Ero sivun ”Suomen historia/Itsenäinen valtio” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tigru (keskustelu | muokkaukset)
kh mzllan searchbox rules!
Vilu (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 25:
Vuoden 1925 presidentinvaalit voitti maalailsliiton Lauri Kristian Relander. Relanderin kaudella Sdp pääsi hallitukseen mikä osoitti poliittisen elämän vakiintumista. Vuosina 1926-1927 Istunut Väinö Tannerin hallitus oli suomen ensimmäinen sosiaalidemokraattinen hallitus. Tannerin hallitus oli ensimmäinen hallitus jossa oli naisministeri. Samaan aikaan kommunistit järjestivät satamissa lakkoaaltoja. Kommunistien räikeä toiminta johti toimenpiteisiin. Kun kommunistinuoret vuonna 1929 järjestivät Lapualla juhlat väkijoukko alkoi repiä nuorten punaisia paitoja ja he myös hajoittivat tilaisuuden. Lapualle kokoontunut kansalaiskokous oli sitä mieltä että hallituksen tulisi lopettaa kommunistien toiminta. Lapuanliike jota johti Vihtori Kosola alkoi käyttää väkivaltaisa keinoja. Kommunistien suosijoina pidettyjä ja epäiltynä myös entinen presidentti Stålhberg kaapattiin, sulllottiin autoihin ja kyyditettiin itärajalle. Kun Lapuanliike oli vahvimmillaan se järjesti kesällä 1930 talonpoikaismarssin. Talonpoikaismarssiin osallistui 12000 miestä. Eduskunta hyväksyi syksyllä lait jotka lopettivat kommunistien julkisen toiminnan. Lapuanliike leimahti vielä kerran kun lapuanliikkeen kannattajat olivat kokoontuneet mäntsälään yrittivät nostaa kapinan. Mäntsälän kapina sammui sen jälkeen kun presidentti Svinhufvud oli vaatinut radiossa kapinallisia hajaantumaan.
 
==Kansainliitto ja pohjoismainen suuntau suuntaus==
 
Kuten pikkuvaltiot myös Suomi katsoi että kansainliitto tarjoaisi hyvän turvan maan itsenäisyydelle. Suomi pääsi kansainliittoon vuonna 1920. Kun kansainliitto ratkaisi ahvenanmaan kysymyksen suomen eduksi suomessa luotettiin rauhanturvajärjestöön. Suomi toimi myös 3 vuotta kansainliitossa neuvoston jäsenenä. Suhteet Neuvostoliittoon paranivat 1920 luvulla. Kun Neuvostoliitto tarjosi Suomelle hyökkäämättömyyssopimusta vuonna 1926 niin Suomi kieltäytyi. Kun asiaan palattiin myöhemmin hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitetiin vuonna 1932. Samaan aikaan suomen turvallisuuspolitiikka kääntyi pohjoismaihin päin. Vuonna 1935 pääministeri T.M Kivimäki esitti asiaa koskevan julistuksen.