Ero sivun ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vilu (keskustelu | muokkaukset)
RrRauh (keskustelu | muokkaukset)
p käkasdja
Rivi 3:
==Neuvottelut syksyllä 1939==
 
Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset, Niin myös Suomi kutsuttiin neuvotteleman Moskovaan "poliittisista ja konkreettisista" kysymyksistä. Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalan kannaksenKarjalankannaksen länsi-osa, Suomenlahden ulkosaaret ja Hankoniemen vuokraus laivastotukikohdaksi. Neuvottelut katkesivat marraskuussa sen seurauksena, kun Suomi ei suostunut kuin pelkästään pikku-pieniin myönnytyksiin. Neuvostoliitto syytti Suomen ampuneen mainilanMainilan laukaukset 26.11. ja laukauksiin vedoten vaati, että joukot vedettäisiin rajalta. Tähän Suomi ei suostunut vedoten vuoden 1932 hyökkäämättömyssopimukseen. Sitten Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen, ja sota alkoi 30.11.1939. C.G.E. Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi sodan syttyessä.
 
==Sodan alku==
 
Vaikka neuvotteluyhteys oli menetetty, niin silti Suomessa uskottiin, että rauha säilyisi. Sitten 30.11.1939 Neuvostoliiton joukot ylittivät rajan ja sota syttyi. A. K. Cajanderin hallitus erosi 1. joulukuuta, ja tilalle muodostettiin Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin johtama hallitus. Samana päivänä Terijoella perustettiin Suomen kansanhallitus (Terijoen hallitus) jota johti emigranttikommunisti O. W. Kuusinen. Kuusisen hallituksen ja Neuvostoliiton suhteet olivat erinomaiset. Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Vaikka Suomen armeijaarmeijalla oli huono varustus, niin puna-armeijan hyökkäyssai saatiinhyökkäyksen pysäyttämäänpysäytettyä joulukuussa. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi rintamalle lisää miehiä ja aloitti helmikuun alussa Karjalan kannaksellaKarjalankannaksella suurhyökkäyksen. Hyökkäys keskittyi Summan kohdalle Karjalan kannanksellaalueelle, koska venäläisillä oli siellä ylivoima ja venäläisten tulivoima oli noin seitsemän ketainenseitsemänketainen Suomen tulivoimaan verrattuna. 11. helmikuuta venäläiset saivat Mannerheim-linjan murtumaan, ja Suomalaistensuomalaisten oli pakko vetäytyä Mannerheim-linjasta väli-asemaan. Kun väliasema murtui, joukkojen piti siirtyä taka-asemaan. Taka-aseman taistelut jatkuivat rauhaan asti kovina.
 
==Ankara rauha==
Rivi 15:
==Rauhan aika==
 
Sopeutuminen rauhaan oli vaikeaa koska piti ratkaista monia ongelmia. Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden Hangon tukikohtaan. Menetetyiltä alueilta evakoitu siirtoväki piti asuttaa. Neuvostoliitto vaati myös oikeutta petsamonPetsamon nikkeliinnikkelikaivoksiin. Kun Saksa oli vallannut Tanskan, Ranskan ja Norjan, se esitti Suomellle kauttakulkusopimusta Saksalaistensaksalaisten joukkojen lomakuljetuksista. Suomi suostui tähän. 19.12.1940. Suomessa vaihtui presidentti, kun Kyösti Kallio kuoli sydänkohtaukseen helsinginHelsingin rautatieasemalla. Pääministeri Risto Rytistä tuli uusi presidentti.
 
==Jatkosota==
 
Jatkosota alkoi 25.6.1941., Kunkun neuvostoliittoNeuvostoliitto pommitti Suomea. Samaan aikaan Saksa hyökkäsi neuvostoliittoonNeuvostoliittoon. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan joskus heinäkuun alussa(. Saksalaiset olivat rintamavastuussa pohjoisPohjois-suomessa)Suomessa. Suomi valtasi menetetyn Karjalan ja muut luovutetut alueet ja ison osan neuvostoNeuvosto-/itäItä-karjalstaKarjalsta.Semasota Asemasota alkoi joulukuussa, ja se kesti 2 ja puoli vuotta. Iso-Britannia julisti Suomelle 6.12.1941 sodan, mutta varsinaisia sotatoimia ei Suomen ja Iso-Britannian välillä ollut. (mutta pienempiä operaatioita oli.) Lopullinen käänne toisessa maailmansodassa tapahtui, kun Saksalaisetsaksalaiset hävisivät Stalingradin taistelun talvella 1943. Suomessa tämä johijohti siihen että J.w W Rangelin hallitus vaihtui Edvin linkomiehenLinkomiehen hallitukseen, jonka tavoitteena oli irroittaa Suomi sodasta. RuhanRauhan neuvottelut alkoivat talvella 1944. Neuvostoliiton rauhanehdot olivat seuraavat: Vuoden 1940 raja ja lisäksi petsamoPetsamo neuvostoliitolle.Neuvostoliitolle, sotakorvauksia kuusisataamiljoonaa dollaria, ja Saksalaistensaksalaisten karkottaminen lapistaLapista. Suomessa ehdot olivat liian kovat ja rauhantunnustelut kariutuivat. Kesällä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Suomea vastaan. Suomalaiset joutuivat vetäytymään itäItä-karjalastaKarjalasta, ja menettivät osan talvisodassa menetettyä karjalaaKarjalaa. Karjalan kannaksellaKarjalankannaksella pääasema ja vt-asema murtuivat. ja vktVkt-asema taipui ja hyökkäys kannaksella pysäytettiin ihantalaanIhantalaan. Sitten hallitusHallitus erosi ja Mannerheim valittiin presidentiksi elokuun alussa. Moskovan välirauhansopimus allekirjoitettiin syyskussa. Rauhanehdot olivat seuraavat:
Vuoden 1940 raja, Petsamo neuvostoliitolleNeuvostoliitolle,porkkalan Porkkalan vuokraus, kolmesataa miljoonaa dollaria sotakorvauksia, Saksalaistensaksalaisten karkottaminen jos he eivät poistu 15.9.1944 mennessä Suomen alueelta, sotasyyllisten tuomitseminen ja tiettyjen järjestöjen lakkautus. RuhanehtojenRauhanehtojen täyttämistä valvoi Suomeen saapunut Liittoutuneidenliittoutuneiden valvontakomissio.
 
==Moskovan välirauha ja Lapin sota==
 
Kun rauhansopimus allekirjoitettiin, rauhanehtoja alettiin täyttää. Yksi raskaimmista ehdoista oli Saksalaistensaksalaisten karkottaminen Lapista, jos he eivät poistu Suomen alueelta 15.9.1944. Suomalaiset yrittivät hoitaa asian neuvottelemalla, ja Saksalaisetsaksalaiset alkoivat vetäytyä kohti Norjaa. Venäläiset painostivat Suomea aloittamaan sotatoimet. Lapin sodassa Pohjois-Suomi koki perusteelisen tuhon. Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945, kun viimeiset Saksalaisetsaksalaiset poistuivat Suomen alueelta. Kun Antti Haczelin hallitus oli eronnut, tilalle nimitettiin Castrenin hallitus. Castrenin hallitus ei tullut toimeen valvontakomission kanssa, joten tilalle nimitettiin J. K paasikivenPaasikiven hallitus. Valvontakommisiota johti kenraalievrstikenraalieversti Andrei Zdanov. Valvontakomission päämäjanapäämajana toimi hotelli torniTorni. Moskovan välirauha päättyi vuonna 1947 solmittuun pariisinPariisin rauhaan, jolloin myös valvontakomissio poistui suomesta.
Kun rauhansopimus allekirjoitettiin niin rauhanehtoja ruvettiin täyttämään.
Yksi raskaimmista ehdoista oli Saksalaisten karkottaminen Lapista jos he eivät poistu Suomen alueelta 15.9.1944. Suomalaiset yrittivät hoitaa asian neuvottelemalla ja Saksalaiset alkoivat vetäytyä kohti Norjaa. Venäläiset painostivat Suomea aloittamaan sotatoimet. Lapin sodassa Pohjois-Suomi koki perusteelisen tuhon. Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945 kun viimeiset Saksalaiset poistuivat Suomen alueelta. Kun Antti Haczelin hallitus oli eronnut tilalle nimitettiin Castrenin hallitus. Castrenin hallitus ei tullut toimeen valvontakomission kanssa joten tilalle nimitettiin J.K paasikiven hallitus. Valvontakommisiota johti kenraalievrsti Andrei Zdanov. Valvontakomission päämäjana toimi hotelli torni. Moskovan välirauha päättyi vuonna 1947 solmittuun pariisin rauhaan jolloin myös valvontakomissio poistui suomesta.
 
==Sotasyyllisyystuomiot==
Yksi rauhansopimuksen ehtojaehdoista oli sotasyyllisten tuomitseminen. Oikeus tuomitsi talvella 1946 Suomen poliittista johtoa eri pituisiin vankeusrangaistuksiin. Tuomittavina olivat mm. entinen presidentti Risto Ryti, pääministerit J. V. Rangel ja Edvin Linkomies. Muitakin ministereitä, tuomittiin (esim. Väinö Tanmner, ja Henrik Ramsay) tuomittiin. Myös Suomen Saksan lähettiläs T. M. Kivimäki tuomittiinsai tuomion.
 
[[Luokka:Suomen historia|Suomi toisessa maailmansodassa]]