Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Mars” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuiden kuvateksti näkyviin eli thumb |
Marsin havaitseminen ja Marsin kaasukehä ja ilmasto sekä vesi |
||
Rivi 51:
| 30,35 h
|}
== Marsin havaitseminen==
Mars näkyy parhaiten sen ollessa lähimpänä Maata eli oppositiossa. Oppositiossa Marsia kannattaa havainnoida, koska Marsin rata on hyvin soikea. Oppositioetäisyydet vaihtelevat. Marsin ollessa lähellä Aurinkoa, oppositiota sanotaan perihelioppositioksi. Tämä on harvinaista. Läheiset Marsin oppositiot toistuvat kerran 15–17 vuodessa usein heinä-syyskuussa. Lähioppositoissa näkyy Marsin piirteitä pienilläkin kaukoputkilla. 27. elokuuta 2003, kello 9:51:13 UTC, Mars oli 60 000 vuoteen lähimpänä: 55 758 006 km:n (noin 0,37271 AU:n) päässä Maasta. Joskus Venus on peittänyt kaukana Auringon toisella puolella olevan Marsin.
==Marsin kaasukehä ja ilmasto sekä vesi==
Ensimmäiset havainnot Marsin kaasukehästä teki jo vuonna 1783 William Herschel, kun hän päätteli näkemiensä muutosten Marsin pinnalla johtuvan kaasujen ja pilvien liikkeistä.
=== Kaasukehän koostumus===
Marsin kaasukehä on hyvin ohut ja koostuu lähinnä hiilidioksidista (95 %) ja vähistä määristä typpeä (3 %), argonia (1,6 %), happea 0,13% ja vettä 0,03%. Jos se olisi nesteenä pinnalla, se synnyttäisi vain 0,1 mm paksuisen kerroksen. Ilmakehässä on jälkiä myös metaanista (10 -- 11 ppm) ja otsonista. Jos ihminen voisi puhua Marsissa hänen äänensä kuulostaisi paljon matalammalta kuin Maassa. Tämä johtuu kaasukehän koostumuksesta. Sama tapahtuu jos hengität heliumkaasua äänesi kuulostaa korkealta kimitykseltä.
===Ilmanpaine===
Kaasukehän paine on vain 7,5 millibaaria, kun se Maassa on keskimäärin 1013 millibaaria, joten Marsin kaasukehän paino on 0,75% maan vastaavasta. Ilmanpaine vaihtelee välillä 1 -- 9 mbar, tarkemmin 5 -- 8 mbar. Vikingin ja Pathfinderin laskeutumispaikoilla paine vaihteli niin että talvella oli korkeapaine 9 -- 10 mbar, kesällä matalapaine 7 mbar. Maassa kilometrin päähän raikuva ihmisen huuto kuuluisi Marsissa hieman vajaa 15 metrin päähän. Tämä johtuu Marsin ilmanpaineesta.
=== Lämpötila===
Marsin akselikallistuma on suunnilleen sama kuin Maapallolla ja vuorokausi hieman pidempi kuin Maalla. Marsissa on yleensä kylmää, keskimäärin -43° C, päiväntasaajalla yölämpötila on -90° C ja päivällä joskus jopa 0 -- +25° C. Napaseudun kylmin yö on -133° C. Viking 1:n ja Pathfinderin laskeutumispaikalla lämpötila vaihteli melko säännöllisesti välillä -90° C -- -25° C.
Mars on lähimpänä Aurinkoa silloin, kun Marsin kaltevan akselin etelänapa osoittaa Auringon suuntaan. Tällöin Marsin etelän kesä on hivenen lämpimämpi kuin pohjoisen kesä.
[[Kuva:MarsSunset.jpg|300px|left|thumb|Auringonlasku Marsissa.]]
=== Pilvet===
Marsin sää on kokonaisuutena ennustettavampaa kuin Maan sää. Marsin ilmakehässä on vesihöyryä vain 1/1000 Maan vastaavasta. Marsissa havaitaan vesijäästä muodostuneita pilviä, jotka muistuttavat Ucirrus-pilviä. Näitä on sanottu sinisiksi tai valkoisiksi pilviksi.
Pilviä on usein korkeiden tulivuorten ympärillä ja muutenkin eniten ekvaattorialueilla. Pilvet ovat 15–25 km korkeudessa ja liikkuvat esim nopeudella 6,7 m/s. Marsissa on matalapaineita alemmassa ilmakehässä lähellä napalakkia. Aina kesäisin esiintyvän vesijääpilvistä koostuvan hurrikaanin läpimitta on 1500 km ja silmän läpimitta 300 km. Hurrikaani on pohjoisen napalakin lähistöillä, missä on kesäisin myös muita hurrikaaneja. Marsissa on usein pienempiä tornadoa hieman muistuttavia pölypyörteitä. Ne jättävät jälkensä kiemurtelevia tummia vanoja. "Keltaiset pilvet", pölymyrskyt nostavat pölyä jopa 50 km:n korkeuteen. Joskus pölymyrsky leviää koko planeetan laajuiseksi peittäen kaikki planeetan piirteet tulivuoria lukuun ottamatta. Pölymyrskyt esiintyvät planeetan ollessa lähellä Aurinkoa. Tuulen nopeus on myrskyissä yli 100 m/s ja muutenkin 35 m/s.
=== Napalakit===
Navoilla on vesijään ja hiilidioksidijään muodostamat, jopa 8 metrin paksuiset napalakit, jotka muistuttavat jonkin verran Maan jäätiköitä. Kylminä talvikuukausina 25% kaasukehästä tiivistyy napalakkiin, joko pohjoiseen tai eteläiseen vuorollaan. Suurin osa Marsin vedestä lienee ikiroutana maaperän pintakerroksessa. Marsissa tiivistyy hiilidioksidi ajoittain kuuraksi. Enimmäkseen vesijäästä koostuvat, mutta hiilidioksidijään peittämät napalakit ovat spiraalimaisia muodoiltaan, ja monesta kerrostumasta koostuvia. Kerrostumissa vaihtelevat tumman pölyn kerrostumat ja vaaleammat. Ainakin pohjoisesta napalakista osa on vesijäätä, jonka paksuus on satojen metrien luokkaa. Spiraalimainen muoto on tuulten synnyttämä. Monissa napalakkien ulkopuolisissa kraatereissa havaitaan varjopaikoissa hiilidioksidijäätä. Pohjoinen napalakki, jonka koko on suunnilleen vakio, ulottuu leveysasteelle 70 ja eteläinen napalakki laajimmillaan leveysasteelle 60.
=== Jääkaudet, lämpökaudet===
Marsin tulivuorten purkausten vapauttamien kaasujen arvellaan lämmittävän ilmakehää muutaman kymmenen miljoonan vuoden välein. Marsissa on joskus sen
akselikallistuman tms. muutoksista johtuvia jääkausia, jolloin napalakit ulottuvat ehkä 30 leveysasteelle asti.
| |||