Ero sivun ”Säveltäminen/Säveltäminen sinfoniaorkesterille” versioiden välillä

p
Käyttäjän Erkki Linden (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Tigru tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
p (Käyttäjän Erkki Linden (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Tigru tekemään versioon.)
== Esipuhe ==
SINFONIAN SÄVELLYSOPAS ITSEOPISKELIJALLE
 
Tämän wikikirjan kirjoittaminen alkoi koska ensimmäisellä kirjoittajalla oli kokemusta säveltämisestä sinfoniaorkesterille. Toinen kirjan tekemiseen johtanut seikka oli, että kirjan ensimmäisen kirjoittajan päässä alkoi pyöriä asia: miten oppia säveltämään sifoniaorkesterille ilman tai lähes ilman koulutusta.
 
Siitä ideasta on kirjoitettu tämä opas.
 
Kirjan ensimmäinen kirjoittaja aloitti säveltämisen ja musiikin teorian opiskelun 57 vuoden ikäisenä kotona, pääasiassa lainaston kirjoja lukien.
Esipuhe
 
5 vuoden opiskelun ja sävellysharjoittelun jälkeen, hän sai valmiiksi ensimmäisen sinfoniansa.
Idea tämän sävellysoppaan kirjoittamisesta tuli oman sinfonian sävellystyön jälkeen.
Kun olin saanut työn valmiiksi, alkoi päässä pyöriä jatkuvasti kysymys, miten oli mahdollista säveltää sinfonia, ilman musiikkikoulutusta ja ammattilaisen ohjausta.
Vastausta oli vaikea hahmottaa pelkästään ajattelemalla ja päätin selventää sitä, kirjoittamalla tämä opas.
Aloitin säveltämisen ja musiikin teorian opiskelun 57 vuoden ikäisenä kotona, pääasiassa lainaston kirjoja lukien.
5 vuoden opiskelun ja sävellysharjoittelun jälkeen, sain valmiiksi ensimmäisen sinfoniani.
Sinfonia on 4-osanen, kesto 50 min.
Vaikka työkokemukseni oli aivan muulta kuin musiikin alalta, (teollisuuden) niin samat säännöt pätivät myös sävellystyössä:
 
Sinfonia on 4-osanen, kesto 50 min. Sinfonian voit kuunnella [http://www.elisanet.fi/erkki.linden täällä]
- opi niiltä jotka ovat jo oppineet
- anna arvo jo menestyneille
 
Vaikka ensimmäissen kirjoittajan työkokemues oli aivan muulta kuin musiikin alalta, (teollisuuden) niin samat säännöt pätivät myös sävellystyössä:
- mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla
 
* opi niiltä jotka ovat jo oppineet
- selvitä mistä hyvä muodostuu
* anna arvo jo menestyneille
* mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla
* selvitä mistä hyvä muodostuu
 
No, sainhän sai sinfonian tehtyä, mutta ei se aivan näin yksinkertaista ollut.
 
Tällä sävellysoppaalla on tarkoitus selvittää aloittelevan-, itse opiskelevan säveltäjän problematiikkaa niissä monissa kysymyksissä, joihin aloittelija törmää, kun aloittaa sinfonian sävellyksen ilman ammattilaisen ohjausta.
Opas ei anna kuitenkaan tarkkoja ohjeita kaikkiin kysymyksiin, säveltäjän on pystyttävä hyvin luovaan ja itsekriittiseen työskentelyyn. Oppaan ohjeet on ymmärrettävä vain esimerkeiksi ja loppu on omasta aktiivisuudesta, musiikin teorian hallitsemisesta ja kekseliäisyydestä kiinni.
Opas käsittelee kuitenkin hyvin laajasti tekijöitä, joista sinfonia rakentuu.
 
Opas ei anna kuitenkaan tarkkoja ohjeita kaikkiin kysymyksiin, säveltäjän on pystyttävä hyvin luovaan ja itsekriittiseen työskentelyyn. Oppaan ohjeet on ymmärrettävä vain esimerkeiksi ja loppu on omasta aktiivisuudesta, musiikin teorian hallitsemisesta ja kekseliäisyydestä kiinni. Opas käsittelee kuitenkin hyvin laajasti tekijöitä, joista sinfonia rakentuu.
Jyväskylä 27.1.2006
 
== Johdanto ==
Erkki Linden
 
 
SÄVELLYSOPAS
 
Oletuksena; musiikin teorian oppikirjat on luettu ja ainakin 10 erilaista ”biisiä” sävelletty, seuraavaksi halu säveltää sinfonian.
 
=== Käsiteltävät aiheet ===
KÄSITELTÄVÄT AIHEET
 
1.# Millainen on sinfonia, mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa, millainen sinfonia kannattaa säveltää, millaisen sinfonian pystyn säveltämään, mikä on kohderyhmä
# Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko
# Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso
2. Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko
# Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)
# Soinnutus, soitinnus, orkestrointi
# Partituuri, nuotitus
# Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden, ainutlaatuisen ja omaperäisen sinfonian
 
Aika laajoja kysymyksiä, mutta nämä olivat vaikeimmin ratkaistavia asioita omalla kohdallani. Ongelma oli nimeen omaan siinä, kun keskustelijoita tai asiantuntijoita ei oikein ollut käytettävissä. Myöskään oppikirjoista en mielestäni saanut tyhjentävää vastausta, tai ainakin olisin tarvinnut jonkinasteista henkilökohtaista ohjausta.
3. Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso
4. Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)
 
Miksi juuri sinfonia esimerkkinä, siksi koska suurin osa sinfonian aineksista löytyy myös muista musiikkilajeista.
5. Soinnutus, soitinnus, orkestrointi
 
6. Partituuri, nuotitus
 
7. Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden, ainutlaatuisen ja omaperäisen sinfonian
Aika laajoja kysymyksiä, mutta nämä olivat vaikeimmin ratkaistavia asioita omalla kohdallani.
Ongelma oli nimeen omaan siinä, kun keskustelijoita tai asiantuntijoita ei oikein ollut käytettävissä.
Myöskään oppikirjoista en mielestäni saanut tyhjentävää vastausta, tai ainakin olisin tarvinnut jonkinasteista henkilökohtaista ohjausta.
Miksi juuri sinfonia esimerkkinä, siksi koska suurin osa sinfonian aineksista löytyy myös muista musiikkilajeista.
Keinot ovat moninaiset, paras tapa oppia on oppia niiltä jotka ovat jo onnistuneet ja niitä esimerkkejä löytyy kirjastoista runsaasti suurten säveltäjien partituureista.
Varsinaisia oppikirjoja löytyy vain Jorma Kontusen Musiikin kieli 1 ja 2, Harmonia 1 kenraalibasso sekä Soitinopas, lisäksi eri soittimille tarkoitetut oppikirjat.
 
Varsinaisia oppikirjoja löytyy vain Jorma Kontusen:
1. Millainen on sinfonia, mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa, millainen sinfonia kannattaa säveltää, millaisen sinfonian pystyn säveltämään, mikä on kohderyhmä
 
* Musiikin kieli 1 ja 2
MILLAINEN ON SINFONIA
* Harmonia 1
* Kenraalibasso sekä Soitinopas, lisäksi eri soittimille tarkoitetut oppikirjat.
 
== Mikä on sinfonia? ==
Tietosanakirja mainitsee ”sinfonia tarkoittaa soivaa”.
Oppikirja kertoo:
 
=== Millainen on sinfonia? ===
- että sonaatin tavoin ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen. Se saattaa alkaa erillisellä hitaalla johdannolla
 
Tietosanakirja mainitsee ”sinfonia tarkoittaa soivaa”. Oppikirja kertoo:
- toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen
 
* että sonaatin tavoin ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen. Se saattaa alkaa erillisellä hitaalla johdannolla
- kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen
* toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen
 
* kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen
- viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen
* viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen
 
Tämähän on kuitenkin vain karkea musiikkitieteilijöiden luoma ja klassismin aikakauden musiikkiin pohjautuva yleistys.
 
Kun kysyn ammattimaisilta jo sinfonian säveltäneiltä en saa kovinkaan paljon vastauksia:
 
-* se voi olla periaatteessa mikä tahansa, kunhan ei ole iskelmä
* kun taas toisen mielestä sinfonia on aika tarkkaan rajattu, miten, ei tulekaan enää vastausta
* sinfonia tapa ajatella (säveltää?) musiikkia sinfoniaorkesterille
 
=== Mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa? ===
- kun taas toisen mielestä sinfonia on aika tarkkaan rajattu, miten, ei tulekaan enää vastausta
 
- sinfonia tapa ajatella (säveltää?) musiikkia sinfoniaorkesterille
 
MIKÄ TEKEE / EI TEE SÄVELLYKSESTÄ SINFONIAA
 
Siinäpä vasta kysymys, kysymys johon en ole löytänyt mistään vastausta, olen joutunut itse päättelemään vastauksen.
Kun keskustelupalstalla todettiin, ”eri kausien tyylisiä sinfonioita on jo sävelletty hukuttava määrä”, lausuma selitti samalla, miksi sinfoniasta ei ole tarkkaa määritelmää:
 
Kun keskustelupalstalla todettiin, ”eri kausien tyylisiä sinfonioita on jo sävelletty hukuttava määrä”, lausuma selitti samalla, miksi sinfoniasta ei ole tarkkaa määritelmää:
- uudelta sinfoniasävellykseltä odotetaan todella uutta tyyliä
 
* uudelta sinfoniasävellykseltä odotetaan todella uutta tyyliä
- mutta mikä se tyyli voi olla ja kuinka selittä jos kaikki on jo tehty ja seuraavaksi odotetaan jotain jota ei ole vielä keksitty
* mutta mikä se tyyli voi olla ja kuinka selittä jos kaikki on jo tehty ja seuraavaksi odotetaan jotain jota ei ole vielä keksitty
 
VASTAUKSENI ON, voit säveltää sinfonian lähes miten tahansa kunhan toiset, lähinnä ammattilaiset, hyväksyvät sen sinfoniaksi.
 
Sinfonia sävelletään yleensä suurelle sinfoniaorkesterille. Orkesterissa työskentelee korkeatasoisia huippuammattilaisia, useasti myös kansainvälisesti kokeneita ja arvostettuja. Orkesteri soitta etupäässä maailman parhaita sävellyksiä.
 
Uuden sinfonian täytyy pärjätä tässä sarjassa, sisältää riittävästi uutta ja olla korkeatasoinen.
 
Sinfonia ei voi olla kuitenkaan edellä mainittu iskelmä eikä pelkkä melodia soinnutettuna, tai muuten musiikillisesti köyhä, missä orkesteri ei pääse oikeuksiinsa. Ei voida myöskään ajatella, että orkestereille kelpaisi toisten sävellysten kopio.
Mutta toisaalta, vaikka sävellät miten hyvän sinfonian tahansa, voi käydä kuten Sibeliuksella aikoinaan, ulkomaalaiset musiikkiarvostelijat, lähinnä säveltäjät, sanoivat Sibeliuksen sinfonioiden kuvaavan vain osaamattomuutta, mutta millainen onkaan arvosana niistä tänään - maailman parhaita.
 
Ei voida myöskään ajatella, että orkestereille kelpaisi toisten sävellysten kopio.
MILLAINEN SINFONIA KANNATTAA SÄVELTÄÄ
 
Mutta toisaalta, vaikka sävellät miten hyvän sinfonian tahansa, voi käydä kuten Sibeliuksella aikoinaan, ulkomaalaiset musiikkiarvostelijat, lähinnä säveltäjät, sanoivat Sibeliuksen sinfonioiden kuvaavan vain osaamattomuutta, mutta millainen onkaan arvosana niistä tänään - maailman parhaita.
 
=== Millainen sinfonia kannattaa säveltää? ===
 
Luonnollisesti sellaisen mikä tuntuu itsestä sopivammalta.
 
Se ei ole kuitenkaan itsestään selvä millaisella tulee olemaan menestymismahdollisuuksia.
 
Voi säveltää kuitenkin vaikka jollain perinteisellä tyylillä, mikäli siinä on riittävästi myös jotain uutta annettavaa.
 
Kun päämääräksi asetetaan vähintäänkin esityskelpoisuus ollaan jo pitkällä.
 
Tarvitaan kuitenkin paljon opiskelua, sekä toisten- jo menestyneiden sävellysten tuntemusta, ennen kun voi tietää millainen sävellys tulee menestymään.
 
=== Millaisen sinfonian pystyn säveltämään? ===
MILLAISEN SINFONIAN PYSTYN SÄVELTÄMÄÄN
 
Ellet opi ensin ymmärtämään mitä sinfonian säveltäminen vaatii, et pysty säveltämään minkäänlaista.
 
Ei riitä, että teoriat on opittu ja toisten sävellykset tutkittu, tarvitaan lisäksi keinoja joilla sävellystyötä voidaan hallita koko sen ajan, mikä siihen tulee kulumaan.
Lyhyenkin sinfonian säveltämiseen menee ammattilaiselta 3 kk, entä aloittelijalta, luultavasti 1v.
Siinä ajassa alkuperäinen suunnitelma muuttuu vähän väliä, eikä loppua ole näkyvissä.
Nämä ongelmat voi välttää vain huolellisella etukäteissuunnittelulla.
Mutta miten suunnitella sinfonia etukäteen ellei ole aikaisemmin säveltänyt puhumattakaan suunnitellut.
 
Lyhyenkin sinfonian säveltämiseen menee ammattilaiselta 3 kk, entä aloittelijalta, luultavasti 1v. Siinä ajassa alkuperäinen suunnitelma muuttuu vähän väliä, eikä loppua ole näkyvissä.
Itse menettelin seuraavasti:
 
Nämä ongelmat voi välttää vain huolellisella etukäteissuunnittelulla. Mutta miten suunnitella sinfonia etukäteen ellei ole aikaisemmin säveltänyt puhumattakaan suunnitellut.
- oivalsin, että ihmisen elämä on sopiva aihe sinfoniaksi
 
Itse menettelin seuraavasti:
- laadin itselleni suunnitteluohjeen ja kirjoitin paperille sanamuotoisen suunnitelman
 
* oivalsin, että ihmisen elämä on sopiva aihe sinfoniaksi
- päätin säveltää 4-osasen sinfonian ihmisen elämänkaaresta; syntymä, lapsuus-nuoruus, aikuisuus, vanhuus
* laadin itselleni suunnitteluohjeen ja kirjoitin paperille sanamuotoisen suunnitelman
 
* päätin säveltää 4-osasen sinfonian ihmisen elämänkaaresta; syntymä, lapsuus-nuoruus, aikuisuus, vanhuus
- etsin musiikilliset keinot suunnitelman toteuttamiseksi ja aloin säveltämään
* etsin musiikilliset keinot suunnitelman toteuttamiseksi ja aloin säveltämään
 
-* hyvin pian huomasin, en osaa toteuttaa suunnitelmaani ja jo sävelletty osa ei enää miellytä
* siitä alkoi loputtomalta tuntuva uudelleenopiskelu-, sävellys-, korjaus-, opiskelutyö
- siitä alkoi loputtomalta tuntuva uudelleenopiskelu-, sävellys-, korjaus-, opiskelutyö
 
Vähin erin säveltäminen muuttui rutinoidummaksi, mutta siinä oli todella kova työ, muistikin alkoi pettää ja sokeus omaa työtä kohti kasvoi aina vaan, mitä enemmän aikaa kului.
 
Välillä oli pakko ottaa etäisyyttä siihen ja lopettaa kokonaan joksikin aikaa.
 
Mutta kun sävellystyötä on tehnyt jo useita kuukausia, se jää soimaan mielessä eikä sitä voi lopettaa.
 
Loppujen lopuksi oma sinfoniani tuli valmiiksi vain hyvän etukäteissuunnittelun johdosta.
 
Tarvitaan todella paljon kärsivällisyyttä myös läheisiltä. Kun säveltäjä kulkee omissa mietteissään vuodenkin ajan, ei kuule, eikä paljon näekään, mitä ympärillä tapahtuu.
 
=== Mikä on kohderyhmä? ===
MIKÄ ON KOHDERYHMÄ
 
Sinfonia voidaan ajatella tuotteeksi, jolla on tietty kohderyhmä, joille se on tarkoitettu.
 
Kohderyhmiä on tavallaan useita:
- ensiksi, mikäli olet aloitteleva säveltäjä, sävellys on hyväksytettävä jollain ammattilaisella.
- seuraavaksi sinfoniaorkesterilla (intendentti, ylikapellimestari, taiteellinen johtaja).
- sitten tulee konserttiyleisö (aktiiviset musiikinharrastajat, musiikinopiskelijat, tavalliset satunnaiset matkailijat).
 
* ensiksi, mikäli olet aloitteleva säveltäjä, sävellys on hyväksytettävä jollain ammattilaisella
- ja lopuksi konsertin arvostelijat (lehtiarvostelu, ammattilaiset, orkesteri).
* seuraavaksi sinfoniaorkesterilla (intendentti, ylikapellimestari, taiteellinen johtaja)
* sitten tulee konserttiyleisö (aktiiviset musiikinharrastajat, musiikinopiskelijat, tavalliset satunnaiset matkailijat
* ja lopuksi konsertin arvostelijat (lehtiarvostelu, ammattilaiset, orkesteri).
 
Vaikka kohderyhmät ovat mitä vaativampia, ITSEOPISKELIJA VOI AIVAN HYVIN SÄVELTÄÄ SINFONIAN.
ITSEOPISKELIJA VOI AIVAN HYVIN SÄVELTÄÄ SINFONIAN.
 
Sillä enpä olisi muuten oppinut sinfonian- tai minkään muunkaan sävellyksen säveltämistä, ainakaan tällä tasolla ja näin ymmärtäen.
 
== Suunnittelu ==
2. Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko
 
=== Miksi suunnitella sinfonia? Millainen? ===
MIKSI SUUNNITELLA SINFONIA / MILLAINEN
 
Sinfonia on tarkoitettu suurelle orkesterille konsertissa esitettäväksi sävellykseksi.
 
Sinfonia on tarkoitettu suurelle orkesterille konsertissa esitettäväksi sävellykseksi.
Sinfonian esitysaika on tavallisesti 20 – 60 min.
 
Sinfonialla säveltäjä haluaa ilmaista musiikillisin keinoin fyysisiä, psyykkisiä tai abstrakteja tapahtumia tai tunnelmia/tunteita, pelkän tietyn tunnelman luominenkin voisi olla säveltäjän päämääränä.
 
Tähän tarkoitukseen sinfonia soitinmusiikkina sopii mainiosti, ovathan sinfoniaorkesteri ja sen soittimet, mitä parhaita tunnelman luojia, taitavien soittajien, sekä kapellimestarin käsissä.
 
=== Miten suunnitella? Mitä suunnitelluun tarvitaan? ===
MITEN SUUNNITELLA / MITÄ SUUNNITTELUUN TARVITAAN
 
Sävellystavat voidaan karkeasti ottaen luokitella kolmeen erilaiseen ryhmään:
 
1.# Säveltäminen alkaa heti, kun siihen on keksitty sopiva idea, alku, motiivi tai teema. Työ jatkuu sävellyksen etenemisen määräämällä, tai osoittamalla tavalla. Etenemistä ideoidaan samalla kun sävellystyö etenee. Tämä tapa sopii lyhyille sävellyksille.
# Säveltäjä hahmottelee ensin mielessään koko sävellyksen alusta loppuun, niin hyvin kuin se on mahdollista ja aloittaa vasta tämän jälkeen varsinaisen sävellystyön. Menetelmä sopii kokeneille säveltäjille enintään 20 minuutin pituisilla sävellyksillä?
# Sävellys ideoidaan ja suunnitellaan paperilla sanallisesti, mahdollisimman tarkkaan. Sävellystyö seuraa suunnitelmaa koko sävellyksen ajan mahdollisine muutoksineen. Tarkan suunnittelun ansiosta on mahdollista säveltää halutun muotoinen ja sisältöinen sävellys, esim. tilaustyönä. Paperille suunniteltuna on mahdollista ideoida hyvinkin monimutkaisia ja aivan uusia muotoja sekä tekniikoita / rakennelmia. Sävellyksen pituus ei aseta rajoituksia.
 
Huom! Kaikissa ryhmissä, sekä ideointi että suunnittelu tapahtuu jonkun soittimen kanssa.
2. Säveltäjä hahmottelee ensin mielessään koko sävellyksen alusta loppuun, niin hyvin kuin se on mahdollista ja aloittaa vasta tämän jälkeen varsinaisen sävellystyön. Menetelmä sopii kokeneille säveltäjille enintään 20 minuutin pituisilla sävellyksillä?
 
Sinfonian laajuudesta johtuen, kokonaista sinfoniaa sävellyksenä ei voi kerralla miettiä ja sisäistää selväksi suunnitelmaksi, puhumattakaan, että kaikki sävelet, soinnutukset, osat jaksotuksineen, orkestrointi sekä lukemattomat muut tekijät kirkastuisivat mielessä ja pysyisivät siellä, myös koko säveltämisen ajanjakson- jopa vuosia.
3. Sävellys ideoidaan ja suunnitellaan paperilla sanallisesti, mahdollisimman tarkkaan. Sävellystyö seuraa suunnitelmaa koko sävellyksen ajan mahdollisine muutoksineen. Tarkan suunnittelun ansiosta on mahdollista säveltää halutun muotoinen ja sisältöinen sävellys, esim. tilaustyönä. Paperille suunniteltuna on mahdollista ideoida hyvinkin monimutkaisia ja aivan uusia muotoja sekä tekniikoita / rakennelmia. Sävellyksen pituus ei aseta rajoituksia.
 
Tarvitaan siis menetelmä, millä sävellystyö voidaan suunnitella. Sävellystyön suunnittelun onnistumisen lähtökohtana on musiikin kielen hallitseminen.
Huom! kaikissa ryhmissä, sekä ideointi että suunnittelu tapahtuu jonkun soittimen kanssa.
 
Kielen oppii musiikinteorian oppikirjoista. Suunnittelu on suoritettava tietyissä vaiheissa, suunnitelman pitäisi ohjata säveltämistä, eikä päinvastoin niin, että sävellys alkaa elämään ja kulkemaan omaa hallitsematonta rataansa (ajopuuteoria).
 
Suunnittelun vaiheet:
Sinfonian laajuudesta johtuen, kokonaista sinfoniaa sävellyksenä ei voi kerralla miettiä ja sisäistää selväksi suunnitelmaksi, puhumattakaan, että kaikki sävelet, soinnutukset, osat jaksotuksineen, orkestrointi sekä lukemattomat muut tekijät kirkastuisivat mielessä ja pysyisivät siellä, myös koko säveltämisen ajanjakson- jopa vuosia.
 
==== Ideointivaihe ====
Tarvitaan siis menetelmä, millä sävellystyö voidaan suunnitella.
Sävellystyön suunnittelun onnistumisen lähtökohtana on musiikin kielen hallitseminen. Kielen oppii musiikinteorian oppikirjoista.
Suunnittelu on suoritettava tietyissä vaiheissa, suunnitelman pitäisi ohjata säveltämistä, eikä päinvastoin niin, että sävellys alkaa elämään ja kulkemaan omaa hallitsematonta rataansa (ajopuuteoria).
 
tämä on kaiken lähtökohta sävellystä aloitettaessa, pitäähän säveltäjällä olla jokin idea mihin sävellys perustuu. Ideaa voi kehitellä pelkän ajatuksen voimalla. Idea kehittyy pikkuhiljaa tai sitten yhtäkkiä, sängyssä aamulla, jossain erikoisessa tilanteessa, missä tahansa:
Suunnittelun vaiheet:
 
* idean voi vapaasti kehitellä vaikka hyttysen lennosta, mikäli osaa
a) ideointivaihe;
* parempiakin ideoita toki löytyy, kuten esim. formulakilpailu, sota, myrsky, hautajaiset, krapula ja niin edelleen, tärkeintä kuitenkin, että aihe on säveltäjää kiinnostava ja tuttu ja että säveltäjä löytää siitä riittävästi sävellyksessä tarvittavia aineksia, tapahtumia tai tekijöitä
tämä on kaiken lähtökohta sävellystä aloitettaessa, pitäähän säveltäjällä olla jokin idea mihin sävellys perustuu. Ideaa voi kehitellä pelkän ajatuksen voimalla. Idea kehittyy pikkuhiljaa tai sitten yhtäkkiä, sängyssä aamulla, jossain erikoisessa tilanteessa, missä tahansa:
* idea on myös se, kun sävelletään ilman mitään kiinnekohtaa, pelkästään mielikuvia luoden
 
Ennen kuin idean voi hyväksyä jatkokehittelyyn siihen on keksittävä paljon erilaisia musiikillisia tulkintamahdollisuuksia
- idean voi vapaasti kehitellä vaikka hyttysen lennosta, mikäli osaa
 
==== Tavoitteiden asetteluvaihe ====
- parempiakin ideoita toki löytyy, kuten esim. formulakilpailu, sota, myrsky, hautajaiset, krapula ja niin edelleen, tärkeintä kuitenkin, että aihe on säveltäjää kiinnostava ja tuttu ja että säveltäjä löytää siitä riittävästi sävellyksessä tarvittavia aineksia, tapahtumia tai tekijöitä
 
Tässä määritellään jo tarkemmin millaisia tilanteita, tapahtumia tai tunnelmia aiotaan sävellyksessä musiikin keinoin käsitellä. Esimerkiksi meriaiheisessa sävellyksessä voisi olla neljä osaa,
- idea on myös se, kun sävelletään ilman mitään kiinnekohtaa, pelkästään mielikuvia luoden
 
* I = kaunis meri-idylli
Ennen kuin idean voi hyväksyä jatkokehittelyyn siihen on keksittävä paljon erilaisia musiikillisia tulkintamahdollisuuksia
* II = myrsky
* III = haaksirikko
b) tavoitteiden asetteluvaihe
* IV = pelastuminen
Tässä määritellään jo tarkemmin millaisia tilanteita, tapahtumia tai tunnelmia aiotaan sävellyksessä musiikin keinoin käsitellä.
Esimerkiksi meriaiheisessa sävellyksessä voisi olla neljä osaa, I = kaunis meri-idylli, II = myrsky, III = haaksirikko, IV = pelastuminen
 
c)==== keinojenKeinojen suunnitteluvaihe ====
Siinä suunnitellaan millaisin keinoin tavoitteet voi toteuttaa.
Tässä vaiheessa tarvitaan jo muistiinpanoja, sillä keinot ovat mitä moninaisemmat, riittää kuitenkin esimerkiksi pelkkä maininta;
 
Keinojen suunnitteluvaiheessa suunnitellaan millaisin keinoin tavoitteet voi toteuttaa.
- I-osa on sonaattimuotoinen, siinä kuvataan kaunista meri-idylliä, osa on kaksitaitteinen joista ensimmäinen adagio/dolce ja toinen andante/forte. I-osan tarkoituksena on luoda turvallinen, mutta kuitenkin hieman arvoituksellinen tunnelma. Soinnutus tonaali- voittoinen
 
Tässä vaiheessa tarvitaan jo muistiinpanoja, sillä keinot ovat mitä moninaisemmat, riittää kuitenkin esimerkiksi pelkkä maininta;
- II-osa myrsky, on kolmitaitteinen forte - forte fortissimo, osa alkaa heti allegrossa raivokkaasti (furioso), motiivit ja teemat kehittyvä voimakkaasti, taitteet tuovat vaihtuessaan useita, vahvoja modulaatioita. Soinnutus modaalivoittoinen
 
* I-osa on sonaattimuotoinen, siinä kuvataan kaunista meri-idylliä, osa on kaksitaitteinen joista ensimmäinen adagio/dolce ja toinen andante/forte. I-osan tarkoituksena on luoda turvallinen, mutta kuitenkin hieman arvoituksellinen tunnelma. Soinnutus tonaali- voittoinen
- III-osa voisi sitten olla modernimpaa tyyliä, ehkäpä vaikka ad libitum (vapaasti mielen mukaan), tämän osan säveltäjä voisi säveltää impulsiivisesti hetken mielentilan mukaan, ainoa ennalta tehty tavoite olisi tällöin kauhu. Soinnutus noudattaa pitkälle sävellajitonta linjaa
* II-osa myrsky, on kolmitaitteinen forte - forte fortissimo, osa alkaa heti allegrossa raivokkaasti (furioso), motiivit ja teemat kehittyvä voimakkaasti, taitteet tuovat vaihtuessaan useita, vahvoja modulaatioita. Soinnutus modaalivoittoinen
* III-osa voisi sitten olla modernimpaa tyyliä, ehkäpä vaikka ad libitum (vapaasti mielen mukaan), tämän osan säveltäjä voisi säveltää impulsiivisesti hetken mielentilan mukaan, ainoa ennalta tehty tavoite olisi tällöin kauhu. Soinnutus noudattaa pitkälle sävellajitonta linjaa
* IV-osa on viisitaitteinen rondo, tässä osassa on tarkka määritelmä osien rakenteesta sekä niiden järjestyksestä, rakenne kuvataan kirjaimin ABACA, (kirjaimien tarkoitus selviää musiikin teorian oppikirjoista). Rondo-nimi selittää myös säveltäjälle millaisesta sävellysmuodosta on kysymys.
 
Osan musiikillisena tavoitteena on kuvata tunnelmia haaksirikosta pelastumisen jälkeen.
- IV-osa on viisitaitteinen rondo, tässä osassa on tarkka määritelmä osien rakenteesta sekä niiden järjestyksestä, rakenne kuvataan kirjaimin ABACA, (kirjaimien tarkoitus selviää musiikin teorian oppikirjoista). Rondo-nimi selittää myös säveltäjälle millaisesta sävellysmuodosta on kysymys. Osan musiikillisena tavoitteena on kuvata tunnelmia haaksirikosta pelastumisen jälkeen. Millaiset ovat osa IV:n keinot ja kuinka ne tuodaan sävellyksessä esille, on vaikea suunnitteluvaiheessa tietää. Keinoihin vaikuttaa suuresti se millaisia I-III:sta tulee ja mitä musiikillisia aineksia ne sisältävät Viimeisessä osassa tulisi käsitellä I-III osien motiiveja ja teemoja, näin käsiteltynä sävellys tavallaan selittää kaikki aikaisemmat osat, purkaa sinne jääneet jännitykset ja ennen kaikkea tekee ymmärrettäväksi, ehkä hyvinkin vaikean ja epäselvän tekstuurin mitä säveltäjä on tarkoituksellisesti käyttänyt.
 
Millaiset ovat osa IV:n keinot ja kuinka ne tuodaan sävellyksessä esille, on vaikea suunnitteluvaiheessa tietää.
Keinovalikoimiin kannattaa kirjata myös, mitä soittimia / yhdistelmiä voisi käyttää tietyn tunnelman luomiseksi. Samoin tunnelmatavoitteita on hyvä yksilöidä tarkemmin ja lisätä niitä suunnitelmaan sitä mukaan, kun niitä tulee mieleen. Myös yksilöidyt sointukulut voi kirjoittaa muistiin, mikäli se on tarpeellista.
 
Keinoihin vaikuttaa suuresti se millaisia I-III:sta tulee ja mitä musiikillisia aineksia ne sisältävät.
 
Viimeisessä osassa tulisi käsitellä I-III osien motiiveja ja teemoja, näin käsiteltynä sävellys tavallaan selittää kaikki aikaisemmat osat, purkaa sinne jääneet jännitykset ja ennen kaikkea tekee ymmärrettäväksi, ehkä hyvinkin vaikean ja epäselvän tekstuurin mitä säveltäjä on tarkoituksellisesti käyttänyt.
Suunnitelman toteuttaminen / sävellystyön aloittaminen
 
Keinovalikoimiin kannattaa kirjata myös, mitä soittimia / yhdistelmiä voisi käyttää tietyn tunnelman luomiseksi.
 
Samoin tunnelmatavoitteita on hyvä yksilöidä tarkemmin ja lisätä niitä suunnitelmaan sitä mukaan, kun niitä tulee mieleen.
 
Myös yksilöidyt sointukulut voi kirjoittaa muistiin, mikäli se on tarpeellista.
 
=== Suunnitelman toteuttaminen / sävellystyön aloittaminen ===
 
Olemme nyt suunnitelleet sävellyksen puitteet. Puitteet olisi opeteltava ulkoa niin hyvin, että kun säveltäminen alkaa puitteita ei tarvitse enää erikseen miettiä, ne ovat vaan koko ajan taustalla, ohjaamassa sävellyksen kulkua ja etenemistä oikeaan, haluttuun -suuntaan.
 
Tässä vaiheessa olet jo säveltänyt ainakin mielessäsi erilaisia lyhyitä kohtia tulevaan sävellykseen, mutta kun aloitat kirjoittamaan sävellyksen ensimmäisiä tahteja muista kokonais-suunnitelma ja vertaa kirjoittamaasi siihen.
 
 
Muutama ensimmäinen tahti on sävellyksen tärkein ja vaativin sävellystapahtuma:
 
-* näistä tahdeista riippuu miten jatketaan. Vaikka voit itse vaikuttaa jatkoon jonkin verran, aloitettu on kuitenkin käsiteltävä loppuun varsinkin sävellyksen alussa. (impressionismissa ei tarvitse)
* sävellyksen ensimmäinen motiivi on syytä esitellä heti alussa, muuten tulee turhia jaaritteluita, ellet sitten suunnitellut paljastavasi sitä vasta myöhemmin ja alussa olikin vain yleistä ”seurustelua”
* sävellys muistetaan parhaiten alusta ja vielä paremmin lopusta, mikäli kuuntelija on vielä hereillä
* sävellyksen alku voi ratkaista heti kuulijalle, miellyttääkö se tai hyväksynkö sävellyksen
* hyvä sävellys ei selittelyä kaipaa, jos alku miellyttää se voi tämän jälkeen olla mitä eriskummallisin, mikäli sävellyksestä myöhemmin selviää alussa esitetyn kummallisuuden tarkoitus.
 
== Rakennusosat ==
- sävellyksen ensimmäinen motiivi on syytä esitellä heti alussa, muuten tulee turhia jaaritteluita, ellet sitten suunnitellut paljastavasi sitä vasta myöhemmin ja alussa olikin vain yleistä ”seurustelua”
 
=== Motiivit ja teemat ===
- sävellys muistetaan parhaiten alusta ja vielä paremmin lopusta, mikäli kuuntelija on vielä hereillä
 
''Motiivit ja teemat'' ovat musiikin aineksia.
- sävellyksen alku voi ratkaista heti kuulijalle, miellyttääkö se tai hyväksynkö sävellyksen.
 
Kaikki sävellykset sisältävät motiivin.
-hyvä sävellys ei selittelyä kaipaa, jos alku miellyttää se voi tämän jälkeen olla mitä eriskummallisin, mikäli sävellyksestä myöhemmin selviää alussa esitetyn kummallisuuden tarkoitus.
 
Motiivi syntyy heti sävellyksen alussa tai ainakin heti lyhyen alkuäänen tai soinnun jälkeen.
 
Motiivi on se pieni sävel- tai rytmikuvio, tai vain 2-3 säveltä tietyssä järjestyksessä, jota sitten aletaan kehittelemään melodioiksi ja teemoiksi.
 
Ollakseen motiivi, sitä on toistettava monta kertaa sävellyksen aikana, joko sellaisenaan tai muuntuneena.
 
Motiiveja voi olla useampia, jotka ovat vastakkaisia tai sukua keskenään.
 
Vaikka haluaisit, et voi säveltää ilman sävellyksessä esiintyviä motiiveja, sillä ilman motiivia sävellyksessä on vain yksi sävel. No, tietenkin impressionismissa se on jonkin verran mahdollista.
 
Teema voi hahmottua melodiseksi kokonaisuudeksi, joskin pienet rytmiset ja harmoniset tekijät ovat keskeisiä. Teema voi olla eri pituinen, toistuva, eri sävelkorkuinen ja muuttuu varioiden, että kehitellen.
 
Teema alkaa tavallisesti toonikateholla ja päättyy toonikaan tai dominanttiin. Moduloituna päätyy huippusävellajiin.
 
=== Melodia ===
 
''Melodia'' ei sinfoniassa ole kovin määräävässä asemassa.
 
Melodia sisältää itsessään motiivin / motiiveja ja teeman.
 
Mikäli selvästi tunnistettavaa melodiaa ei ole, melodiaksi ymmärretään esimerkiksi sointukulun ylin -korkeimmalla soiva sävel.
 
=== Säkeet ===
 
Säkeet muodostavat melodialle, sointukululle, tai rytmille rajakohtia.
3. Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso
 
Rajakohta selventää sävellyksen muotoa.
MOTIIVIT JA TEEMAT ovat musiikin aineksia.
Kaikki sävellykset sisältävät motiivin. Motiivi syntyy heti sävellyksen alussa tai ainakin heti lyhyen alkuäänen tai soinnun jälkeen. Motiivi on se pieni sävel- tai rytmikuvio, tai vain 2-3 säveltä tietyssä järjestyksessä, jota sitten aletaan kehittelemään melodioiksi ja teemoiksi. Ollakseen motiivi, sitä on toistettava monta kertaa sävellyksen aikana, joko sellaisenaan tai muuntuneena. Motiiveja voi olla useampia, jotka ovat vastakkaisia tai sukua keskenään.
Vaikka haluaisit, et voi säveltää ilman sävellyksessä esiintyviä motiiveja, sillä ilman motiivia sävellyksessä on vain yksi sävel.
No, tietenkin impressionismissa se on jonkin verran mahdollista.
 
Toisin sanoen tiedetään missä ollaan menossa tai mitä ollaan tekemässä, esim. ensisäe kertoo, että sille on tulossa jatkoa ja tällöin ensisäkeeseen tulee kadenssiksi puolilopuke (I-IV), ja vasta jälkisäkeeseen täyslopuke (I-IV-V-I).
Teema voi hahmottua melodiseksi kokonaisuudeksi, joskin pienet rytmiset ja harmoniset tekijät ovat keskeisiä. Teema voi olla eri pituinen, toistuva, eri sävelkorkuinen ja muuttuu varioiden, että kehitellen. Teema alkaa tavallisesti toonikateholla ja päättyy toonikaan tai dominanttiin. Moduloituna päätyy huippusävellajiin.
 
=== Säeryhmät ===
MELODIA ei sinfoniassa ole kovin määräävässä asemassa. Melodia sisältää itsessään motiivin / motiiveja ja teeman. Mikäli selvästi tunnistettavaa melodiaa ei ole, melodiaksi ymmärretään esimerkiksi sointukulun ylin -korkeimmalla soiva sävel.
 
Säeryhmillä, lausekkeilla ja sikermillä on sama tehtävä kuin säkeillä, nämä muodostuvat vain suuremmista kokonaisuuksista.
SÄKEET.
Säkeet muodostavat melodialle, sointukululle, tai rytmille rajakohtia. Rajakohta selventää sävellyksen muotoa. Toisin sanoen tiedetään missä ollaan menossa tai mitä ollaan tekemässä, esim. ensisäe kertoo, että sille on tulossa jatkoa ja tällöin ensisäkeeseen tulee kadenssiksi puolilopuke (I-IV), ja vasta jälkisäkeeseen täyslopuke (I-IV-V-I).
 
SÄERYHMILLÄ, lausekkeilla ja sikermillä on sama tehtävä kuin säkeillä, nämä muodostuvat vain suuremmista kokonaisuuksista. Ja taas, näin voimme käsittää ja hallita paremmin sävellyksen eri vaiheita sekä mistä se muodostuu.
 
Säveltäjä työskentelee tavallisesti siten, että ensin sävelletään säkeitä ja säeryhmiä, jotka ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä sekä toisistaan riippuvaisia ja joita on sitten myöhemmin tarkoitus kerrata, joko sellaisenaan, tai erilaisin muunnoksin.
 
JONO=== Jono- ym. rakenteet. ===
 
Näillä kuvataan sävellyksen kertauksia. Kertauksissa käytetään erilaisia yhdistelmiä, kuten esim. parirakenne; se on kaksi osanen, ensimmäinen päättyy jännitteeseen (puolilopuke), toinen purkautuu täyslopukkeeseen (kysymys-vastaus).
Näillä kuvataan sävellyksen kertauksia.
Ja edelleen, hallitsemme sitä mitä olemme tekemässä.
 
Kertauksissa käytetään erilaisia yhdistelmiä, kuten esim. parirakenne; se on kaksi osanen, ensimmäinen päättyy jännitteeseen (puolilopuke), toinen purkautuu täyslopukkeeseen (kysymys-vastaus). Ja edelleen, hallitsemme sitä mitä olemme tekemässä.
 
=== Taite, jakso ===
 
TAITE, JAKSO.
Nämä ovat sävellyksen selkeitä, suuria rakenneosia.
 
Uusi jakso alkaa tavallisesti huomattavan erilaisella rytmillä, sävellajilla tai soinnilla kuin edellinen.
 
Täytyy kuitenkin muistaa, että sinfonian on oltava ehjä kokonaisuus. Tyylejä, rakenteita, rytmiä, sointukulkuja, sävellysmuotoja ym. voi olla mitä erilaisempia, mutta kaikkien on oltava jollain mielekkäällä tavalla johdannaisia toisistaan.
 
== Sävellysmuoto ==
 
4. ''Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)?''
 
Tarkastellaanpa kysymystä, vaikka aikaisemman esimerkin, meriaiheisen sävellyssuunnitelman mukaan.
 
Esimerkissä I-osa esittää tyyntä, suloista tunnelmaa merellä. Kun päätimme näin, päätimme samalla, että osa voi alkaa rauhallisella yksiäänisellä sävellysmuodolla.
 
Kuvaan tulee mukaan hitaasti aaltoilevia ihanasti keinuttavia laineita, tämän kuvaamiseen tarvitsemme moniäänisen sävellysmuodon. Moniäänisistä muodoista voisimme valita fuugan.
 
Fuuga rakentuu imitaatioperiaatteella yhdelle tunnusomaiselle teemalle, siinä on 3-5 ääntä, sama lyhyehkö aihe ja teema kiertää äänestä toiseen. Fuuga alkaa yleensä yksiäänisenä.
 
 
Siis päätimme jo sävellyksen suunnitteluvaiheessa mitä sävellysmuotoa tulemme mahdollisesti käyttämään.
 
5.== Soinnutus, soitinnus, orkestrointi ==
 
=== Soinnutus ===
 
''Soinnutuksesta'' on olemassa runsaasti oppikirjoja, sekä muuta aineistoa esimerkiksi Internetissä.
 
En ryhdy tästä aiheesta enempää selvittämään. Haluan kuitenkin esittää, että oppikirjat kertovat vain sen, kuinka soinnutus perinteisesti on suoritettu.
 
SOINNUTUKSESTA on olemassa runsaasti oppikirjoja, sekä muuta aineistoa esimerkiksi internetissä.
En ryhdy tästä aiheesta enempää selvittämään.
Haluan kuitenkin esittää, että oppikirjat kertovat vain sen, kuinka soinnutus perinteisesti on suoritettu.
Soinnuttamista kuvataan rakentamiseksi, siinä sointujen kululla, siis sointujen erityylisellä järjestyksellä, rakennetaan mielikuvia haluttuun tarkoitukseen.
 
Rauhallisuutta esitetään tonaalisella- ja rauhattomuutta, sekä jännitystä modaalisella sointurakenteella.
 
Sisältääpä sävellys mitä säveliä tahansa, niin se sisältää aina jonkin soinnun. Vaikka soitat kaikkia oktaavin ääniä samanaikaisesti, se on silti sointu (eri asia vaan kuinka käyttökelpoinen).
 
Voit rakentaa pelkällä tunteella mitä onnistuneempia sointuja ja niiden kulkuja. Mitään sääntöä ei ole pakottamassa, kysymys on ainoastaan siitä, miten kuulija sen ymmärtää ja hyväksyy.
 
Lapsellisuuksia täytyy välttää, ne osoittavat vain osaamattomuutta.
 
=== Soitinnus ===
SOITINNUS on tapa kirjoittaa orkesterille. Se edellyttää tietoa mm. soittimien teknisistä ja soinnillisista ominaisuuksista. Soitinnukseen kuuluvat eri soitinryhmien yhteissoiton erityispiirteet, esim. tasapaino-ongelmat dynamiikan eri tasoilla.
 
Soitinnusta on vaikea oppia ymmärtämään.
''Soitinnus'' on tapa kirjoittaa orkesterille.
Pelkkä toisten säveltäjien esitysten kuunteleminen ei riitä. Parhaiten oppii ymmärtämään, kun oikea sinfoniaorkesteri esittää oman sävellyksen.
 
Se edellyttää tietoa mm. soittimien teknisistä ja soinnillisista ominaisuuksista. Soitinnukseen kuuluvat eri soitinryhmien yhteissoiton erityispiirteet, esim. tasapaino-ongelmat dynamiikan eri tasoilla.
 
Soitinnusta on vaikea oppia ymmärtämään.
 
Pelkkä toisten säveltäjien esitysten kuunteleminen ei riitä.
 
Parhaiten oppii ymmärtämään, kun oikea sinfoniaorkesteri esittää oman sävellyksen.
 
Tietokoneella säveltämisestä on jonkin verran hyötyä, jos saat sävellyksesi kuulostamaan hyvältä tietokoneen vakio-äänikortin soittimilla, niin soitinvalinta on jo aika hyvin onnistunut.
 
Tietokoneella saadaan kuitenkin joskus aivan väärä, kauhea kuva sävellyksestä. Kokeile vaikka miltä kuulostaa Sibeliuksen 2:n sinfonian ensimmäisen osan alun tenutossa (pidättäen) soivat jouset.
Tietokoneella saadaan kuitenkin joskus aivan väärä, kauhea kuva sävellyksestä.
 
Kokeile vaikka miltä kuulostaa Sibeliuksen 2:n sinfonian ensimmäisen osan alun tenutossa (pidättäen) soivat jouset.
 
Sinfonian säveltäminen vaatii ehdottomasti soittimien käytön sekä nuotinkirjoituksen tuntemusta eri soittimille.
 
Aika hyvä soitinopas löytyy netistä osoitteesta: [http://www.jyu.fi/move/koulutus/soitintaulukko/index.htm].
http://www.jyu.fi/move/koulutus/soitintaulukko/index.htm
 
=== Orkestrointi ===
ORKESTROINTI
 
Tämä onkin vähän vaikeammin selitettävissä oleva säveltäjän toimenpide.
 
Vaikea siksi, että se muistuttaa läheisesti soitinnusta.
Vaikea siksi, että se muistuttaa läheisesti soitinnusta. Ehkä suurin ero on siinä, kun soitinnus tarkoittaa soittimien tai soitinryhmien teknisten- tai äänellisten ominaisuuksia / käyttötapaa, niin orkestrointi käsittelee esimerkiksi sitä kuinka paljon tai missä kohdassa kutakin soitinta tai ryhmää käytetään.
teknisten- tai äänellisten ominaisuuksia / käyttötapaa, niin orkestrointi käsittelee esimerkiksi sitä kuinka paljon tai missä kohdassa kutakin soitinta tai ryhmää käytetään.
 
Tätä vaihetta sävellystyössä voisi kuvailla esimerkiksi vaiheeksi, missä päätetään orkesterin soinnin vahvuudesta (kuinka monta ja mitä soittimia valitaan), sekä millä sävelkorkeudella sävellys yleisilmeeltään kulloinkin soi.
 
Siis kaikkein tärkeimpiä tekijöitä sävellystyössä, mutta oppikirjoissa vähemmän käsitelty alue (niin kuin näyttää olevan myös tässä esityksessä).
 
Lisää orkestroinnista voi lukea internetissäInternetissä osoitteessa [http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mt1/17impr.html]
 
== Partituuri, nuotinnus ==
http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mt1/17impr.html
 
Partituuri sisältää kaikkien soittimien, tai soitinryhmien nuotit tarkasti määrätyssä järjestyksessä.
6. Partituuri, nuotinnus
 
Partituuri on ainoastaan kapellimestarin käytössä.
 
Ensimmäisellä sivulla soittimet nimetään tavallisesti englannin kielellä koko nimellään ja seuraavilla sivuilla lyhennettynä.
 
Partituuri sisältää kaikkien soittimien, tai soitinryhmien nuotit tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Partituuri on ainoastaan kapellimestarin käytössä. Ensimmäisellä sivulla soittimet nimetään tavallisesti englannin kielellä koko nimellään ja seuraavilla sivuilla lyhennettynä.
Viivastot yhdistetään kaarimerkinnöin soittimien ryhmien mukaan, esim. puupuhaltimet ovat oma ryhmä.
Nuotinkirjoituksen tiheys on tärkeä, liian harva johtaa turhiin sivujen kääntöihin ja liian tiheä on vaikea lukea
Esimerkki partituurin 1 ja 2 mallisivusta..
 
Nuotinkirjoituksen tiheys on tärkeä, liian harva johtaa turhiin sivujen kääntöihin ja liian tiheä on vaikea lukea.
Kun jollain soittimella ei ole koko sivulla mitään soittamista, tämän tyhjän nuottiviivaston voi jättää pois (optimoida). On kuitenkin turha poistaa vain muutama viivasto ellei sivulle sovi samalla kahta tai useampaa systeemiä. Systeemillä tarkoitetaan kaikkien viivastojen kokonaisuutta, sivulla voi olla esim. 2 tai useampia viivastokokonaisuutta.
 
Kun jollain soittimella ei ole koko sivulla mitään soittamista, tämän tyhjän nuottiviivaston voi jättää pois (optimoida).
On kuitenkin turha poistaa vain muutama viivasto ellei sivulle sovi samalla kahta tai useampaa systeemiä.
 
Systeemillä tarkoitetaan kaikkien viivastojen kokonaisuutta, sivulla voi olla esim. 2 tai useampia viivastokokonaisuutta.
Esimerkki 3:sta systeemistä.
 
 
Kun soittaja vaihtaa kesken esityksen soitinta, siihen on varattava riittävästi aikaa. Soittimen vaihdosta ilmoitetaan viivaston päällä esim; Muta 1. Flute, in Piccolo.
 
Mikäli patarummuilla vaihdetaan viritystä, merkitään se samoin viivaston päälle esim; Muta G-D, in B-F.
 
Kun samalla viivastolla olevat I-viulut, jakaantuvat kahdeksi, se ilmoitetaan joko, a2. tai div., palatessa yhteen se ilmoitetaan merkinnällä ”Tutti”.
 
Kun taas esim. kahdella huilulla a2. tarkoittaa, että molemmat soittavat samaa säveltä (nuottia), mikäli halutaan vain yhden soittavan se merkitään 1. :llä eli vain ykköshuilu soittaa.
 
Kun joku soitin soittaa tilapäisesti soolon, merkintätapa on, 1. Solo.
 
Pitkät soolo-osuudet kirjoitetaan omalle viivastolle.
 
Teemojen nuotit ovat kullekin soittimelle tai ryhmälle tarkoitettuja omia nuotteja.
 
Varsinkin jousisoittimilla on tärkeää, että nuotteihin ei ahdeta liikaa merkkejä, kaarituksia ym.
Ellei säveltäjä halua tiettyjä kohtia soitettavan jollain tietyllä tavalla, on parempi olla laittamatta ja antaa soittajien sopia keskenään jousituksista. Muuten käy niin, että soittajat muuttavat omavaltaisesti sellaisiakin kohtia, jotka ovat artikulaation kannalta tärkeitä olla niin kuin ne ovat. Jos nuoteissa on liikaa tavaraa, soittaja ei tiedä, mikä on tärkeää.
 
Ellei säveltäjä halua tiettyjä kohtia soitettavan jollain tietyllä tavalla, on parempi olla laittamatta ja antaa soittajien sopia keskenään jousituksista.
 
Muuten käy niin, että soittajat muuttavat omavaltaisesti sellaisiakin kohtia, jotka ovat artikulaation kannalta tärkeitä olla niin kuin ne ovat. Jos nuoteissa on liikaa tavaraa, soittaja ei tiedä, mikä on tärkeää.
7. Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uusi ja ainutlaatuinen sekä omaperäinen sinfonia
 
== Tarvitaanko teoriaa? ==
Tietysti ja niin olisi suotavaakin. Aikaisemmilla tyyleillähän oli jo sävelletty ”hukuttava” määrä kaikkia mahdollisia sinfonioita.
 
Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden ja ainutlaatuisen sekä omaperäisen sinfonian? Tietysti ja niin olisi suotavaakin. Aikaisemmilla tyyleillähän oli jo sävelletty ”hukuttava” määrä kaikkia mahdollisia sinfonioita.
Mutta kyetäksesi säveltämään aivan uutta, et voi tietää mikä on uutta, ellet tiedä mitä se vanha oikein on.
 
Mutta kyetäksesi säveltämään aivan uutta, et voi tietää mikä on uutta, ellet tiedä mitä se vanha oikein on.
Ilman omakohtaista kokemusta, tai hyvin syvällistä aikaisempien sävellystyylien tutkimista, on todella vaikea selvittää kyseistä sävellyshistoriaa.
 
 
Vastaukseni on siis, ei kannata.
 
Ainakin alussa kannattaa säveltää aiemmin tunnetuilla sävellystyyleillä.
 
 
En ollenkaan vähättele etteikö sellaisia neroja löytyisi, itse asiassa koko tämä minun esitykseni lähtee siitä olettamuksesta, että myös itseopiskelijoista löytyy sellaisia lahjakkuuksia jotka voivat säveltää sinfonian.
 
Kuitenkin niin, että musiikinteoria on ensin luettu ja opittu, mikä oli myös tämän esitykseni lähtökohta.
 
Historia tuntee tapauksia, missä maailman kuuluisimmat säveltäjät eivät osaa edes nuotinkirjoitusta.
 
Jyväskylässä asuu on 12 vuotta vanha poika joka säveltää tosimielessä oopperaa. Hän kirjoittaa itse, myös oopperaan libreton. Tosin nyt, kun pojan lahjakkuus on huomattu, hän saa sävellysopetusta korkeasti koulutetulta ammatti säveltäjältä.
 
Tosin nyt, kun pojan lahjakkuus on huomattu, Hän saa sävellysopetusta korkeasti koulutetulta ammatti säveltäjältä.
[[Luokka:Säveltäminen|Säveltäminen sinfoniaorkesterille]]
4 134

muokkausta