Ero sivun ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
|||
Rivi 1:
==
==
Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden kanssa avunanto ja tukikohtasopimukset niin Suomi sai lokakuun alussa kutsun moskovaan neuvottelemaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä." Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalan kannaksen länsi-osa Suomenlahden ulkosaaret ja hankoniemen vuokraus laivastotukikohdaksi. Kun Suomi suostui vain pieniin myönnytyksiin niin neuvottelut katkesivat marraskuun puolivälissä. 26.11 Neuvostoliitto syytti Suomea ampuneen tykeillä Mainilan rajakylään Karjalankannaksella ja vaati Suomen joukkojen vetämistä kauemmas rajalta. Tähän Suomi ei suostunut vedoten vuoden 1932 hyökkäämättömyssopimukseen. Sitten Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja sota alkoi 30.11.1939. Sodan alettua marsalkka Mannerheim nimitettiin suomen armeijan ylipäälliköksi.▼
▲Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden kanssa avunanto ja tukikohtasopimukset, niin Suomi sai lokakuun alussa kutsun
== Sota alkaa ==▼
Kun neuvotteluyhteys oli katkennut, Suomessa ei uskottu sodan puhkeavan. Sitten 30.11.1939 Neuvostoliiton joukot ylittivät rajan ja sota syttyi. A.K. Cajanderin hallitus erosi 1. joulukuuta ja tilalle muodostettiin Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin johtama hallitus. Samana päivänä Terijoella perustettiin Suomen kansanhallitus (Terijoen hallitus)jota johti emigranttikommunisti O.W. Kuusinen. Neuvostoliitolla ei ollut Kuusisen hallituksen kanssa minkäänlaista ristiriitaa ja sen väitettiin edustavan todellisuudessa Suomen kansaa. Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Vaikka Suomen armeija oli puuttellisesti varustettu niin hyökkäys koko itärajalla onnistuttiin pysäyttämään joulukuussa. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi rintamalle lisää miehiä ja aloitti helmikuun alussa Karjalankannaksella suurhyökkäyksen. Hyökkäys keskittyi Summan rintamalle, jossa venäläisen tykistön tulivoima oli seitsemän kertaa suomalaisten tulivoimaa suurempi. Ja 11. helmikuuta venäläiset saivat Mannerheim-linjaan repeämän ja joukot saivat käskyn siirtyä väliasemaan. Kun väliasema murtui, joukot siirtyivät taka-asemaan.Taka-asemassa taistelut jatkuivat rauhaan saakka kovina.▼
▲Kun neuvotteluyhteys oli katkennut, Suomessa ei uskottu sodan puhkeavan. Sitten 30.11.1939 Neuvostoliiton joukot ylittivät rajan ja sota syttyi. A.K. Cajanderin hallitus erosi 1. joulukuuta ja tilalle muodostettiin Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin johtama hallitus. Samana päivänä Terijoella perustettiin Suomen kansanhallitus (Terijoen hallitus) jota johti emigranttikommunisti O.W. Kuusinen. Neuvostoliitolla ei ollut Kuusisen hallituksen kanssa minkäänlaista ristiriitaa ja sen väitettiin edustavan todellisuudessa Suomen kansaa. Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Vaikka Suomen armeija oli puuttellisesti varustettu niin hyökkäys koko itärajalla onnistuttiin pysäyttämään joulukuussa. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi rintamalle lisää miehiä ja aloitti helmikuun alussa Karjalankannaksella suurhyökkäyksen. Hyökkäys keskittyi Summan rintamalle, jossa venäläisen tykistön tulivoima oli seitsemän kertaa suomalaisten tulivoimaa suurempi.
▲== Raskas rauha ==
Rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3.1940 Moskovassa. Ehtoihin kuului Karjalankannas, Laatokan Karjala, Sallan–Kuusamon alue ja Jäämeren rannalta Kalastajasaarento. Kaikkialla maassa liput laskettiin puolitankoon.
==
Sopeutuminen rauhaan oli vaikeaa koska piti ratkaista monia ongelmia. Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden
Jatkosota alkoi 25.6.1941. Kun neuvostoliitto pommitti
Vuoden 1940 raja,
▲== Jatkosota ==
▲Jatkosota alkoi 25.6.1941. Kun neuvostoliitto pommitti suomea.Samaan aikaan saksa hyökkäsi neuvostoliittoon.Suomi yhtyi hyökkäykseen heinäkuun alussa.(Saksalaiset olivat rintamavastuussa pohjois-suomessa.) Suomi valtasi menettämänsä alueet ja suuren osan itä-karjalaa. Joulukuun lopullla alkoi kaksi ja puolivuotta kestänyt asemasota.Iso-Britannia julisti suomelle 6.12.1941 sodan mutta sotatoimia ei maiden välillä ei käyty.(väisimpiä operaatioita kylläkin.) Lopullinen käänne toisessa maailmansodassa tapahtui kun saksalaiset hävisivät stalingradin taistelun talvella 1943.Suomessa tämä johi siihen että J.w Rangelin hallitus vaihtui Edvin linkomiehen hallitukseen jonka tavoitteena oli irroittaa suomi sodasta.Ruhann neuvottelut alkoivat talvella 1944.Neuvostoliiton rauhanehdot olivat seuraavat:Vuoden 1940 raja ja lisäksi petsamo neuvostoliitolle.sotakorvauksia kuusisataamiljoonaa dollaria,ja saksalaisten karkottaminen lapista.Suomessa ehdot olivat liian kovat ja rauhantunnustelut kariutuivat.Kesällä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen suomen rintamalla.Suomalaiset joutuivat vetäytymään itä-karjalasta ja menettivät osan talvisodassa menetettyä karjalaa.Karjalan kannaksella pääasema ja vt-asema murtuivat ja vkt-asema taipui ja hyökkäys kannaksella pysäytettiin ihantalaan.Sitten hallitus erosi ja Mannerheim valittiin presidentiksi elokuun alussa.Moskovan välirauhansopimus allekirjoitettiin syyskussa.Rauhanehdot olivat seuraavat:
▲Vuoden 1940 raja,petsamo neuvostoliitolle,porkkalan vuokraus,kolmesataa miljoonaa dollaria sotakorvauksia saksalaisten karkottaminen jos he eivät poistu 15.9.1944 mennessä suomen alueelta, sotasyyllisten tuomitseminen ja tiettyjen järjestöjen lakkautus. Ruhanehtojen täyttöönpanoa asetettiin valvomaan liittoutuneiden valvontakomissio.
▲== Moskovan välirauha ja lapin sota ==
Kun rauhansopimus allekirjoitettiin niin rauhanehtoja ruvettiin täyttämään.
Yksi raskaimmista ehdoista oli
==
Yksi rauhansopimuksen ehtoja oli sotasyyllisten tuomitseminen. Oikeus tuomitsi talvella 1946
[[Luokka:Suomen historia]]
|