Ero sivun ”Suomen historia/Itsenäinen valtio” versioiden välillä

Suomi itsenäistyi 6.12 joulukuuta. 1917, kun senaatti (silloinen hallitus) hyväksyi eduskunnan ilmoituksen siitä että Suomi oliSuomen itsenäistynytitsenäistymisestä.

Sisällisota alkoi 27.1 tammikuuta. 1918, kun punaiset ryhtyivätyrittivät ryhtyä vallankaappaukseen. Punaisten tarkoituksena oli vangita kaikki senaattorit (ministerit)., Mutta heitä eimutta saatusiinä kiinniepäonnistuttiin. Osa senaattoreista oli piilossa Helsingissä ja loput olivat jo lähteneet Vaasaan. Kun punaiset olivat kaappaneet Helsingissä vallan, perustettiin vallankumoushallitus Suomen kansanvaltuuskunta. Kullervo Manner johtiMantereen kansanvaltuuuskuntaajohdolla. (Punaisten pulella taisteli myös venäläisiä.) Jonkinlainen rintamalinja syntyi Tampereen-Lahden-Lappeenrannan-Viipurin -linjan pohjoispuolelle. Rintama oli hajanainen tukikohtien joukko. Punaiset aloittivat hyökkäyksen valkoiseen Suomeen, mutta punaisten hyökkäys tuli torjutuksi samaan aikaan aloitetulla valkoisten suur-hyökkäykselläsuurhyökkäyksellä ja sen seurauksena punaiset menettivät Tampereen valkoisille 6.4 huhtikuuta. 1918. Kansanvaltuuskunta pakeni Pietariin Viipurin kautta. Valkoiset saivat suurta voimanlisää koska Saksalaisetsaksalaiset, joita oli 10 000 henkeä aloittivat maihinnousun Hangossa. Lahti ja Helsinki vallattiinvallattiinkin Saksalaistensaksalaisten voimin. Valkoiset valtasivat punaisilta Viipurin huhtikuun lopussa. Sisällissota loppuipäättyi Toukokuussatoukokuussa valkoisten voitoksivoittoon.

Itsenäisyysjulistuksen mukaan Suomi oli tasavalta. Kuitenkin käyty sisällissota ja maan huonot olot johtivat siihen että mielipiteet kallistuivat kuningaskunnalle myönteisemmäksi, senlähinnä takiakoska että kunsilloin uskottiin, että kuningas joka ei olisi vaaleista riippuvainen vakauttaisi Suomen poliittista elämää. Koska sisällissodan aikana Saksa oli avustanut valkoisia, niin haluttiin myös että Saksan tukisi Suomea tulevaisuudessakin niin haluttiin Suomeen myös kuningaskkuningas, joka olisi Saksasta. Oikeisto kannatti kuningasvaltaa ja keskusta ja vasemmisto taas tasavaltaa. P. E.Svnhufvud Svinhufvud oli merkittävin kuninkaanvaltaa ajava poliitikko (Svinhufud oli myös valtionhoitaja.Valtionhoitaja oli myöseli väliaikainen valtionpäämies.) Toinen kuninkaanvaltaa ajanut merkittävä poliitikko oli uusi pääministeri J. K. Paasikivi. Tynkäeduskunta, joka oli vajaalukuinen ja jossa oikeistolla eli kuninkaan valtaa ajavilla oli enemmistö valitsi äänin 58-44 kuninkaaksi Friedrich Karlin , joka oli Saksalainensaksalainen prinssi, Suomen kuninkaaksi.Kuningas valittiinKun ääninSaksa 58-44. Kun saksasitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, niin suomestaSuomesta päätettiin tehdä tasavalta. Uudeksi valtionhoitajaksi valittiin C. G. E. Mannerheim. Kesällä eduskunta valitsi Suomen tasavallan presidentiksi K.j J. Ståhlbergin. StålberginStåhlbergin kaudella mm. oppivelvollisuus tuli pakolliseksi.

Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteet olivat huonot heimosotien takia. Heimosodat olivat satojen vapaaehtoisten suorittamia sotaretkiä. Niiden tarkoitus oli littää Itä-karjalaKarjala ja muita alueita suomeen ja luoda samalla Suur-Suomi. Oli myös harkittavana että Suomi hyökkäisi venäjän pääkaupunkiin Pietariin jotq saijota Mannerheimin kannatti, mutta presidentti vastusti ja hankkeesta luovuttiin.

Koska Leninin bolsevikkihallituksen asema oli huono suomalaiset eivät ryhtyneet rauhanneuvotteluihin. Suomi suostui neuvotteluihin myöhemmin, kun bolsevikkien asema parani Venäjällä. Rauhansopimus tehtiin Tarton kaupungisssa.Tartto sijaitsee, Virossa. Suomi sai Petsamon Tarton rauhassa, mutta joutui vetäytymään niistä itäItä-karjalanKarjalan aluesta, mitkä SuoellaSuomella oli viellävielä hallussa. Rauha oli edullinen Suomen kannalta, mutta äärioikeiston mukaan se oli häpeärauha, koska sen avulla Suur-Suomi ei syntynytkään.

Suomella oli ongelmia myös ruotsinRuotsin vastaisella rajalla. Ahvenanamaan kiistan seurauksena suomenSuomen ja ruotsinRuotsin suhteet tulehtuivat. Ahvenanmaalaiset esittivät ruotsileRuotsille vetoomuksen Ahvenanmaan littämiseksi Ruotsiin., ja Ruotsalaistenruotsalaisten mielestä Ahvenanmaa kuului Ruotsille historiallistenhistoriallisin ja kielellisin perustein. Ahvenanmaalaisten rauhoittamiseksi Suomen eduskunta sääti Ahvenanmaan itsehallintolain. Kun sekään ei tyydyttänyt Ahvenanmaalaisia, niin lopulta vuonna 1921 kansainliittoKansainliitto ratkaisi kiistan Suomen eduksi ja. Ruotsi alistui päätökseen ja maiden suhteet alkoivat parantua hitaasti.

Poravarilliseissa puolueissa tapahtui vuoden 1918 lopulla muutoksia. Pääosassa vanhasuomalaisista koostuneet kuningasmieliset perustivatkonservatiivipuolueenperustivat konservatiivipuolueen: Kansallisen Kokoomuksen ja pääosin nuorsuomalaisista koostuneet tasavaltalaiset perustivat liberaalin: Kansallisen Edistyspuolueen. Oli myös kaksi muuta porvari puoluettaporvaripuoluetta Ruotsalainen Kansanpuolue ja Maalaisliitto (nykyinennykyisen keskustanKeskustan edeltäjä). Myös vasemmistossa tapahtui muutos, kun äärivasemmistolaiset perustivat Moskovassa SuomenkommunistisenpuolueenSuomen kommunistisen puolueen (SkpSKP), Skpjota olipidettiin laitonlaittomana vuoteen 1944 saakka.

Vuoden 1925 presidentinvaalit voitti maalailsliitonmaalaisliiton Lauri Kristian Relander. Relanderin kaudella SdpSDP pääsi hallitukseen, mikä osoitti sitä että suomenSuomen poliittinenpoliittisen elämäelämän vakiintuivakiintumista. Suomen ensimmäinen sosialidemokraattinen hallitus oli vuosina 1926-1927 Istunutistunut Väinö Tannerin hallitus. Se Tannerinoli hallitus olimyös ensimmäinen hallitus, jossa oli naisministeri. Samaan aikaan kommunistit järjestivät satamissa lakkoaaltoja. Kommunistien räikeä toiminta johti toimenpiteisiin. Kun kommunistinuoret vuonna 1929 järjestivät Lapualla juhlat väkijoukko alkoi repiä nuorten punaisia paitoja ja he myös hajoittivat tilaisuuden. Lapualle kokoontunut kansalaiskokous oli sitä mieltä, että hallituksen tulisi lopettaa kommunistien toiminta. Lapuanliike, jota johti Vihtori Kosola, alkoi käyttää väkivaltaisaväkivaltaisia keinoja. Kommunistien suosijoina pidettyjä ja epäiltynä myös entinen presidentti StålhbergStåhlberg kaapattiin, sulllottiinsullottiin autoihin ja kyyditettiin itärajalle. Kun Lapuanliike oli vahvimmillaan se järjesti kesällä 1930 talonpoikaismarssin. Talonpoikaismarssiin osallistui 12000 miestä. Eduskunta hyväksyi syksyllä lait, jotka lopettivat kommunistien julkisen toiminnan. Lapuanliike leimahti vielä kerran , kun lapuanliikkeen kannattajat olivat kokoontuneet mäntsälään ja he yrittivät nostaa kapinan. Mäntsälän kapina sammui sen jälkeen kun presidentti Svinhufvud oli vaatinut radiossa kapinallisten hajaantumista.

Kuten pikkuvaltiot, myös Suomi katsoi että kansainliittoKansainliitto tarjoaisi hyvän turvan maan itsenäisyydelle. Suomi pääsi kansainliittoon vuonna 1920. Kun kansainliittoKansainliitto ratkaisi ahvenanmaanAhvenanmaan kysymyksen suomenSuomen eduksi, suomessaSuomessa luotettiin rauhanturvajärjestöön. Suomi toimi myös 3 vuotta kansainliitossa neuvoston jäsenenä. Suhteet Neuvostoliittoon paranivat 1920 -luvulla. Kun Neuvostoliitto tarjosi Suomelle hyökkäämättömyyssopimusta vuonna 1926, niin Suomi kieltäytyi. Kun asiaan palattiin myöhemmin hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitetiin vuonna 1932. Samaan aikaan suomenSuomen turvallisuuspolitiikka kääntyi pohjoismaihin päin. Vuonna 1935 pääministeri T. M. Kivimäki esitti asiaa koskevan julistuksen.

Suomeen hankittiin 1920- ja 301930-luvulla enemmän autoja. Vuonna 1939 niitä oli 50 000. Myös lentokonelentokoneet tulitulivat Suomeen. Vuonna 1923 perustettu Aero oyOy teki lentoja vesitasoilla Tukholmaan ja Tallinnaan. Vuonna 1926 perustettiin yleisradioYleisradio, joka oli yksityinen. Jokaisella radion kuuntelijalla piti olla kuuntelulupa. 1930-luvulla valtio osti yleisradion.