Ero sivun ”Maapallo” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Merialueet: kh |
kh |
||
Rivi 100:
Seuraava osa vaippa, on noin 3000 kilometriä paksu. Vaipan ainesosia ei tarkalleen tiedetä, mutta sen arvellaan olevan pääosin kovaa, kiinteätä ainetta.
Keskellä on maan ydin, jonka säde on noin puolet
Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet.
Rivi 178:
[[Kuva:SurfaceCurrents.png|thumb|Pintamerivirrat]]
Merivirta on pysyvä tai tilapäinen valtameressä tapahtuva virtaus. Monet merivirrat ovat suuria ja melko pysyviä. Tunnetuin lienee Karibianmereltä alkava Pohjois-Atlantin Golfvirta, joka on lämmin merivirta. Maapallon napojen läheltä saavat alkunsa kylmät merivirrat, jotka voivat osittain kulkea lämpimien merivirtojen alitse. Merivirrat tasaavat
Muita tunnettuja virtauksia ovat kylmä Labradorinvirta Grönlannin lähellä sekä lämmin Kuroshio (Kuroshivo) Tyynellämerellä sekä kylmä Ojashio (Ojashivo). Etelämannerta kiertää lännestä itään kylmä virtaus, Länsituulten virta, joka yhdistää eri valtameret toisiinsa.
Rivi 210:
Jääkaudella meren pinta laski kymmeniä metrejä, koska silloin suuri osa vedestä, joka haihtui meristä, sitoutui laajoihin, jopa kilometrien paksuisiin jäätiköihin. Muutaman kilometrin paksuinen jäätikkö painoi maankuoren alemmaksi, mikä aiheuttaa vieläkin maankohoamista. Jääkauden aikana jäätikön koko vaihteli suuresti.
Ilmaston kylmeneminen johtui Maan radan soikeuden ja akselin suunnan muutoksista. Maan miljoonien vuosien historiassa on ollut jääkausijaksoja, jolloin jääkausia on ollut. Nykyään eletään pleistoseenikauden jääkausijaksoa. Nyt on menossa holoseeni-interglasiaali. Suuria jääkausia on ollut Pohjois-Euroopassa noin 800 000 vuotta ja pienempiä ainakin 2,75 miljoonaa vuotta. Tätä ennen oli jäätiköitä pohjoisella pallonpuoliskolla jo ainakin 5 miljoonaa vuotta sitten. Ei osata tarkoin sanoa, milloin seuraava jääkausi tulee. Palokkaimmat povaavat sen olevan ovella kasvihuone-ilmiön aiheuttaessa Akktiksen jäiden sulamisvesillä Golfvirran tukkeutumisen, toisten mielestä kasvihuoneilmiö lämmittää
===Ihmisen aiheuttamat muutokset===
Rivi 220:
====Kasvihuoneilmiö ja imastonmuutos====
Ilmastonmuutos tarkoittaa Maan ilmastossa tai paikallisissa ilmastoissa tapahtuvaa muutosta. Ilmasto on kautta aikojen vaihdellut luonnollisista syistä, jotka liittyvät muun muassa merien lämpömekanismeihin,
Kasvihuoneilmiö on planeettojen kaasukehien ominaisuus, jonka seurauksena pinnan lämpötila nousee korkeammaksi kuin ilman kaasukehää. "Kasvihuoneilmiöksi" sitä kutsutaan, koska ilmakehän kaasujen ajatellaan toimivan samoin kuin lasikaton kasvihuoneessa, joka päästää auringon valon läpi Maata lämmittämään, mutta estää lämmön karkaamisen takaisin avaruuteen. Kasvihuonekaasut ovat kaasuja, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiön; tärkeimpiä niistä ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani . Kasvihuoneilmiö on Maan elämän perusta.
Rivi 238:
==Maailmankartta==
[[Kuva:Land_shallow_topo_2048.jpg|thumb|Maailmankartta]]
Maailmankartta on kartta
Pohjan tieteelliselle kartografialle loi kreikkalainen Eratosthenes (n. 276–194 eaa.) ottamalla käyttöön pituus- ja leveyspiirit sekä arvioimalla
Suomen nykyistä aluetta on kuvattu pohjoista Eurooppaa esittävissä kartoissa jo kauan ennen kuin alue vakiintui poliittisesti ja kulttuurillisesti.
Rivi 246:
===Maanosat===
Maanosa on ihmisen määrittämä alue maankuoresta. Maanosien rajat kulkevat pääosin mantereiden rajojen mukaan. Maanosia
Jako maanosiin vaihtelee hieman, mutta yleisesti hyväksyttyjä maanosia on seitsemän.
| |||