Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Mars” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tigru (keskustelu | muokkaukset)
Marsin havaitseminen ja Marsin kaasukehä ja ilmasto sekä vesi
Tigru (keskustelu | muokkaukset)
Marsin pinnanmuotoja
Rivi 87:
=== Jääkaudet, lämpökaudet===
 
 
Marsin tulivuorten purkausten vapauttamien kaasujen arvellaan lämmittävän ilmakehää muutaman kymmenen miljoonan vuoden välein. Marsissa on joskus sen
==Marsin pinnanmuotoja==
akselikallistuman tms. muutoksista johtuvia jääkausia, jolloin napalakit ulottuvat ehkä 30 leveysasteelle asti.
 
=== Pinnan muodoista ja piirteistä===
 
Kaukoputkella katsoen Marsissa näkyy tummempia ja vaaleampia alueita (mantereet ja meret, ''mare'') sekä napalakit, joiden koko vaihtelee vuodenajan mukaan huomattavasti. Tunnetuin Maasta näkyvä pinnanmuoto on tumma Syrtis Major'''Kasvoiksi''' kutsutaan laajaa pinnanmuotoa ja ylänköä, Cydoniassa, [[Mars|Mars]]-planeetalla. , joka lienee tulivuoren sinkoamaa tummaa ainesta. Mars muistuttaa pinnanmuodoiltaan osaksi Kuuta, osaksi Maata. Pohjoisella pallonpuoliskolla on enimmäkseen vaaleita entisiä merenpohjia. Suurta osaa Marsin eteläisestä pallonpuoliskosta peittävät kraaterit, mutta muitakin pinnanmuotoja on.
Monet Marsin pinnanmuodot viittaavat siihen, että pinta ei ole monin paikoin paljonkaan uusiutunut planeetan syntymän jälkeen. Aikoinaan luultiin että Marsin pinta olisi tasainen, mutta luotainten mukaan pinnan korkeusvaihtelu on 31 km. Jos otetaan huomioon planeettojen säteet, Mars on 3 kertaa "karkeampi" kuin Maa, jonka korkeusvaihtelut ovat vain noin 20 km.
Marsin nollakorkeus määritellään keskimääräiseksi 6,105 mbar painepinnaksi. Painepinnan yläpuolella on 67% Marsin pinnasta, alapuolella 33%.
 
 
===Kasvot Marsissa===
 
[[Kuva:Martian Face MGS.jpg|thumb|"Kasvot", tarkempi kuva vuodelta 2001]]'''Kasvoiksi''' kutsutaan laajaa pinnanmuotoa ja ylänköä, Cydoniassa, [[Mars|Mars]]-planeetalla.
Kasvoiksi kutsutaan laajaa pinnanmuotoa ja ylänköä, Cydoniassa, Mars-planeetalla.
 
"Kasvoilla" on pituutta noin kolme kilometriä, leveyttä noin 1,5 kilometriä, ja ne sijaitsevat noin kymmenen astetta pohjoiseen Marsin päiväntasaajalta. 'Kasvot' kuvattiin ensi kertaa Marsia kiertäneellä Viking 1 -luotaimella 25. heinäkuuta 1976. Ne tuotiin yleisön tietoisuuteen kuusi päivää myöhemmin NASAn lehdistötiedotteessa.
 
Tulkintojen enemmistön mukaan Viking 1:n ottamassa kuvassa oleva muodostelma on luonnollinen pinnanmuoto, jonka kasvomaisuutta vahvistaa kuvaushetken matalalla olevan auringon valon suunta. Kuvan epätarkkuus peittää pinnan epätasaisuuksia. Kuva sai monet maallikot uskomaan, että Marsissa on ollut älyllistä elämää joskus kauan sitten. Kuvasta tehtiin paljon näennäistieteellisiä tulkintoja.
 
Myöhemmissä paljon tarkemmissa kuvissa vuosilta 1998 ja 2001 "kasvot" eivät enää muistuta yhtä paljon ihmiskasvoja.
 
====Cydonian väitetty yhteys Aveburyyn====
 
Kasvojen lisäksi Cydoniassa on muitakin näennäistieteilijöiden kummallisina pitämiä pinnanmuotoja. Näihin kuuluvat muun muassa "pyramidi" ja "spiraalitorni". Useiden kasvoja ympäröivien pinnanmuotojen väitettiin täsmäävän muodoltaan ja keskinäiseltä sijainniltaan Britannian Aveburyn megaliittisten monumenttien kanssa, aivan kuin Aveburyssä olisi peilikuva Marsin kasvoja ympäröivästä seudusta. Esimerkiksi kasvoja lähinnä olevaa kraatterin väitettiin vastaavan Aveburyn maakehää, ja jopa kraatterin kehässä olevan aukon väitettiin vastaavan aukkoa Aveburyn kehässä. Erona on tosin mittakaava, joka on Marsissa 14 kertaa suurempi. Lisäksi itse kasvoille ei löydy Aveburyn vastaavalta paikalta vastinetta, vaan niiden alue on peltoa. Tutkijat eivät ole ottaneet kantaa näennäistieteilijöiden löydöksiin.
 
Kasvot ovat esiintyneet mm. amerikkalaisessa Operaatio Mars (Mission to Mars) -elokuvassa vuodelta 1999 sekä eräässä Mikki Hiiri -jaksossa, jossa marsilaiset olivat niitä piirtäneet.