Versio 22. lokakuuta 2006 kello 04.13 muokkaa Tigru (keskustelu \| muokkaukset) 4 134 muokkausta p Hupsista, l9inkitin kuvan ← Vanhempi muutos		Versio 22. lokakuuta 2006 kello 04.16 muokkaa kumoa Tigru (keskustelu \| muokkaukset) 4 134 muokkausta Johdanto järkeväksi laajempaa sivua varten, kuut osiot Uudempi muutos →
Rivi 21: \| prosentit=95,32 %<br />2,7 %<br />1,6 %<br />0,13 %<br />0,07 %<br />0,03 %<br />0,01 %<br />2,5 ppm<br />300 ppb<br />80 ppb<br />30 ppb<br />10,5 ppb}} Mars on Maan naapuriplaneetta ja Aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta lukien. Mars on maankaltainen planeetta. Punertavan Marsin läpimitta on noin puolet Maan läpimitasta. Mars on elinkelvoton, vaikka siellä on vettä höyrynä ja jäänä sekä hyvin ohut kaasukehä josta suurin osa on hiilidioksidia, loput typpeä. Kaasukehän ohuus johtuu Marsin pienestä painovoimasta. Mars on lisäksi niin kylmä, että sen kaasukehän hiilidioksidi tiivistyy siellä aika ajoin napalakkeihin. Marsissa ei tiedetä olevan elämää, bakteereita siellä saattaa ehkä olla. Muinoin Marsin tulivuorien kaasusta on syntynyt Marsiin tiheä kaasukehä, ja silloin Marsissa oli laajoja meriä. Nykyisen Marsin pinta muistuttaa Maan aavikoita ja Kuuta. Marsissa on kraattereita, syviä laaksoja, kuivuneita joenuomia ja hiekkadyynejä, pilviä ja napalakkeja. '''Mars''' on neljäs planeetta Auringosta, sen ja auringon välinen etäisyys on 228 kilometriä. Mars on nimetty roomalaisen sodanjumalan mukaan. Planeetan kaasukehä koostuu useista eri kaasuista. Myrskyjen seurauksena ilma planeetalla on täynnä pölyä ja tasangoilta on noussut hiekkaa. Tämän pölyn seurauksena Mars on oranssi. Yksin Marsin tulivuorista on Mount Everestiä 3 kertaa suurempi, ja kyseinen tulivuori on myös laajempi kuin Mount Everest. Marsissa on myös rotkoja ja laaksoja, joista mm. yksi on samankokoinen Pohjois-Amerikan mantereen kanssa ja se on paljon maapallon syvintä laaksoa syvempi. Marsin vuosi on Maan vuotta kaksi kertaa pidempi, mutta sen ja Maan päivät ovat lähes yhtä pitkiä. Planeetan läpimitta on puolet maapallon läpimitasta. Marsissa on samanlaiset vuodenajat kuin Maassa, mutta ne kestävät pitempään. ==Kuut== [[Kuva:Phobos deimos diff.jpg\|110px\|left\|[[Phobos]] (yllä) ja [[Deimos]] (alla) oikeassa kokosuhteessa]] Marsilla on kaksi kuuta, Phobos ja Deimos. Molemmat ovat Maan kuuhun ja emoplaneettaansa verrattuna erittäin pieniä: Phobos on halkaisijaltaan 22,2 kilometriä, Deimos 12,6 kilometriä. Mars on mahdollisesti kaapannut kuut läheisestä asteroidivyöhykkeestä, sillä ne ovat asteroidien näköisiä, kokoisia ja niiden koostumuskin on miltei sama kuin kiviasteroideilla. Asaph Hall löysi molemmat kiertolaiset vuonna 1877. Ne on nimetty kreikkalaisen mytologian Ares-jumalan poikien mukaan. == Kuut == [[Kuva:Phobos deimos diff.jpg\|110px\|left\|[[Phobos]] (yllä) ja [[Deimos]] (alla) oikeassa kokosuhteessa]] Marsilla on kaksi kuuta, [[Phobos]] ja [[Deimos]]. Molemmat ovat [[Kuu\|Maan kuuhun]] ja emoplaneettaansa verrattuna erittäin pieniä: Phobos on halkaisijaltaan 22,2 kilometriä, Deimos 12,6 kilometriä. Mars on mahdollisesti kaapannut kuut läheisestä [[asteroidivyöhyke\|asteroidivyöhykkeestä]], sillä ne ovat [[asteroidi]]en näköisiä, kokoisia ja niiden koostumuskin on miltei sama kuin kiviasteroideilla. [[Asaph Hall]] löysi molemmat kiertolaiset vuonna [[1877]]. Ne on nimetty [[Kreikan mytologia\|kreikkalaisen mytologia]]n [[Ares]]-jumalan poikien mukaan. {\| border="1" cellspacing="0" cellpadding="2" \|+ Marsin luonnolliset satelliitit \|- style="background:#efefef;" ! Nimi ! Halkaisija (km) ! Massa (kg) ! Kiertoradan<br />säde (km) ! Kierto-<br>aika \|- \| Phobos \| 22,2 (27 × 21,6 × 18,8) \| 1,08×10<sup>16</sup> \| 9378 \| 7,66 h \|- \| Deimos \| 12,6 (10 × 12 × 16) \| 2×10<sup>15</sup> \| 23,400 \| 30,35 h \|}

Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Mars” versioiden välillä