Ero sivun ”Suomen historia/Itsenäinen valtio” versioiden välillä

Itsenäisyysjulistuksen mukaan Suomi oli tasavalta. Kuitenkin käyty sisällissota ja maan huonot olot kallistivat mielipidettä kuningaskunnan puolelle, koska uskottiin että kuningas joka ei olisi vaaleista riippuvainen toisi poliittiseen elämään vakautta.Koska saksa oli tukenut hallituksen joukkoja (valkoisia) sisällissodassa haluttiin Suomeen saksalainen kuningas. Kuningasvaltaa kannatti oikeisto ja tasavaltaa vasemmisto ja keskusta. Kuninkaantekijöistä näkyvin oli väliaikainen valtion päämies eli valtionhoitaja P.E.Svinhufhud.Toinen kuningasvaltaa ajanut näkyvä poliittikko oli uusi pääministeri J.k Paasikivi. Vajaalukuinen tynkäeduskunta jossa enemmistö oli kuningasvaltaa kannattavia valitsi 9.10.1918 äänin 58-44 kuninkaaksi saksalaisen prinnssin Friedrich Karlin. Kun saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan niin suomesta päätettiin tehdä tasavalta. Uudeksi valtionhoitajaksi valittiin C.G.E. Mannerheim. Kesällä eduskunta valitsi Suomentasavallanpresidentiksi K.j.Ståhlbergin. Stålbergin kaudella oppivelvollisuus tuli pakolliseksi.

 

Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteet olivat huonot heimosotien takia. Heimosodat olivat satojen vapaaehtoisten suorittamia sotaretkiä. Niiden tarkoitus oli littää Itä-karjla ja muita alueita suomeen ja luoda samalla Suur-Suomi. Oli myös harkittavana että Suomi hyökkäisi venäjän pääkaupunkiin Pietariin joka sai Mannerheimin kannatuksen, mutta presidentin kielteisen vastauksen takia hankkeesta luovuttiin.