Ero sivun ”Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vilu (keskustelu | muokkaukset)
p siirsi sivun ”Suomen historia/Suomen suuriruhtiankunta” uudelle nimelle ”Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta”
Tigru (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 1:
== Autonominen suuriruhtinaskunta ==
Kun Ruotsi oli hävinnyt Suomen sodan Suomi joutui venäjän haltuun ja Suomesta tehtiin autonominen suuriruhtinaskunta jonka suuriruhtinaana oli Venäjän keisari. Suomen ensimmäinen suuriruhtinas oli Venäjän keisari Aleksanteri I. Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri. Suomen pääkaupunkina oli ensin muutaman vuoden Turku mutta sitten kolmen vuoden jälkeen se vaihdettiin Helsinkiin.
Suomi säilyi autonomisena aina ensimmäisen sortokauden alkuun vuonna 1899.
 
Kun Ruotsi oli hävinnyt Suomen sodan, Suomi joutui venäjänVenäjän haltuun ja Suomesta tehtiin autonominen suuriruhtinaskunta jonka suuriruhtinaana oli Venäjän keisari. Suomen ensimmäinen suuriruhtinas oli Venäjän keisari Aleksanteri I. Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri. Suomen pääkaupunkina oli ensin muutaman vuoden Turku mutta sitten kolmen vuoden jälkeen se vaihdettiin Helsinkiin. Suomi säilyi autonomisena aina ensimmäisen sortokauden alkuun vuonna 1899.
== Ensimmäinen ortokausi ==
 
Ensimmäinen sortokausi alkoi kun vuonna 1989 kenraalikuvernööriksi nimitetty Nikolai Bobrikov sai diktaattorin valtuudet vuonna 1903. Bobrikov sai karkottaa epäilyttäviä suomalaisia ulkomaille,nuoret miehet käskettiin asepalvelukseen venäjän armeijaan ja suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin. Suomalaiset kieltäytyivät asepalveluksesta Venäjän armeijasta josta heidät vapautettiin. Osa suomalaisista kannatti vastarintaa ja toisten mielestä venäläistämiseen oli myönnyttävä jotta autonomian ydin voitaisiin pelastaa. Kummallakin suunnalla oli yhteinen tavoite autonomian pelastaminen mutta erimielisyys koski tapaa miten asia hoidetaan. Kaikkein jyrkintä vastarintaa edusti väkivaltaiset aktivistit jotka suunnittelivat Bobrikovin murhaa. Aktivistien edelle ehti kuitenkin Eugen Schauman joka ampui Bobrikovin senaatinlinnan portaikossa ja sen jälkeen itsensä. Suomen autonomia palautettiin vuonna 1905.
== Ensimmäinen ortokausi sortokausi==
 
Ensimmäinen sortokausi alkoi kun vuonna 1989 kenraalikuvernööriksi nimitetty Nikolai Bobrikov sai diktaattorin valtuudet vuonna 1903. Bobrikov sai karkottaa epäilyttäviä suomalaisia ulkomaille, nuoret miehet käskettiin asepalvelukseen venäjänVenäjän armeijaan ja suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin. Suomalaiset kieltäytyivät asepalveluksesta Venäjän armeijasta josta heidät vapautettiin. Osa suomalaisista kannatti vastarintaa ja toisten mielestä venäläistämiseen oli myönnyttävä jotta autonomian ydin voitaisiin pelastaa. Kummallakin suunnalla oli yhteinen tavoite autonomian pelastaminen mutta erimielisyys koski tapaa miten asia hoidetaan. Kaikkein jyrkintä vastarintaa edusti väkivaltaiset aktivistit jotka suunnittelivat Bobrikovin murhaa. Aktivistien edelle ehti kuitenkin Eugen Schauman joka ampui Bobrikovin senaatinlinnan portaikossa ja sen jälkeen itsensä. Suomen autonomia palautettiin vuonna 1905.
 
== Toinen sortokausi ==
Kun Suomen autonomia palautettiin niin se merkitsi vain hengähdystaukoa. Uusi sortokausi alkoi vuonna 1908. Kenraalikuvernööriksi määrättiin Frans Seyn joka jatkoi samalla linjalla kuin Bobrikov. Vuonna 1908 venäjänVenäjän keisari määräsi että Venäjän hallitus esittelee hänelle vastedes Suomea koskevat asiat. Vuonna 1910 senaatin johtoon nimitettiiin kenraali joka oli venäläinen. Suomen eduskunnalta riistettiin kaikki valta ja riistetty valta joutui venäjänVenäjän duumalle. Myöhemmin tuli voimaan yhdenvertaisuuslaki joka tarkoitti sitä, että venäläiset saivat harjoittaa ammattejaan suomessa. Suomessa ei enää myönnnytty venäläistämiseen. Toinen sortokausi loppui kun suomiSuomi itsenäistui 6.12.1917.
 
[[Luokka:Suomen historia]]