Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Mars” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 155:
Tämä luotain paljasti Marsin kraatterit. Marsiin lähetettiin 1960-luvun lopulla ohilentoluotaimet Mariner 6 ja 7. Ensimmäisen Marsin kartoituksen suoritti Mariner 9 vuonna 1971.
 
Vuonna 1976 tapahtui ensimmäisen onnistunut laskeutuminen Marsin pinnalle amerikkalaisella Viking-luotaimella; neuvostoliittolaiset luotaimet olivat yrittäneet samaa jo vuosia aikaisemmin. Marsiin on suunniteltu tehtävän miehitetty matka ja että aikanaan Marsia voitaisiin jopa maankaltaistaa, koska planeetalla on jäätynyttä vettä ja kaasukehääkin jonkin verran. Siihen tarvittaisiin mm. kaasukehän paineen nostamista, myrkyllisen hiilidioksidin poistamista sekä happi-typpi -seoksen lisäämistä esimerkiksi vapauttamalla niitä maaperästä ja jäästä.
 
Vuodenvaihteessa 2003–2004 peräti viiden avaruusluotaimen oli määrä saapua Marsiin. Suman syy oli se, että Maa ja Mars osuivat radoillaan lähes ihanteelliselle tasolle, jolloin luotainten lähettäminen oli edullista. Japanilainen ''Nozomi'' jäi jo matkalle. Sillä oli vaikeuksia lähdöstä alkaen, ja lopulta yhteys siihen menetettiin hiukan ennen sen pääsyä perille. ESAn ''Mars Express -luotain'' kuljetti mukanaan laskeutujan, joka oli nimetty ''Beagle 2:ksi'' Charles Darwinin laivan mukaan. Luotain asettui onnistuneesti napojen kautta kiertävälle radalleen, mutta Beagle 2:n kohtalo on toistaiseksi täysin tuntematon. NASA rakensi varmuuden vuoksi kaksi lähes identtistä laskeutujaa ''Spirit'', ja ''Opportunity'' (Suomsuom. "Henki" ja "Mahdollisuus"). Ne osoittautuivat menestyksiksi, ja molemmat luotaimet ovat lähettäneet runsaasti kuvamateriaalia ja tutkimustietoa. Laskeutujat ovat toimineet huomattavasti pidempään kuin alun perin arvioitiin.
 
==Mars-lento==