Ero sivun ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa” versioiden välillä

Vaikka neuvotteluyhteys oli menetetty, niin Suomessa uskottiin, että rauha säilyisi. 30.11.1939 Neuvostoliiton joukot ylittivät rajan ja sota syttyi. A. K. Cajanderin hallitus erosi 1. joulukuuta, ja tilalle muodostettiin Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin johtama hallitus. Samana päivänä Terijoella perustettiin Suomen kansanhallitus (Terijoen hallitus) jota johti emigranttikommunisti O. W. Kuusinen. Kuusisen hallituksen ja Neuvostoliiton suhteet olivat erinomaiset. Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Vaikka Suomen armeijalla oli huono varustus, niin puna-armeijan sai hyökkäyksenhyökkäys pysäytettyäsaatiin joulukuussaJoulukuussa pysäytettyä. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi rintamalle lisää miehiä ja aloitti helmikuun alussa Karjalankannaksella suurhyökkäyksen. Hyökkäys keskittyi Summan alueelle, koska venäläisillä oli siellä ylivoima ja venäläisten tulivoima oli noin seitsemänketainen Suomen tulivoimaan verrattuna. 11. helmikuuta venäläiset saivat Mannerheim-linjan murtumaan, ja suomalaisten oli pakko vetäytyä Mannerheim-linjasta väli-asemaan. Kun väliasema murtui, joukkojen piti siirtyä taka-asemaan. Taka-aseman taistelut jatkuivat rauhaan asti kovina.