Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Mars” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Marsin pinnanmuotoja osio loppuun |
Marsin sisäinen rakenne, Marsin muinaiset olot, Elämä Marsissa, Mars-meteoriitit, Mars-luotaimet , Mars-lento , Aiheesta muualla osio tehty |
||
Rivi 131:
Marsin pinnalle antaa ruskean värin ruostunut rauta eli rautaoksidi. Pinnalta katsoen Marsin pinta on Kuun pinnan kaltainen. Pinta on regoliittia, kivien, hiekan ja pölyn seosta. Regoliitin alla ja seassa on syvä routakerros. Marsissa on sekä tummaa että vaaleaa pölyä. Monin paikoin näkyy hiekkadyynejä yms. jotka ovat kaasukehän tuulien muodostamia, Kuussahan ei ole kaasukehää eikä täten tuulia. Marsinkin pinta on basalttia. Joillain alueilla on piilasia tai andesiittia. Eräällä alueella on hematiittia, joka on rautamineraali. Götiitti on rautamineraali, joka syntyy vain veden läheisyydessä. Tätä on löydetty Marsista. Marsissa on runsaasti rauta- ja vesipitoista limoniittia 2 FeO<sub>3</sub>3H<sub>2</sub>0. Pintakerroksessa on rautaa 13%, piitä 21% ja rikkiä yli 10 kertaa niin paljon kuin Maassa.
==Marsin sisäinen rakenne==
Marsilla on sisuksessaan arviolta 1 700 kilometrin paksuinen rautaydin. Marsin koko säde on noin 3 395 kilometriä. Ytimessä oletetaan olevan enemmän rikkiä kuin muilla terrestrisillä planeetoilla, koska Mars ei ole niin tiheä kuin muut terrestriset maailmat. Marsin tiheys on noin 3,9 g/cm3. Sen ydin oli sula ehkä ensimmäiset miljardi vuotta syntynsä jälkeen. Ydin on mahdollisesti rautasulfidia ja kiinteä, niin ettei siinä tapahdu virtauksia, jollaiset synnyttäisvät magneettikentän. Jos ydin on rautasulfidia, sen säde voi olla jopa hieman alle 2000 km; ytimen säde on vähintään 1 300 kilometriä. Kuoren paksuus on 80 kilometriä eteläisellä ja 35 kilometriä pohjoisella pallonpuoliskolla. Välissä on vaippa. Marsissa ei ole tapahtunut mannerlaattojen liikkeitä, koska vaipan virtauksen ylös nousevat kuumat kohdat ovat aina samoissa kohdin, tosin kuin Maassa. Marsilla on saattanut joskus olla voimakas magneettikenttä, jonka jäänteitä on havaittu eri puolilla Marsia. Pilkkumaisten jäänteiden voima on jopa 1500 nanoteslaa. Mars-meteoriiteista on mitattu 1000 nanoteslan voimakkuuksia, ja maan magneettikenttä on 30000 nanoteslaa. Magneettikenttä aiheuttaa lähimmillään noin 1,5 Marsin säteen päähän kaarimaisen shokkirintaman.
==Marsin muinaiset olot==
[[Kuva:History of water on Mars.jpeg|thumb|Nasan hypoteettinen näkemys muinaisista valtameristä Marsissa]]
Oletetaan, että Marsissa on muinoin lainehtinut suuri valtameri, jonka syvyys oli 1700 metriä. Vesi on tuolloin peittänyt kolmasosan planeetan pinnasta. Marsissa on mahdollisesti ollut tiheä kaasukehä joskus 4 miljardia vuotta sitten 500 miljoonan vuoden ajan.
==Elämä Marsissa==
Mars on elämälle keskimäärin liian kylmä ja Marsin kaasukehä on liian ohut. Planeetan menneisyydessä on tosin ollut jaksoja, jolloin tulivuoret ovat purkaneet kaasukehään kaasuja ja se on ollut paksumpi. Ei kuitenkaan osata sanoa kuinka pitkiä nämä ajanjaksot ovat olleet, ja elämän kehitys puolestaan vie pitkän aikaa. Mars on terrestrinen planeetta, mutta pieni. Merkittävää auringon hiukkassäteilyltä suojaavaa magneettikenttää ei ole, vaipassa ei tapahdu riittävästi laattatektoniikkaa tuottavia virtauksia. Ei ole myöskään ultraviolettisäteilyltä suojaavaa otsonikerrosta.
Vielä 1960-luvulla uskottiin, että Marsissa voisi olla elämää, sillä kaasukehää pidettiin melko paksuna ja pinnalla havaittiin vuodenaikavaihteluita. Myöhemmin ne ovat paljastuneet tumman ja vaalean pölyn liikkeeksi planeetan vuodenajan mukaan muuttuvien tuulten mukana. 1800-luvun lopuilla ja aivan 1900-luvun alussa Marsin pinnassa nähtiin kanavia, jotka sittemmin paljastuivat ihmissilmän taipumukseksi yhdistellä pistemäisiä tummia kohtia. Kanavakarttoja laativat italialainen Giovanni Schiaparelli ja amerikkalainen Percival Lowell. Näiden kanavien uskottiin olevan marsilaisten rakentamia. Usko kanaviin hiipui jo 1910-luvulla. Marsia tutkineet luotaimet ovat kyllä löytäneet pienempiä mahdollisesti veden tai jään muovaamia joenpohjia ja järvenrantoja. Vaikka joistain Viking-luotainten tekemistä maaperäanalyyseistä kiisteltiin yhteen aikaan, Marsista ei ole löydetty elämää. Marsissa saattaisi joidenkin oletusten mukaan olla bakteerielämää. Erään Marsperäisen meteoriitin väitetään sisältävän bakteereita.
==Mars-meteoriitit==
Jotkut meteoriitit sisältävät ainetta Marsista. Kun Marsiin on törmännyt iso kappale, osa törmäyksessä syntyneistä törmääjän ja Marsin sirpaleista on saavuttanut niin suuren nopeuden, että ovat kyenneet karkaamaan Marsin vetovoimakentästä. Tämän jälkeen sirpale on törmännyt Maahan meteoriittina. Tunnetuin Marsperäinen meteoriitti on ALH 84001.
==Mars-luotaimet==
Marsia on lähestytty miehittämättömin lennoin jo vuodesta 1960, mutta ensimmäinen onnistunut ohituslento tapahtui vasta 14. kesäkuuta 1965, kun amerikkalaisten Mariner 4-luotain pääsi onnistuneesti kohteeseensa 8 kuukauden lennon jälkeen.
Tämä luotain paljasti Marsin kraatterit. Marsiin lähetettiin 1960-luvun lopulla ohilentoluotaimet Mariner 6 ja 7. Ensimmäisen Marsin kartoituksen suoritti Mariner 9 vuonna 1971.
Vuonna 1976 tapahtui ensimmäisen onnistunut laskeutuminen Marsin pinnalle amerikkalaisella Viking-luotaimella; neuvostoliittolaiset luotaimet olivat yrittäneet samaa jo vuosia aikaisemmin. Marsiin on suunniteltu tehtävän miehitetty matka ja että aikanaan Marsia voitaisiin jopa maankaltaistaa, koska planeetalla on jäätynyttä vettä ja kaasukehääkin jonkin verran. Siihen tarvittaisiin mm. kaasukehän paineen nostamista, myrkyllisen hiilidioksidin poistamista sekä happi-typpi -seoksen lisäämistä esimerkiksi vapauttamalla niitä maaperästä ja jäästä.
Vuodenvaihteessa 2003–2004 peräti viiden avaruusluotaimen oli määrä saapua Marsiin. Suman syy oli se, että Maa ja Mars osuivat radoillaan lähes ihanteelliselle tasolle, jolloin luotainten lähettäminen oli edullista. Japanilainen ''Nozomi'' jäi jo matkalle. Sillä oli vaikeuksia lähdöstä alkaen, ja lopulta yhteys siihen menetettiin hiukan ennen sen pääsyä perille. ESAn ''Mars Express -luotain'' kuljetti mukanaan laskeutujan, joka oli nimetty ''Beagle 2:ksi'' Charles Darwinin laivan mukaan. Luotain asettui onnistuneesti napojen kautta kiertävälle radalleen, mutta Beagle 2:n kohtalo on toistaiseksi täysin tuntematon. NASA rakensi varmuuden vuoksi kaksi lähes identtistä laskeutujaa ''Spirit'', ja ''Opportunity'' (Suom. "Henki" ja "Mahdollisuus"). Ne osoittautuivat menestyksiksi, ja molemmat luotaimet ovat lähettäneet runsaasti kuvamateriaalia ja tutkimustietoa. Laskeutujat ovat toimineet huomattavasti pidempään kuin alun perin arvioitiin.
==Mars-lento==
NASA on pohtinut miehitettyä lentoa Marsiin jo 1950-luvulla, jolloin mm. Collier-lehti lobbasi avaruuslentojen puolesta monilla teemoilla. Mars-lennot olivat 1960-luvulla vaihtoehtona Apollo-ohjelmalle siltä varalta, että neuvostoliittolaiset olisivat ehtineet Kuuhun ennen amerikkalaisia. Mars-lennot olivat myös 1980-luvun lopulla osana Space Exploration Initiative (SEI) -hanketta ja vuodesta 2004 Moon to Mars-ohjelmassa. Kuten 1980-luvun lopun suunnitelmassa miehitetty Mars-lento toteutunee aikaisintaan vuonna 2030.
Neuvostoliitto osoitti 1980-luvulla suurta kiinnostusta Marsia kohtaa (esim. Phobos-luotaimet, Mars-96), ja nykyisin venäläiset ovat väittäneet pystyvänsä toteuttamaan miehitetyn lennon Marsiin huomattavasti halvemmalla kuin NASA.
Euroopan avaruusjärjestö on aloittanut Aurora-nimisen ohjelman jokä tähtää miehitettyyn lentoon Marsiin.
==Aiheesta muualla==
{{commons|Mars|Mars}}
*[http://mars.jpl.nasa.gov/ NASAn Mars-tutkimuksen pääsivu]
*[http://cmex-www.arc.nasa.gov/CMEX/index.html CMEX Nasa]
*[http://www.google.com/mars/ Google Mars]
*[http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/mars.htm Ari-Matti Harrin esitelmä Marsista]
*[http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/TSiili.htm Tero Siilen esitelmä Marsista]
| |||