Ero sivun ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p käkasdja |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
==Talvisota==
===Neuvottelut syksyllä 1939===
Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset myös Suomi kutsuttiin neuvotteleman Moskovaan "poliittisista ja konkreettisista" kysymyksistä. Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalankannaksen länsi-osa, Suomenlahden ulkosaaret ja Hankoniemen vuokraus laivastotukikohdaksi. Neuvottelut katkesivat marraskuussa, kun Suomi ei suostunut kuin pelkästään pieniin myönnytyksiin. Neuvostoliitto syytti Suomen ampuneen Mainilan laukaukset 26.11. ja laukauksiin vedoten vaati, että joukot vedettäisiin rajalta. Tähän Suomi ei suostunut vedoten vuoden 1932 hyökkäämättömyssopimukseen. Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen, ja sota alkoi 30.11.1939. C.G.E. Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi sodan syttyessä.
===Sodan alku===
Vaikka neuvotteluyhteys oli menetetty, niin Suomessa uskottiin, että rauha säilyisi. 30.11.1939 Neuvostoliiton joukot ylittivät rajan ja sota syttyi. A. K. Cajanderin hallitus erosi 1. joulukuuta, ja tilalle muodostettiin Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin johtama hallitus. Samana päivänä Terijoella perustettiin Suomen kansanhallitus (Terijoen hallitus) jota johti emigranttikommunisti O. W. Kuusinen. Kuusisen hallituksen ja Neuvostoliiton suhteet olivat erinomaiset. Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Vaikka Suomen armeijalla oli huono varustus, niin puna-armeijan sai hyökkäyksen pysäytettyä joulukuussa. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi rintamalle lisää miehiä ja aloitti helmikuun alussa Karjalankannaksella suurhyökkäyksen. Hyökkäys keskittyi Summan alueelle, koska venäläisillä oli siellä ylivoima ja venäläisten tulivoima oli noin seitsemänketainen Suomen tulivoimaan verrattuna. 11. helmikuuta venäläiset saivat Mannerheim-linjan murtumaan, ja suomalaisten oli pakko vetäytyä Mannerheim-linjasta väli-asemaan. Kun väliasema murtui, joukkojen piti siirtyä taka-asemaan. Taka-aseman taistelut jatkuivat rauhaan asti kovina.
===Ankara rauha===
Rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3.1940 Moskovassa. Ehtoihin kuului luovuttaa Karjalankannas, Laatokan Karjala, Sallan–Kuusamon alue ja Jäämeren rannalta Kalastajasaarento. Kaikkialla maassa liput laskettiin puolitankoon.
==Rauhan aika==
Sopeutuminen rauhaan oli vaikeaa koska piti ratkaista monia ongelmia. Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden Hangon tukikohtaan. Menetetyiltä alueilta evakoitu siirtoväki piti asuttaa. Neuvostoliitto vaati myös oikeutta Petsamon nikkelikaivoksiin. Kun Saksa oli vallannut Tanskan, Ranskan ja Norjan, se esitti Suomellle kauttakulkusopimusta saksalaisten joukkojen lomakuljetuksista. Suomi suostui tähän. 19.12.1940
==Jatkosota==
Jatkosota alkoi 25.6.1941, kun Neuvostoliitto pommitti Suomea. Samaan aikaan Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Saksalaiset olivat rintamavastuussa Pohjois-Suomessa. Suomi valtasi menetetyn Karjalan ja muut luovutetut alueet ja ison osan Neuvosto-/Itä-Karjalsta. Asemasota alkoi joulukuussa, ja se kesti 2 ja puoli vuotta. Iso-Britannia julisti Suomelle 6.12.1941 sodan, mutta varsinaisia sotatoimia ei Suomen ja Iso-Britannian välillä ollut. Lopullinen käänne toisessa maailmansodassa tapahtui, kun saksalaiset hävisivät Stalingradin taistelun talvella 1943. Suomessa tämä johti siihen että J. W Rangelin hallitus vaihtui Edvin Linkomiehen hallitukseen, jonka tavoitteena oli irroittaa Suomi sodasta. Rauhan neuvottelut alkoivat talvella 1944. Neuvostoliiton rauhanehdot olivat seuraavat:
Vuoden 1940 raja, Petsamo Neuvostoliitolle, Porkkalan vuokraus, kolmesataa miljoonaa dollaria sotakorvauksia, saksalaisten karkottaminen jos he eivät poistu 15.9.1944 mennessä Suomen alueelta, sotasyyllisten tuomitseminen ja tiettyjen järjestöjen lakkautus. Rauhanehtojen täyttämistä valvoi Suomeen saapunut liittoutuneiden valvontakomissio.
| |||