Itsenäisyysjulistuksen mukaan Suomi oli tasavalta. Kuitenkin käyty sisällissota ja maan huonot olot kallistivatjohtivat mielipidettäsiihen kuningaskunnanettä puolellemielipiteet kallistuivat kuningaskunnalle myönteisemmäksi, koskasen takia että kun uskottiin että kuningas joka ei olisi vaaleista riippuvainen toisivakauttaisi poliittiseenSuomen elämäänpoliittista vakauttaelämää.Koska saksasisällissodan oliaikana tukenutSaksa hallituksenoli joukkojaavustanut (valkoisia)sisällissodassaniin haluttiin myös että Saksan tukisi Suomea tulevaisuudessakin niin haluttiin Suomeen saksalainenmyös kuningaskuningask joka olisi Saksasta. KuningasvaltaaOikeisto kannatti oikeistokuningasvaltaa ja tasavaltaakeskusta ja vasemmisto jataas keskustatasavaltaa. Kuninkaantekijöistä näkyvinP.E.Svnhufvud oli väliaikainenmerkittävin valtionkuninkaanvaltaa päämiesajava elipoliitikko(Svinhufud oli myös valtionhoitaja.Valtionhoitaja P.E.Svinhufhudoli myös väliaikainen valtionpäämies.)Toinen kuningasvaltaakuninkaanvaltaa ajanut näkyvämerkittävä poliittikkopoliitikko oli uusi pääministeri J.k K.Paasikivi. VajaalukuinenTynkäeduskunta tynkäeduskuntajoka oli vajaalukuinen ja jossa oikeistolla eli kuninkaan valtaa ajavilla oli enemmistö valitsi Friedrich Karlin joka oli kuningasvaltaaSaksalainen kannattaviaprinssi, valitsiSuomen 9kuninkaaksi.10.1918Kuningas valittiin äänin 58-44 kuninkaaksi saksalaisen prinnssin Friedrich Karlin. Kun saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan niin suomesta päätettiin tehdä tasavalta. Uudeksi valtionhoitajaksi valittiin C.G.E. Mannerheim. Kesällä eduskunta valitsi SuomentasavallanpresidentiksiSuomen tasavallan presidentiksi K.j.Ståhlbergin. Stålbergin kaudella oppivelvollisuus tuli pakolliseksi.