikataan kaksi pätkää. Ensimmäistä käytetään kuristinmoduulin ja pistotulpan välillä, toista kuristinmoduulin ja lampunkannan välillä. Mikäli lampunkanta on kiinni metallisessa heijastimessa, kannattaa myös heijastin suojamaadoittaa (keltavihreä johdin), jolloin käytetään kolmijohtimista johtoa kuristimen ja polttimon välillä.
Joissakin sähkötarvikkeita myyvissä liikkeissä on tarjolla valmiita liitinjohtoja, joiden toisessa päässä on pistotulppa ja toisessa valmiiksi kuoritut johtimet. Tällainen on mainio valinta virtajohdoksi valaisimelle. Voit myös ostaa haluamasi pituisen suojamaadoitetun jatkojohdon ja katkaista siitä pistorasiaosan pois. Tämä on kuitenkin epäkäytännöllistä ja kallista, ellei pistorasiaosalle ole mitään käyttöä.
Aloita kuorimalla johdon uloin kuori/vaippa terävällä puukolla 2,5cm matkalta (molempien johtojen molemmista päistä) varoen viiltämästä sisempien johtimien kuoria rikki. Poista halkaistut kuoriosat ja käännä sisältä paljastuvat johtimet erilleen. Poista näiden johtimien eriste n. 6-8 mm:n matkalta. Kierrä johtimien kuparisäikeet tiukoiksi nippupäiksi pistotulppaan, lampunkantaan ja sokeripalaan pujottamista varten.
; Yksivaiheisen liitännän eurooppalaiset harmonisoidut värikoodit ovat :
* vaihejohdin on ruskea tai musta
* nollajohdin on sininen
* suojamaa on keltavihreä
Avaa pistotulpan kuori. Aseta johtimet pistotulppaan siten, että voit kiinnittää johdon kuorimattomasta kohdastaan vedonpoistajan avulla tukevasti. Maadoitetussa jatkojohdossa on KOLME johdinta. Keltavihreä suojamaa- johdin kiinnitetään aina maadoitusmerkillä (pystyviiva ja sen alla kaksi vaakaviivaa) merkittyyn liittimeen. Tämä on yleensä keskimmäinen liitin josta jatkuu johdin laitteen metallirunkoon. Jätä keltavihreä suojajohdin (maadoitusjohdin) niin pitkäksi, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet luiskahtavat pois vedonpoistimesta.[[Kuva:Pistotulppa.jpeg|thumb|Klikkaa kuvaa nähdäksesi tarkemmin.]]
HUOM! Maadoitusjohtimen kytkeminen muualle kuin maadoitusliittimeen tuottaa hengenvaarallisen virhekytkennän. Sinistä nolla johdinta EI saa myöskään missään nimessä kytkeä laitteen runkoon/suojamaahan missään pistotulppa liitäntäisissä kojeissa mukaan lukien valaisimet. Jos olet purkanut vanhan loisteputkivalaisimen kiinteästä katto- tai seinäasennuksesta, varmista onko valaisimen sisällä tehty tätä "nollausta" runkoon ja onko valaisinta suojamaadoitettu Kelta-vihreällä johdolla. Jos kytket tällaisen nollatun valaisimen pistotulppaliitäntäiseksi, on valaisimen nollajohtimen liittimestä runkoon liitetty johdin poistettava! Jos nollaus runkoon jätetään paikoilleen, on töpselin satuttava aina tuurilla "oikeinpäin" seinään: Jos töpseli käännetäänkin toisinpäin seinään pääsee vaihe kulkemaan nollajohdita pitkin runkoon ja avot, valaisimesta tulee hengenvaarallinen hippiansa.
Kun maadoitusjohto on kytketty, voit kytkeä nolla- (sininen) ja vaihejohtimen (ruskea/musta) pistokkeen nastoihin. Ruuvaa johtimet huolellisesti kiinni pistotulpan liittimiin. Kuparilangan säikeet eivät saa jäädä harottamaan, sillä ne saattavat yltää johtimesta toiseen, jolloin seurauksena on oikosulku.
Kun olet saanut johdotuksen valmiiksi, tarkasta huolellisesti tekemäsi kytkentöjen oikeellisuus. Kun olet todennut ne hyviksi ja oikeiksi, kiristä johdon vedonpoisto kunnolla.
Pujota tämän jälkeen pistotulpallisen johdon toisen pään johtimet kuristinpaketissa olevaan sokeripalaan, oikeille kohdilleen (katso kuvat erilaisista kuristinpaketeista, lue kuristimen mukana tulleet ohjeet). Jälleen keltavihreä tulee maadoitusmerkillä varustettuun kohtaan, ja sen pitäisi olla niin pitkä, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet irtoavat.
Toinen johto asennetaan kuristimen ja lampunkannan välille. Pujota toisesta johdosta kaksi johdinta (ruskea/musta ja sininen) oikeisiin sokeripalan kohtiin kuristinpaketissa, ja toisen pään vastaavat johtimet lampunkantaan, ja ruuvaa kiinni. Mikäli lampunkannassa tai heijastimessa on vedonpoistaja, käytä sitä! Yleisestikään ottaen johdot eivät saisi riippua kytkentöjensä varassa!
Keltavihreä suojamaa tulisi kytkeä kaikkiin lampun runko- ja metalliosiin, myös heijastimeen. Kuristimen ja polttimon välillä kulkee korkea jännite, ja polttimon lämpö kuumentaa sähköjohtoa, mikä haurastuttaa johdon eristeitä. Eristeen pettäessä jompi kumpi johtimista saattaa ottaa kiinni heijastimeen (tai johonkin muuhun metalliosaan). Suojamaadoituksen käyttö estää onnettomuudet tällaisessa tilanteessa polttamalla sulakkeen.
[[Kuva:Kuristin.jpeg|thumb|Päällä olevaan sokeripalaan on kytketty vasempaan reunaan ylhäältä alas lukien pistokkeesta tulevan johdon nollajohdin (sininen), suojamaa (keltavihreä) ja vaihe (ruskea/musta). Näiden alla on lampulle menevät johdot, joiden kytkentäjärjestyksellä ei ole väliä.]]
Jos monisäikeisen kuparijohdon kaikkien säikeiden saaminen samaan kytkentäpaikkaan luotettavasti ja kätevästi tuntuu vaikealta ja haluaisit pitää ne näppärästi yhtenä pakettina kiinitettäessä, eikä normaali johtimen säikeiden kiertämien riitä, silloin johtimien päissä voi käyttää asennusta helpottamaan tätä varten myytäviä johtimen päähän asennettavia puristetavia pieniä holkkeja.
Johtoa ei saa missään nimessä juottaa ennen ruuviliitäntään laittamista, koska ohutsäikeinen kuparijohdin tulee juotettaessa kovaksi ja hauraaksi. Kova ja hauras tinattu johdin katkeaa helposti. Lisäksi juotetulla johdolla on erilainen lämpölaajenemiskerroin kuin ruuviliitoksella, joten liitos löystyy ajan kuluessa - kun se lämpenee ja kylmenee - sekä samassa tuo pehmeä tina muotoutuu uudelleen. Tämä aiheuttaa ylimenoresistanssin kasvamista, mikä voi tulla kohtalokkaaksi jossain myöhemmässä vaiheessa (isolla kuormalla tai oikosulkutilanteessa vaarallista kuumenemista ja mahdollisesti liittimen ympäristöön roiskuvaa tinaa).
Valaisin tulisi kytkeä aina suojamaadoitettuun pistorasiaan, muuten suojamaadoituksesta ei ole hyötyä mahdollisessa vikatilanteessa.
'''Mikäli et ole varma sähkömiehen taidoistasi, jätä homma sellaiselle joka sen osaa!'''
== Tekijät ==
Addic,
[[Käyttäjä:Entalpia|Entalpia]],
[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]],
heinahattu,
Reijo Hitler,
[[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]],
sekä lukuisat muut [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumin] käyttäjät.
== Lähdeluettelo ==
# {{Hupu2reflist|hart1997}} Roy H. Hart: On the Cannabinoid Receptor: A study in Molecular Psychiatry (J. Psychiatric Times, July 1997, issue 7)
# {{Hupu2reflist|rinaldi1996}} Rinaldi-Carmona M, Calandra B, Shire D, Bouaboula M, Oustric D, Barth F, Casellas P, Ferrara P, Le Fur G. Characterization of two cloned human CB1 cannabinoid receptor isoforms.. J Pharmacol Exp Ther. 1996;278(2):871-878.
# {{Hupu2reflist|karniol1973}} Karniol, I.G., Carlini, E.A.: Pharmacological Interaction between Cannabidiol and Delta 9-Tetrahydrocannabinol. Psychopharmacologia. Vol 33. 53-70, 1973.
# {{Hupu2reflist|cunha1980}} Cunha, J.M., et al, 1980. Chronic Administration of Cannabidiol to Healthy Volunteers and Epileptic Patients. Pharmacology . 21 175-185.
# {{Hupu2reflist|carlini1979}} Carlini, E.A., Masur, et al, 1979. Possivel Efeito Hipnotico do Cannabidiol no ser Humano. (In Portuguese) Ciencia E Cultura 3l (3) 315-322.
# {{Hupu2reflist|sandyk1986}} Sandyk, Consroe, et al, 1986. Effects of Cannabidiol in Huntington's Disease. Neurology. Vol.36 (Suppl. 1) 342.
# {{Hupu2reflist|hollister1975}} Hollister LE, Gillespie H.: Interactions in man of delta-9-tetrahydrocannabinol. II. Cannabinol and cannabidiol, Clin Pharmacol Ther. 1975 Jul;18(1):80-3.
# {{Hupu2reflist|mechoulam1973}} Mechoulam, R., ed. Marijuana: Chemistry, Pharmacology, Metabolism and Clinical Effects. New York: Academic Press, 1973.
# {{Hupu2reflist|adams1996}} Adams, I.B., and Martin, B.R. Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91(11):1585-1614, November 1996.
# {{Hupu2reflist|kelly1992}} Kelly, P., and Jones, R.T. Metabolism of tetrahydrocannabinol in frequent and infrequent marijuana users. J Anal Toxicol 16:228-235, 1992.
# {{Hupu2reflist|abel1977}} Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211.
#Adams, I. & Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614.
# {{Hupu2reflist|english1997}} English, D. & Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560.
# {{Hupu2reflist|hall1998}} Hall, W. & Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616.
# {{Hupu2reflist|heishman1997}} Heishman, S. & Arasteh, K. & Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101.
# {{Hupu2reflist|kiianmaa1998}} Kiianmaa, K. & Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998.
# {{Hupu2reflist|kurzthaler1999}} Kurzthaler, I. & Hummer, M. & Miller, C. & Sperner- Unterweger, B. & Günther, V. & Wechdorn, H. & Battista, H. -J. & Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399.
# {{Hupu2reflist|lyketsos1999}} Lyketsos, C. & Garrett, E. & Liang, K. -Y. & Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800.
# {{Hupu2reflist|tien1990}} Tien, A. & Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480.
# {{Hupu2reflist|seppälä1998}} Seppälä Nina: [http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html Opinnäytetyö], Varsinais-Suomen maaseutuammattioppilaitos, 1998
# {{Hupu2reflist|ihalainen1993}} Ihalainen J.K. : HAMPPU SUOMESSA. Hypnopoliittinen instituutti Palladium 1993
# {{Hupu2reflist|paakkunainen1995}} Paakkunainen Riikkamaria: Vaatteiden ympäristöhaitat - miten suunnittelija voi vaikuttaa. Teollisen korkeakoulun suunnittelusarja, WSOY 1995
# {{Hupu2reflist|vaarna1965}} Pentti Vaarna: Tekstiiliraaka-aineet, WSOY 1965
# {{Hupu2reflist|unodc2004}} UNODC World Drug Report 2004
# {{Hupu2reflist|emcdda2004}} EMCDDA Annual Report 2004
# {{Hupu2reflist|goodman}} Neil Goodman: An Overview of the Endogenous Cannabinoid System (http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_pharmacology2.shtml )
# {{Hupu2reflist|sky-lääke}} http://www.sky.org/data/laaketiede/laake.html
# {{Hupu2reflist|erowid-lääke}} http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_medical.shtml
# {{Hupu2reflist|lassilantila}} http://www.lassilantila.fi/luomu10.html
# {{Hupu2reflist|pantterit-ravinto}} http://www.vihreetpantterit.org/content.php?type=article&doc=0005
# {{Hupu2reflist|finola}} http://www.finola.com/#product
# {{Hupu2reflist|kukinto-ravinto}} http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/hamppuruokapoh.html
{{Hupu2}}
[[Luokka:Hupu 2]]
| |||