Ero sivun ”Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vilu (keskustelu | muokkaukset)
rv
Tigru (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän Vilu (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän RrRauh tekemään versioon.
Rivi 1:
==Autonominen suuriruhtinaskunta==
 
Kun Ruotsi oli hävinnyt Suomen sodan, Suomi joutui Venäjän haltuun ja Suomi sai autonomian ja. Venäjän keisari hallitsi Suomea suuriruhtinaana, eli Suomesta oli tullut autonominen suuriruhtinaskunta. jaEnsimmäinen ensimmäinenSuomen venäläinen joka hallitsi Suomehallitsija oli Nikolai I, joka oli myös Venäjän keisari. Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri. Suomen pääkaupunkina oli ensin muutaman vuoden Turku, mutta sitten kolmen vuoden jälkeen se vaihdettiin Helsinkiin. Suomi menetimenetti autonomiansa vuonna 19891899 kun ensmmäinen sortokausi alkoi.
 
==Ensimmäinen sortokausi==
 
Ensimmäinen sortokausi alkoi, kun vuonna 1899 kenraalikuvernööriksi nimitetty Nikolai Bobrikov sai diktaattorin valtuudet vuonna 1903. Bobrikov sai karkottaa epäilyttäviä suomalaisia ulkomaille, nuoret miehet käskettiin asepalvelukseen Venäjän armeijaan ja suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin. Suomalaiset kieltäytyivät asepalveluksesta Venäjän armeijassa, josta heidät vapautettiin. Osa suomalaisista kannatti vastarintaa ja, toisten mielestä piti myöntyä venäläistämiseen, sikis ettäjotta Suomen autonomia säilysi. Kummannkin suunnan tavoitteena oli pelastaa Suomen autonomia. Erimielisyyttä syntyi siis siitä että, miten Suomen autonomia pelastetaan. Bobrikovin murhaa suunnitelevat väkivaltaiset aktivistit edustivat jyrkintä vastarintaa. Eugen Schauman kuitenkin murasi murhasi Bobrikovin ampumalla hänet Senaatinlinnan portaikkoon, jajonka sittenjälkeen hän ampui itsensä. Suomen autonomia palautettiin vuonna 1905.
 
== Toinen sortokausi ==
Suomen autonomian palautus oli vain tauko, sillä toinen sortokausi alkoi vuonna 1908. Kenraalikuvernööriksi määrättiin Frans Seyn, joka jatkoi samalla linjalla kuin Bobrikov. Vuonna 1908 Keisarin määräyksen seurauksena Venäjän hallitus esitti asiat mitkä koskivat Suomea keisarille. Venäläinen kenraali alkoi johtaa senaattia ja, Suomen eduskunnalta vietiin kaikki valta ja Venäjän duuma sai eduskunnalta viedyn vallan. Myöhemmin tuli voimaan yhdenvertaisuuslaki, joka tarkoitti sitä, että venäläiset saivat harjoittaa ammattejaan suomessaSuomessa. Suomessa ei enää myönnytty venäläistämiseen. Toinen sortokausi loppui kun Suomi itsenäistyi 6.12.1917.
 
[[Luokka:Suomen historia|Suomen suuriruhtinaskunta]]