Ero sivun ”Tilintarkastus/Hyvä tilintarkastustapa” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vastuu (keskustelu | muokkaukset)
perusversio
 
Vastuu (keskustelu | muokkaukset)
täsm
Rivi 1:
Hyvä tilintar¬kastustapatilintarkastustapa on kaikkia tilintar¬kastajiatilintarkastajia sitova yleinen normi, joka riippuu ensisi¬jaisesti tilintar¬kastajien keskuu¬dessakeskuudessa kulloinkin vallitsevasta käsityksestä. "Hyvä" ja "tapa" ovat keskei¬siä filosofis-eettisiä käsitteitä. Eräs tilintarkas¬tustatilintarkastusta määrit¬tävä käytäntö on liikemiesmoraali. Tämä kytkeytyy usein länsimaisessa kulttuuriperinnössä uskontoon. Moraali¬pohjan alkujuuret ovat lähtöisin kristillis-juutalaisesta etiikasta. Niinpä länsimaiset liikkeenjohtajat ovat etsineet Raama¬tusta niitä normeja, joihin he ovat pyrkineet käyttäy¬tymistään sovittamaan. Häiriötekijäk¬si on muodostunut se, että talouselämä 2 000 vuotta sitten oli olennaisesti erilaista kuin tänä päivänä. Vaikka tilintarkastusta on saattanut esiintyä jo antiikin kulttuureissa, tilintarkastuk¬sen historia rajoittuu nykyisessä muodossaan runsaaseen sataan vuoteen. Raamattuun ei ole kirjattu tilannekohtaisia ohjeita liikemiesnormeista. Myös sanktionormit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Eettiset käsi¬tykset muuttuvat ajan ja olosuh¬teidenolosuhteiden myötä. Aikaisemmin etiikka yhdistyi teologiaan, mutta nykyisin sitä pidetään filosofian tieteen¬haarana. Sen tarkoi¬tuksenatarkoituksena on selvittää ihmisen tekojen ja tekemättä jättämisen hyväk¬syttävyyttä tai moitittavuutta.
== Hyvä tapa ==
 
Hyvä tapa on yläkäsite. Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tilintarkastajatapa on sen alakäsitteitä, jolloin ne ovat keskenään rinnasteisia. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa sitä normistoa, jonka noudattamista voidaan jokaiselta tilintarkastajalta kohtuudella odottaa (Defliese – Jaenicke – Sullivan - Gnospelius 1987, 58). On mahdol¬lista määritellä myös, että hyvä tilintarkastustapa on sitä, mikä on hyvä käytäntö tilintarkastajien keskuudessa. Käsitettä ei ole ainakaan suo182malaisessa lainsäädännössä täsmennetty, vaan sen täsmentäminen on jätetty tilintarkastajien ammatillisten yhteenliittymien tehtäväksi. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tasolla suoritetun tilintarkastuksen laajuutta ja toteutustapaa (KHT-yhdistys 1999, 14). Noudattamalla hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastaja välttää työnsä moitittavuuden ja siitä mahdollisesti johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden (Satopää, 2003).
Hyvä tilintar¬kastustapa on kaikkia tilintar¬kastajia sitova yleinen normi, joka riippuu ensisi¬jaisesti tilintar¬kastajien keskuu¬dessa kulloinkin vallitsevasta käsityksestä. "Hyvä" ja "tapa" ovat keskei¬siä filosofis-eettisiä käsitteitä. Eräs tilintarkas¬tusta määrit¬tävä käytäntö on liikemiesmoraali. Tämä kytkeytyy usein länsimaisessa kulttuuriperinnössä uskontoon. Moraali¬pohjan alkujuuret ovat lähtöisin kristillis-juutalaisesta etiikasta. Niinpä länsimaiset liikkeenjohtajat ovat etsineet Raama¬tusta niitä normeja, joihin he ovat pyrkineet käyttäy¬tymistään sovittamaan. Häiriötekijäk¬si on muodostunut se, että talouselämä 2 000 vuotta sitten oli olennaisesti erilaista kuin tänä päivänä. Vaikka tilintarkastusta on saattanut esiintyä jo antiikin kulttuureissa, tilintarkastuk¬sen historia rajoittuu nykyisessä muodossaan runsaaseen sataan vuoteen. Raamattuun ei ole kirjattu tilannekohtaisia ohjeita liikemiesnormeista. Myös sanktionormit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Eettiset käsi¬tykset muuttuvat ajan ja olosuh¬teiden myötä. Aikaisemmin etiikka yhdistyi teologiaan, mutta nykyisin sitä pidetään filosofian tieteen¬haarana. Sen tarkoi¬tuksena on selvittää ihmisen tekojen ja tekemättä jättämisen hyväk¬syttävyyttä tai moitittavuutta.
 
Hyvä tapa on yläkäsite. Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tilintarkastajatapa on sen alakäsitteitä, jolloin ne ovat keskenään rinnasteisia. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa sitä normistoa, jonka noudattamista voidaan jokaiselta tilintarkastajalta kohtuudella odottaa (Defliese – Jaenicke – Sullivan - Gnospelius 1987, 58). On mahdol¬lista määritellä myös, että hyvä tilintarkastustapa on sitä, mikä on hyvä käytäntö tilintarkastajien keskuudessa. Käsitettä ei ole ainakaan suo182malaisessa lainsäädännössä täsmennetty, vaan sen täsmentäminen on jätetty tilintarkastajien ammatillisten yhteenliittymien tehtäväksi. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tasolla suoritetun tilintarkastuksen laajuutta ja toteutustapaa (KHT-yhdistys 1999, 14). Noudattamalla hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastaja välttää työnsä moitittavuuden ja siitä mahdollisesti johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden.