Ero sivun ”Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vilu (keskustelu | muokkaukset)
Vilu (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
==Autonominen suuriruhtinaskunta==
 
Kun Ruotsi oli hävinnyt Suomen sodan, Suomi joutui Venäjän haltuun ja SuomestaSuomi tehtiinsai autonominenautonomian suuriruhtinaskuntaja jonkaVenäjän keisari hallitsi Suomea suuriruhtinaana, eli Suomesta oli Venäjäntullut keisariautonominen suuriruhtinaskunta. Suomen ensimmäinen suuriruhtinas oli Venäjän keisari Aleksanteri I. Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri. Suomen pääkaupunkina oli ensin muutaman vuoden Turku mutta sitten kolmen vuoden jälkeen se vaihdettiin Helsinkiin. Suomi säilyi autonomisena aina ensimmäisen sortokauden alkuun vuonna 1899.
 
==Ensimmäinen sortokausi==
 
Ensimmäinen sortokausi alkoi kun vuonna 1899 kenraalikuvernööriksi nimitetty Nikolai Bobrikov sai diktaattorin valtuudet vuonna 1903. Bobrikov sai karkottaa epäilyttäviä suomalaisia ulkomaille, nuoret miehet käskettiin asepalvelukseen Venäjän armeijaan ja suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin. Suomalaiset kieltäytyivät asepalveluksesta Venäjän armeijastaarmeijassa josta heidät vapautettiin. Osa suomalaisista kannatti vastarintaa ja toisten mielestä venäläistämiseen oli myönnyttävä jotta autonomian ydin voitaisiin pelastaa. Kummallakin suunnalla oli yhteinen tavoite autonomian pelastaminen mutta erimielisyys koski tapaa miten asia hoidetaan.Bobrikovin Kaikkeinmurhaa jyrkintä vastarintaa edustisuunnitelevat väkivaltaiset aktivistit jotkaedustivat suunnittelivatjyrkintä Bobrikovin murhaavastarintaa. Aktivistien edelleEugen ehtiSchauman kuitenkin Eugenmurasi Schauman jokaBobrikovin ampuiampumalla Bobrikovinhänet senaatinlinnanSenaatinlinnan portaikossaportaikkoon ja sensitten jälkeenhän ampui itsensä. Suomen autonomia palautettiin vuonna 1905.
 
== Toinen sortokausi ==
Kun Suomen autonomiaautonomian palautettiinpalautus niinoli sevain merkitsitauko vainsillä hengähdystaukoa. Uusitoinen sortokausi alkoi vuonna 1908. Kenraalikuvernööriksi määrättiin Frans Seyn joka jatkoi samalla linjalla kuin Bobrikov. Vuonna 1908 VenäjänKeisarin keisarimääräyksen määräsi ettäseurauksena Venäjän hallitus esitteleeesitti hänelleasiat vastedesmitkä koskivat Suomea koskevat asiatkeisarille. VuonnaVenäläinen 1910kenraali senaatinalkoi johtoonjohtaa nimitettiinsenaattia kenraali joka oli venäläinen.ja Suomen eduskunnalta riistettiinvietiin kaikki valta ja riistettyVenäjän valtaduuma joutuisai Venäjäneduskunnalta viedyn duumallevallan. Myöhemmin tuli voimaan yhdenvertaisuuslaki joka tarkoitti sitä, että venäläiset saivat harjoittaa ammattejaan suomessa. Suomessa ei enää myönnytty venäläistämiseen. Toinen sortokausi loppui kun Suomi itsenäistyi 6.12.1917.
 
[[Luokka:Suomen historia|Suomen suuriruhtinaskunta]]