Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Kuu” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
2 kuvaa |
Luettelo Kuun piinaan muodoista osittain valmis |
||
Rivi 44:
Nykyisin Kuu on noin 384 000 kilometrin päässä Maasta ja mittausten mukaan se loittonee joka vuosi noin 3,2 cm. Nuoruudessaan Kuu oli paljon lähempänä Maata kuin nykyisin. Pieni osa Maan pyörimisliikkeestä siirtyy vetovoimavaikutuksesta Kuun rataan, minkä seurauksena kiertolainen on vuosi vuodelta kauempana emoplaneetastaan. Mitä kauemmas Kuun rata karkaa, sitä heikommaksi vuorovesi-ilmiö käy Maan pinnalla. Toistaiseksi Kuu on kuitenkin niin lähellä kiertämäänsä planeettaa, että menee vielä pitkään ennen kuin sen loittoneminen alkaa vaikuttaa merkittävästi olosuhteisiin Maassa.
==Luettelo Kuun pinnanmuodoista==
Kuun nimistö on pääosin perua muutaman sadan vuoden takaa, 1600-luvulla tummia alueita alettiin kutsua meriksi ja meret nimettiin pääosin ilmaston termien ja mielialojen mukaan. Mare Orientale, Itämeri, sijaitsee nimensä mukaisesti Kuun idässä. Tämän päätti Kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU. Luonnollisesti kääntöpuolen meret saivat nimensä vasta kun se ensimmäistä kertaa Luna 3:n avulla valokuvattiin, joten nimistö on sen mukaista: Mare Moscoviense, Mare Ingenii ja Mare Cognitum (Ranger 7:n kuvaama). Vuoristot nimesi Hevelius Maan vastaavien mukaan. Kraaterit on nimetty kuuluisien filosofien, luonnontieteilijöiden ja tutkimusmatkalijoiden mukaan. Suomalaisista nimensä Kuun pintaan ovat saaneet Anders Lexell ja Yrjö Väisälä.
Nykyään vain IAU saa nimetä taivaankappaleita.
===Nimistösäännöt===
* Olemassaolevia nimiä ei muuteta.
* Uskonnollisia, sotilaallisia tai poliittisia johtajia ei hyväksytä nimistöön.
* Nimet kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, siinä muodossa missä ehdottava valtio ne ehdottaa.
* Kraaterit, kallioniemet ja yksittäiset vuorenhuiput nimetään jo kuolleen tähtitieteilijän tai muun merkittävän tiedemiehen/naisen mukaan.
* Vuorijonot saavat nimensä Maan vuorijonojen mukaan etulitteenä Mons (mon. Montes) ja laajat tummat alueet saavat nimensä mielialojen mukaan ja etuliitteksi ne saavat Mare, Palus, Oceanus, Lacus tai Sinus.
* Laaksot ja halkemat nimetään lähimmän kraaterin mukaan joka yhdistetään Riman tai Valliksen kanssa.
* Harjut, vuorenseinämät ja vastaavat saavat nimen Dorsa tai Rupes. Kraateriketjut ovat Catenoita.
* Lisäksi käytetään seuraavia: ryppyharjuille Dorsae, rilleille Rimae ja Doomi pienille tulivuorta muistuttaville kukkuloille.
| |||