Ero sivun ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa” versioiden välillä

Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden kanssa avunanto ja tukikohtasopimukset niin Suomi sai lokakuun alussa kutsun moskovaan neuvottelemaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä." Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalan kannaksen länsi-osa Suomenlahden ulkosaaret ja hankoniemen vuokraus laivastotukikohdaksi. Kun Suomi suostui vain pieniin myönnytyksiin niin neuvottelut katkesivat marraskuun puolivälissä. 26.11 Neuvostoliitto syytti Suomea ampuneen tykeillä Mainilan rajakylään Karjalankannaksella ja vaati Suomen joukkojen vetämistä kauemmas rajalta. Tähän Suomi ei suostunut vedoten vuoden 1932 hyökkäämättömyssopimukseen. Sitten Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja sota alkoi 30.11.1939. Sodan alettua marsalkka Mannerheim nimitettiin suomen armeijan ylipäälliköksi.

 

Kun neuvotteluyhteys oli katkennut, Suomessa ei uskottu sodan puhkeavan. Sitten 30.11.1939 Neuvostoliiton joukot ylittivät rajan ja sota syttyi. A.K. Cajanderin hallitus erosi 1. joulukuuta ja tilalle muodostettiin Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin johtama hallitus. Samana päivänä Terijoella perustettiin Suomen kansanhallitus (Terijoen hallitus)jota johti emigranttikommunisti O.W. Kuusinen. Neuvostoliitolla ei ollut Kuusisen hallituksen kanssa minkäänlaista ristiriitaa ja sen sanottiin edustavan todellisuudessa Suomen kansaa. Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Vaikka Suomen armeija oli puuttellisesti varustettu niin hyökkäys koko itärajalla onnistuttiin pysäyttämään joulukuussa. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi rintamalle lisää miehiä ja aloitti helmikuun alussa Karjalankannaksella suurhyökkäyksen. Hyökkäys keskittyi Summan rintamalle, jossa venäläisen tykistön tulivoima oli seitsemän kertaa suomalaisten tulivoimaa suurempi. Ja 11. helmikuuta venäläiset saivat Mannerheim-linjaan repeämän ja joukot saivat käskyn siirtyä väliasemaan. Kun väliasema murtui, joukot siirtyivät taka-asemaan jossa taistelut jatkuivat kiivaina rauhaan saakka.